hirveä anoppi!!

Mitä minun pitää tehdä anoppini kanssa.
meillä oli juuri alkanut mennä hyvin ja välit oli alkanut korjaantua edellisestä riidasta, edellinen riita johtui, kun ylläri ylläri soitti miehelleni päissään haukkui, sekä sen, että minut, unohtamatta meidän lastenkasvatusta.
olen kotona lasten kanssa, toinen 1,8v toinen 9kk. ja anoppini on eläkkeellä. Hän asuu lähellä ja pyysi silloisena maanantaina, että voiko tulla meille, koska hänellä on niin yksinäistä.
Ajattelin, että totta kai voi ettei tarvitse olla yksin. näin jatkui torstaihin asti. Ja aina ennen kuin hän tuli, siivosin, petasin lasten,sekä oman sänkymme, imuroin pyyhin pöydät ja pölyt, laitoin tiskit, jotta oli mahdollisimman siistiä ja anopilla hyvä olla.
joka kerta hän kehui, "voi kuinka siisitä teillä on, ja lapsetkin hoidetaan niin hyvin, minä en ole jaksanut siivoilla, mattoja en vie koskaan pihalle". Ja joo, tiedän että meillä on siistiä koskan tykkään pitää paikat siistinä.
Sain kuitenkin kuulla mieheni siskolta, että anoppini oli soitellut ja haukkunu meidät maasta taivaaseen. tyyliin" ei siellä lapsia osata hoitaa, ei puseroa vaihtaa, säälittää oikein, kun ei naamoja osata pestä, siellä on niin paskastakin, että minä joudun joka kerta siivoamaan siellä" jnejnejne.
Ihan kamalaa, koska itse antaa olettaa aivan muuta ja että kaikki on hyvin, ja se että hän keksii aivan päästään noita tarinoita, ei koskaan ole meillä pöytää pyyhkinyt!!
Lisäksi pyysin häntä saman viikon perjantaina meitä meillä, koska silloin olisin tarvinut hoito apua, sovimme että tulee aamulla, niin yllättäen pamahti päissään oven taakse, jouduin hälyttämään isäni paikalle, koska minun oli pakko saada asiani hoidettua. Tullessani kotiin, ei anoppini ollut suostunut lähtemään, sen sijaan isäni haukkuminen oli täydessä vauhdissa, kuinka huono pappa isäni oikein anoppini mielestä on. jnejnejne. Myöskään minä en saanut häntä ulos, koska hän halusi jäädä siivoamaan.
mieheni tuli töistä häätämään äitinsä meiltä, ja oli kuulemma entistä enemmän päissään. Meidän avaimet se oli piilottanu ja ei ollut meinannu antaa koti avaimiamme miehelleni. Ja täytyy sanoa että mahtavasti oli anoppini siivonnut, kaikka tavarat petivaatteet, lakanat, patjat ymym, oli heitetty lattialle, sekä sohvat kellistetty.
En jaksa enään tällästä, että aina kun anoppini tulee meille, saan pelätä ja miettiä miten päin uskallan olla, ettei lähde mitään älytöntä juttu eteenpäin ja silti lähtee. Lisäksi kun hänellä on putki päällä soittelee miehelleni ja haukkuu miestäni(omaa poikaansa) Onko velvollisuus pitää anoppiini yhteyttä, lasteni, mieheni, mieheni siskojen takia, vaikka en haluaisi??!

 

Meille ei tuollaisella anopilla olis asiaa! :O Sanoisin suoraan ettei minua tarvi haukkua, eikä minun asioista puhua muille. Samaten lasten edessä ei tarvi kännissä näyttäytyä.

Jos ei menis jakeluun niin jättäisin vastaamatta ja jos häirintä jatkuis, niin vaihtaisin numeron. Onneks sun mies sentään tietää asian ja auttaakin sua. Tollaseen mollaamiseen ei tarvi alistua kenenkään :hug:

 

Ihanaa että jollakin muullakin samanlainen anoppi Aivan kuin itse olisin tämän jutun kirjoittanut.

