V
Ei. Silloin olen jo pimennysverhojen takana kuorsaamassa.
Sen sijaan iltojen valoisuus virkistää illalla niin, ettei malta asettua rauhoittumaan, vaan touhuaa kaikkea.
V
vierailija
Vieras
Ei voi olla totta. Iltasanomien uskottavuus rapautuu silmissä. Jos olisin päätoimittaja olisin viheltänyt pelin poikki jo sen toisen kirjoituksen jälkeen. Puolueettoman median irvikuva. Minimissään lehden pitäisi nyt julkaista pääkirjoitus, jossa ilmoittaa sitoutumisensa. Ettei nyt käy taas niin kuin EU-jäsenyyden kanssa, että 20 vuotta myöhemmin pyydellään anteeksi miten silloin aikaisemmin lobattiin koko median voimalla tiettyä kantaa läpi kansalle.
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
Mitäs sitten jos päätoimittaja on käskenyt kirjoittamaan kesäaikamyönteisiä juttuja?
En nyt halua koko kämppää keväästä syksyyn saakka pimentää luolaksi. Haluan myös päästää lapset ja itseni illalla ulos leikkimään.Hommaa sellaiset pimennysverhot jotka toimivat myös illalla.
Timo Partoselta hyvä blogikirjoitus valosempien aamujen ja hämärien iltojen hyödyistä:
https://blogi.thl.fi/kellojen-siirtaminen-pysyvasti-talviaikaan-olisi-terveydelle-parasta/
Kellojen siirtäminen pysyvästi talviaikaan olisi terveydelle parasta
12. syyskuuta 2018
TAKAISIN
Valoisat aamut ja hämärät illat auttaisivat tahdistamaan sisäistä kelloa
Pysyvän kesäajan aamut lokakuun lopulta maaliskuun lopulle olisivat nykyistä pimeämpiä, koska aamu sarastaisi tunnin nykyistä myöhemmin. Tämä aiheuttaisi sisäisen kellon käyntiin lisää jätätystä, mikä johtaa unirytmin muutoksiin, yöunen katkoksiin, väsymykseen ja mielialan laskuun. Huonosti nukutut yöt rasittavat myös sydäntä ja verisuonia, voimistavat nälän tunnetta ja heikentävät sokerinsietoa. Lokakuulta helmikuulle olisi odotettavissa niin univelan kuin kaamosoireilun yleistyminen.
Pysyvä normaaliaika eli talviaika taas tarkoittaisi sitä, että maaliskuun lopulta lokakuun lopulle illat olisivat nykyistä hämärämpiä, koska ilta hämärtyisi ja aamu sarastaisi tunnin nykyistä aiemmin. Tämä olisi sisäisen kellon toimintaa tahdistava aikamerkki, joka edistää nukahtamista ja voisi myös johtaa parempiin yöuniin. Nykyisin suomalaiset kärsivät univaikeuksistaan useimmiten juuri kesäisin, ja iltavirkkujen ja univelkaisten osuus niin murrosikäisistä kuin aikuisista on viime vuosina suurentunut.
Suomen normaaliaika (lokakuun lopulta maaliskuun lopulle) on noudattanut Itä-Euroopan normaaliaikaa (EET, UTC+2). Jos valitsemme pysyvän normaaliajan, pysymme tällä samalla aikavyöhykkeellä. Jos valitsemme pysyvän kesäajan, vaihdamme aikavyöhykettä ja alamme noudattaa Moskovan aikaa (MSK, UTC+3). Käytännössä tätä aikaa Suomi on noudattanut kesäaikana (maaliskuun lopulta lokakuun lopulle).
Aikaisemmin sarastava aamu suojaa terveyttä
Yli 10 tutkimusta Saksasta, Venäjältä ja Yhdysvalloista on selvittänyt aikavyöhykkeen terveysvaikutuksia. Saman aikavyöhykkeen länsilaidalla asuvilla on itälaidalla asuvia useammin kaamosoireita ja univaikeuksia sekä tiettyjä syöpäsairauksia. Aikavyöhykkeen itälaidalla aikaisemmin sarastavat aamut näyttävät myös muokkaavan ihmisiä enemmän aamuvirkuiksi ja länsilaidalla asuvissa on puolestaan enemmän iltavirkkuja.
Suomessa on iltavirkkujen osuus aikuisista kasvanut 9 prosentista 13 prosenttiin ja aamuvirkkujen vähentynyt 33 prosentista 21 prosenttiin 1980-luvulta 2000-luvulle. Lisäksi 2010-luvun aikana niiden, jotka eivät mielestään nuku tarpeeksi, osuus on kasvanut muutamalla prosenttiyksiköllä niin aikuisten kuin nuorten keskuudessa.
Unirytmin ja yöunen häiriöistä johtuvat haitat ovat siten jo yleistymässä suomalaisilla. Pysyvään kesäaikaan siirtymisestä olisi odotettavissa, että nämä haitat yleistyvät tai voimistuvat edelleen. Lisäksi ne rasittavat sydäntä ja verisuonia, heikentävät sokerinsietoa ja altistavat lihomiselle. Koko väestön terveyttä koskettavina aikavyöhykettä käsittelevillä päätöksillä on siten myös kansanterveydellistä merkitystä.
Kaiken takana on kello
Ihmisen sisäinen kello mittaa vuorokautta, jonka pituus ei ole täsmälleen 24 tuntia. Ihmisen sisäinen kello on herkimmillään valon vaikutuksille maapallon aamun tunteina. Silmiin aamuisin lankeava valo poistaa sisäisen kellon jätätyksen ja tahdistaa sisäisen vuorokautemme 24 tuntiin. Iltaisin valo johtaa sisäisen ja ulkoisen aikataulun epätahtiin.
