Hei vaan! Löysin tämän ketjun juuri, vieläköhän saisin vastauksia tältä palstalta.
Eli minulla on ollut myös rytmihäiriöitä vaivanani. Ne alkoivat n. 2 kk esikoisen syntymän jälkeen ja ovat vaivanneet sen jälkeen lähes päivittäin joskus enemmän ja joskus vähemmän. Olen käynyt kardiologilla vaivan takia muutaman kerran, ja holter on ollut käytössä muutaman kerran. Syön vaivaan päivittäin beetasalpaajaa, Spesicor Dos 47,5 mg yhksi tabletti päivässä, mutta lääkitys ei ole poistanut vaivaa kokonaan. Joskus on päiviä, että ei ole juuri yhtään rytmihäiriöitä, mutta joskus taas on tosi pahoja päiviä, jolloin tuntuu, että niitä on koko ajan.
Lääkäreiden mukaan suurin osa niistä on harmittomia, mutta joukossa on ollut myös ns. pikapyrähdyksiä, eli kammioperäisiä perättäisiä lisälyöntejä, jotka luokitellaan jo vaarallisimmiksi. Ja itsekin olen tuntenut ne pahempana, sillä silloin alkaa jo vähän pyörryttämään.
Minkä ikäisiä te muuten olette? Itse olen jo reilusti yli kolmekymppinen, mutta lääkärin mukaan iällä ei pitäisi olla merkitystä näiden kanssa. Väsyneempi tietysti olen yövalvomisten jälkeen, mutta silläkään ei ole mielestäni aina merkitystä siihen, kuinka paljon rytmihäiriöitä on.
Vaikka tämä aika on ollut hankalaa näiden rytmihäiriöiden kanssa (nyt jo vuoden ajan), niin silti vielä vähän haaveilen toisesta vauvasta. Tietysti oman terveydentilani huomioiden. Jos vaiva jatkuu hankalana, niin sitten täytyy luopua tästä haaveesta, mutta jos vaiva jopa parantuisi tai vähenisi huomattavasti, niin sitten ehkä... Mitenkäs te muut, oletteko uskaltautuneet hankkimaan toista lasta rytmihäiriöistä huolimatta? Oletteko joutuneet syömään lääkettä raskauden ajan, entäs synnytyksen jälkeen? Oletteko olleet erityistarkkailussa raskauden ajan?