Olen yhden tuollaisen tapauksen jälkeen katkaissut välit anoppiin, hän ei enää meillä käy.
Mies ja lapset käyvät siellä kylässä silloin tällöin, samoin toimimme jouluna, minä odotan kotona

Kaikkea ei tarvitse sietää.

Anoppi yritti sopia riidan jälkeen, mutta ennenkuin ehdin mennä sopimisvierailulle niin hän oli humalassa ehtinyt pimahtaa miehelleni sekä lyönyt häntä lasten nähden. Eli en aio enää edes sopia, koska hän tulisi vielä pimahtamaan vielä monta kertaa.

 

Huh, ai että kun olisin voinut itse tämän kirjoittaa! Mun anoppi on aivan samaa maata, sitä enempää tässä erittelemättä. Itse tein päätöksen, nyt 9, 5 vuoden jälkeen, katkaista välit häneen. Itse on syypää kaikkeen, mutta minkäs teet kun ei näe omaa nenäänsä pidemmälle.

 

kuinka välien katkaisu on teillä vaikuttanut, onko anoppi ymmärtänyt missä vika.
täällä nimittäin, saan pitää vähän väliä verhoja kiinni, siinä pelossa milloin anoppi pamahtaa oventaakse, jatkuvasti soittelee, ja pyöräilee kotimme ohi. Yritin selvittää asioita hänen kaa, niin ei, kun ei voi myöntää että mitään vikaa hänessä olis" hyvää hyvyyttä olisin halunnut siivota",
mitä siivota, kun mulla meni kokonainen päivä, korjata anopin "siivouksia". ja ei hän päissään ole ollut"kohmeloissaan", sekin tuntuu olevan niin vaikeaa ymmärtää, että jos sitä yön yli juo, niin kyllä sitä vielä aamullakin päissään ollaan. Nyt on taas viikko vierähtänyt, kun anopilla ollut putki päällä.
Minä alan olemaan aika loppu nyt tämän asian kaa. Ja mieheni sisko käyttää nyt tilannetta hyväkseen, hakkumalla minua, kun ei voi ymmärtää miten lapsellista, jos ei voi väleissä olla, ja hänkin haukkuu minua siellä anoppini kanssa, mieheni itse kertoi siitä minulle. Hän sanoi että siskonsa on ollut aina mustasukkaista sorttia varsinkin äidistään, että nauttii ja käyttää tilannetta hyväkseen haukkumalla minua pikkasen lisää. huhhuh.

 

Voi hyvänen aika. Kamala tilanne! Meillä sellainen tilanne että anopin kanssa oli alusta asti todella hyvät välit ja teimme ruokaa yhdessä & siivosimme. =) Oli mukava kun oli sellainen anoppi. Mutta sitten hän lähti "luotamme pois" - kauas Taivaan kotiin. :'(
Ikävä on... mutta onneksi meillä oli koko ajan hyvät välit.

Ensimmäinen "suhteeni" oli sellainen että anoppi huusi, raivosi, hakkasi, haukkui, ja joi viinaa minkä kerkesi. Mutta lähdin pois. En voinut olla tän miehen kans, kun hän ei halunnut loukata äitiään sanomalla että voisitko olla vähän kiltimpi tyttöystävälleni.

 

Ei anoppi meillä ymmärräkään missä on vika. Olen tässä vuosien varrella yrittänyt tähdentää, etten arvosta hänen tyyliään puhua minusta ja meistä P*skaa selän takana, ja juurikin mieheni sisko on toinen samanlainen! Olen molempiin nyt katkaissut välit, ja kuullut sitten mitä hurjempia tarinoita ja juoruja itsestäni... Ja tuo viina on ongelma munkin anopilla. Eikä koskaan ole kuppia ottanut puheidensa mukaan, vaikka on kännissä jättänyt mm. vastaajaan viestiä. Ja maksa on niin huonossa kunnossa, että lääkäri on kieltänyt alkon käytön kokonaan. Äh tästä voisin jatkaa loputtomiin.