Kesäajan käyttö onkin haitannut etenkin iltavirkkuja voimistamalla heidän sosiaalista aikaeroaan (engl. social jet lag). Etenkin iltavirkut myös hyötyvät valoisista aamuista ja aiemmin hämärtyvistä illoista, sillä silloin heidän yöunensa aikaistuu ja pitenee ja vireystilansa kohenee. Iltavirkut todennäköisesti kannattavatkin sitä, että valitsemme pysyvän normaaliajan.
V
vierailija
Vieras
Onko vuorokausirytmi myöhäisempi? Oma työni alkaa 06:45 aamulla. Alkoi myös kaksikymmentä vuotta sitten. Rakennuksilla aloitetaan 07:00. Aloitettiin myös 20 vuotta sitten ja esim. hiljaisuussäännöt on edelleen tämän mukaan tehty ja samat kuin 20 vuotta sitten. Virastoihin on tullut liukuva työaika, yleensä 07:00-09:00, mutta klo kahdeksan aamut ovat sielläkin edelleen standardi. Ihan niin kuin kaksikymmentä vuotta sitten.
Se mikä on ehkä muuttunut on, että ihmiset nukkuvat vähemmän. Ehkä he valvovat pidempään ja siitä huolimatta aloittavat työnsä aamulla kahdeksalta. Kenties näin. Fakta (ei ehkä) on samaan aikaan se, että työuupumus on kasvanut epidemiaksi. Psyykkiset syyt ovat nousseet sairauseläkkeiden yleisimmiksi syiksi. Varsinkin nuoret naiset ajavat itsensä loppuun. Tämä tosiaan on toisin kuin 20 vuotta sitten.
V
vierailija
Vieras
Meinasitko aikavyöhykkeen lisäksi siirtää Suomen maantieteellisesti päiväntasaajan lähelle? Suomessa nyt vaan on kesäisin valoisaa yöllä. Eli siis ei todellakaan käy koskaan niin kuin Utula harhaisissa kuvitelmissaan luulee, että pimeys tulisi kesken illanvieton.
Jos ajatellaan miten ihmisen unirytmi toimii parhaiten, se toimii silloin kun hämärtyminen alkaa muutaman tunnin ennen nukkumaanmenoa ja aurinko alkaa nousta muutaman tunnin ennen heräämistä. Tämä on luonnollinen biologinen rytmi. Silloin välittäjäaineet ja hormonit toimivat parhaalla tavalla ja unesta saa kaiken irti. Ei todellakaan ole tarkoituksenmukaista ja terveellistä herätä pimeyteen ja juoda aamukahvinsa keinovalon loisteessa. Juuri sen aiheuttaman masennuksen estämiseksi ihmiset ostelevat kirkasvalolamppuja.
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
Niin kuin sanottu, pääkirjoitus, jossa lehti sitoutuu tiettyyn kantaan.
V
vierailija
Vieras
Hyvin on nähty. Itseasiassahan talvella on aina iltaisin pimeää siinä vaiheessa, kun ulos keretään. Se on ihan sama, kumpaan niitä kelloja olisi rukattu.Ei siellä talviajan pimentämässä illassa näe leikkiä.
Suurin ongelma on kesän valoisat illat, kun ei millään malttaisi (niin lapset kuin aikuiset) mennä sisälle, kun on niin valoisaa.
V
vierailija
Vieras
kyllä se jo huomaa, eilenkin illalla aurinko rupesi paistamaan illalla vasta 19 aikoihin ja paistoi vielä 20 aikaan, toki jo laskusuuntaisena. Piristi kummasti eikä olisi malttanut ruveta rauhoittumaan ja nukkumista miettimään. mielummin valoa ja virtaa aamuihin ja illalla hämärää että pystyisi nukkumaan käymään.Kesällä on valoisaa läpi yön ja talvella on pimeää joka tapauksessa kun pääsee töistä.
V
vierailija
Vieras
Hyvin olette nähneet, mutta siihen on tarvittu keinovaloa ja se vaatii kallista ja saastuttavaa energiaa.
Kesällä on lomaa ja silloin valvotaan niin pitkään kuin huvittaa.
No kesällä on lomaa useimmilla se neljä viikkoa, muu aika ollaan kyllä töissä. Ja aika monessa lapsiperheessä se aamu alkaa joka päivä samaan aikaan (mikä onkin ihan järkevää), joten ei sitä nukkumaanmenoa kauheasti voi viivyttää, ellei meinaa zombina ihania kesäpäiviä viettää.
V
vierailija
Vieras
No ylipäätään lomalla ei kannata kauheasti unirytmiään muuttaa, oli sitten siihen mahdollisuus tai ei.
V
vierailija
Vieras
Aika moni ei ole kaikki silloin kun argumentti puhuu kesäaikaa vastaan, mutta kun argumentti puhuisi kesäajan puolesta, niin yhtäkkiä kaikki käyvät lenkillä iltamyöhään ja tarvitsevat lisävaloa rapujuhliinsa.
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
Valoa tarvitaan aamulla heräämiseen ja illalla pimeää nukahtamiseen. Venähtänyt vuorokausirytmi menee yhä enemmän perseelleen kesäajassa. Ihmiset nukkuvat muutenkin liian vähän nykyään. Päivää ei pidä venyttää illasta vaan aamulla herätään aikaisemmin, ja hyvin ehtii!
V