P
pettynyt
Vieras
Meillä on miehen kanssa hääpäivä viikonloppuna, ja mies on mulle yllätykseksi järjestäny risteilyn vanhempieni luvattua ottaa lapset hoitoon KOKO VIIKONLOPUKSI. Mun vanhemmat siis ainoa tukiverkko joka meillä on täällä. vanhempani oli liehelle ehdottaneet että lähdettäis helsinkiin hyvissä ajoin la-aamuna, jotta ehdittäis ennen risteilyä vähän kaupungillekin. no hyvä, mies kertoi mulle tän kaiken eilen ja ehdin jo innostua. Nyt mun äiti soitti ja kun kysyin huomista aikataulua, niin olikin jo toinen ääni kellossa. Mun isäni haluaa (ei siis oo pyydetty) mennä naapurin talkoisiin päiväksi, ja äiti keksi että haluaa siivota ja käydä kaupassa ennen ku lapset tulee. Eli jos näin mennään, ni lapset pääsee mummulaan puolilta päivin, ja meille tulee kiire ylipäätään ehtiä laivaan. Sen lisäks kysyivät että voitasko ajaa sit ilman taukoja helsingistä takas kotiin että he ehtivät saunoa ennen illan lempiohjelmaansa sunnuntaina...Joo, kuka sitä viiden tunnin ajomatkalla taukoja tarviikaan...
Mietinkin vaan että kun mies oli alunperin kysynyt voiko tällasen meille järjestää, eli haluaako mummu ja pappa hoitaa lapsia, niin miksi auliisti lupailevat jos kuitenkin vetävät sanojansa takaisin? Nyt sanoin äidilleni että jos noi siivoukset (kannattaako oikeesti kun 2 pientä vilperttiä tulee) ja kaupassa käynnit (oli siis 2 kertaa jo tänään käyny kaupassa )ja talkoot on pakollisia, niin pitäskö meidän sit peruttaa oma risteily, niin mun äiti oikeesti sanoi että "no mahtaiskohan se onnistua" ja jatkoi ; voisitte mennä vaikka joku toinen kerta, kun heilläkin on enemmän vapaa-aikaa (molemmat osa-aikaviikkoa tekevät).
Joo, kai me sit voidaan sanoin ja laitoin puhelimen kiinni. Me ollaan yrittäjiä, eikä meillä ole yhteisiä lomia tai montaa päivää vuodessa että voitas tällanen vapaa ottaa. Nyppii aivan penteleesti.
Olinko nyt sit aivan kohtuuton?
Mietinkin vaan että kun mies oli alunperin kysynyt voiko tällasen meille järjestää, eli haluaako mummu ja pappa hoitaa lapsia, niin miksi auliisti lupailevat jos kuitenkin vetävät sanojansa takaisin? Nyt sanoin äidilleni että jos noi siivoukset (kannattaako oikeesti kun 2 pientä vilperttiä tulee) ja kaupassa käynnit (oli siis 2 kertaa jo tänään käyny kaupassa )ja talkoot on pakollisia, niin pitäskö meidän sit peruttaa oma risteily, niin mun äiti oikeesti sanoi että "no mahtaiskohan se onnistua" ja jatkoi ; voisitte mennä vaikka joku toinen kerta, kun heilläkin on enemmän vapaa-aikaa (molemmat osa-aikaviikkoa tekevät).
Joo, kai me sit voidaan sanoin ja laitoin puhelimen kiinni. Me ollaan yrittäjiä, eikä meillä ole yhteisiä lomia tai montaa päivää vuodessa että voitas tällanen vapaa ottaa. Nyppii aivan penteleesti.
Olinko nyt sit aivan kohtuuton?
. Tuollainen, että ensin luvataan ja sitten aletaan perumaan tietyiltä osin & ollaan marttyyreja tyyliin "emmehän me, kaksi vanhaa, millään jaksa, mutta voidaanhan me ne nyt hoitoon ottaa..." on todella ärsyttävää. Jos tarjoaa hoitoapua, se pitää tehdä hyvillä mielin, ei siten että toiselle jää sellainen olo että he olisivat luovuttamassa munuaisiaan lapsenlapsilleen tms ja pitäisi olla suuressa kiitollisuudenvelassa.