Mutta usko pois, tuollaista ihmistä et kaipaa elämääsi. Kun aikaa kuluu, alkaa helpottaa ja huomaat, miten paljon tuhoa kyseinen ihminen on saanut aikaan. Sen huomaan usein parhaitan ajan kanssa... Ja myös sen, miten paljon helpompaa on ilman kyseistä ihmistä. Meillä on tulossa juuri pojan 1-v synttärit, saas nähdä miten reagoivat, anoppi ja miehen sisko, kun tajuavat ettei heitä ole kutsuttu...

 

ohho, voiko olla edes mahdollista, että jollain muullakin on täsmälleen samanlainen tilanne, en ollut edes varma kehtaanko tilanteesta kirjoittaa tänne, kun on tää niin uskomatonta, ja kun ystäville ja sukulaisille en ainakaan ole kehdannut tilanteesta kertoa, ihanaa kuulla että jollain muullakin on samanlaisia pulmia ollut ratkottavana. kiitos vastauksista =)

 

Sama täällä Tosin itse olen kyllä tästä puhunut lähimmille ystävilleni ja omalle perheelleni, tosin luulen ettei kukaan voi uskoa koko tilannetta todeksi, niin hulluja juttuja saavat aina kuulla..

Jaksamisia!!!

 

Kuulostaa aika tutulta... Täällä kans en tiedä mitä tekisin anopin suhteen jopa mieheni ei meinaa sietää omaa äitiään. Asutaan samalla tilalla ne asuu noin 10m päässä viereisessä talossa. Ja anoppi tyylii haukkuu kaikki naiset lyttyyn varsinkin hänen poikiensa naisystävät!! Ja sieltä tulee suoraa tekstiä päin naamaa jos hän sille päälle sattuu... meillä menee miehen kanssa hermot siihen aika usein!! Ja hän syyttää kaikista asioista tyyliin minua kun en tee mitään hommia ulkona ja aina on meidän talo sotkuinen yms... Mä en kuulemma osaa ja enkä tee yhtään mitään hommia. Ärsyttävää!! ja voin sanoo rehellisesti kyllä ettäulkona en kauheasti mitään touhuakaan koska mä tekisin kuitenkin jotain väärin ja tyyliin häne tulee neuvoo ja vahtii mitä mä teen. Niin lähinnä sit siivoilen sisällä ja kyllä sisällä tosiaan touhuan. Yleensä kerran viikossa teen perus siivouksen mutta anopin mielestä en tee mitään. Ja hän ei yhtään osaa arvostaa meidän kasvatustapaa esikoisen suhteen. Kun poikamme välillä on hoidossa hänellä niin hän saattaa syöttää tyyliin munkkeja pojalle yms!! Ja sit ihmettelee kun kunnon ruoka ei mene alas... Tosiaan poikamme on 1v 8kk vanha. Haluttais todella paljon muuttaa pois täältä pelkästään anopin takia tyyliin mutta kun sekään ei ole ihan yksinkertainen asia... Mun mieheni omistaa puolet tilasta ja anopin miesystävä puolet. Niin tätä paikkaa ei voi ihan tosta noin vain laittaa myyntiin yms. kun anoppi on niin vastaan. Mutta kyllä pikku hiljaa olis tarkoitus yrittää puhuu asiat halki heidän kanssaan.. Koska tuntuu että asut melkein heidän kanssaan vaikka ei kuitenkaan. Ja anoppi yrittää tyyliin päättää meidän elämästäkin välillä ainakin joskus siltä tuntuu... Mutta kokemusta on kyllä ärsyttävästä anopista!! Ja aina kun sattuu anoppi tulee mieleen niin kyllä kiehahtaa päässä!! Onneksi yhden tavan se on jättänyt pois mistä saatiin kyllä kauan hänelle sanoakin niin joskus kun oltiin vähänkin pidempää kotoa pois niin hän oli saattanut tulee vähän siivoo meidän kämppää ja vaihtaa vähän tavaroiden järjestystä, kerrankin oli yks kaappi ilmestynyt meidän huusholliin johon anoppi vaan tokaisi että " mä ajattelin tuoda sen teille kun teillä oli tilaa sille ja mun mielestä se sopi hyvin siihen paikkaan mihin mä sen laitoin"!!! mut joo eiköhän tämä mun "kertomus" jo riitä anopista... ( toivottavasti tekstistä saa edes jotain selvää kirjoitin pikkasen vauhdilla)

 

Ja tuli vielä mieleen tosta selän takana puhumisesta että kerran kans naapuri puhui mulle kuinka anoppini kaupassa heidät nähdessään oli minua kans nille haukkunut, en yhtään yllättynyt eikä naapurikaan kun he tietävät kans millainen anoppini on mutta ei se silti kiva ole kuulla että ympäri kaupunkia haukutaan minua yms. Ja jos tosiaan anopille alat kans suoraan puhua asioita niin kuin usein mieheni tekee niin sieltä tulee tuplaten enemmän haukkumista yms. Ja jos mieheni alkaa tosissaan puhumaan tämän tilan myymisestä niin mieheni kanssaa ollaan siihen varauduttu että anoppi alkaa syyttää mua siinä asiassa että MINÄ haluan tilan myydä jotta saa rahaa yms: Vaikka todellisuudessa suurin syy miksi me haluttais muuttaa yms. on anoppi.

 

joo, voi kuule tutulle kuulostaa. Oon huomannu että minun on paljon helpompi olla niin kauan ennen kun kuule yhtään mitään anopistani, tai ennen kun nään hänet taas kulkevan ikkunoiden alta. Joka kerta kun puhelin soi, minulla tai miehelläni pelkään, että jos on anoppi, kenet tällä kertaa haukkuu pystyyn. Joskus anoppi on pyytäny anteeksi mieheltäni ja sanonut, että heti kun näkee minut pyytää minulta anteeksi. Ei kuitenkaa koskaan ole anteeksi pyytänyt kun minut on nähnyt. Itsekki ollaan asuntoa etsitty, koska myös meidän anoppi asuu ihan nurkilla. että en itsekkään viitsi paljon ylimääräisiä aikoja ulkona oleilla, ettei anoppini hyökkää, päissään tai selvinpäin. Minä en pysty sanomaan mitään hänelle, koska minua ei suostu kuuntelemaan/ ymmärtämään millään tavalla. Mieheni on sitten asia eriskeen, hän pystyy sanomaan äidilleen asioita, ja selviää vähemmällä haukunnalla, minut anoppi haukkuis neljän viikon ajan jokaiselle vastaantulijalle

 

no minäkään en pahemmin viitsi ulkona olla paitsi muksun takia tietenkin tulee oltua mutta en muuten, välillä ihan tarkoituksella olen sisällä tyyliin lapsen kanssa jotta voin anoppia vältellä :S mä en kans kauheasti sille voi mitään vastaan sanoa kun ei se mua kuuntele ja mieheni pystyy sanoo ja välillä ihan haukkuu äitinsä ja huutaa sille mutta ei hän sitäkään pahemmin kuuntele vaikka oma poika on... ei se pysty ymmärtää eikä kuuntelee oikein ketään.. minulta ja mieheltäni hän joskus pyytelee anteeksi mutta ei se oikein auta kun tietää mitä hän kuitenkin ajattelee yms. mielellään en vie poikaa hänelle hoitoon ellei ole tyyliin pakko kun joskus jopa poikaa sieltä hakiessa hän saattaa alkaa siinä suoraan puhuu ja haukkuu yms. ihan pojan kuullen!! ei osaa kyllä yhtään ajatella. minä en sellaista käytöstä halua sietää että meidän lapsenkin edessä tarvii haukkua meitäyms. onneksi lapsi ei vielä ymmärrä kauheasti mitä sen mummo puhuu mutta myöhemmässä iässä niin kyllä ja miten sekin sit poikaan vaikuttaa kun mummo haukkuu hänen vanhempiaa... toivottavasti osaa jatkossa olla tollaisissa asioissa suu kiinni edes silloin kun lapsi on paikalla!

 

heippa! onneksi huomaan että en ole ainut jolla on paska anoppi,meillä ihan samanlaista.voimia kaikille anopin kanssa painiville:hug: