Hermo menee

Millä ihmeellä saan 2-vuotiaan nukahtamaan yksinään omaan huoneeseen omaan sänkyyn!?! \|O :headwall: \|O Ei ole enää aikaa ja mahdollisuuksia nukuttaa ja olla vieressä, kun on myös reilu 5kk vauva, joka tarvitsee myös huomiota ja nyt on vielä aina valveilla siiheen aikaan, kun esikoinen nukahtaa! Kohta pää räjähtää!! \|O :headwall: \|O \|O

 

Ensi alkuun kannattaa pysyä rauhallisena... jos lapsi huomaa sun kireyden, aina vaikeammaksi menee :heart:

 

meillä ihan sama homma!!!! meillä tyttö 1½ v ja poika 4 kk.
Joskus nukutellaan tyttöä parikin tuntia kun ei suostu jäämään huoneeseen yksin!!!!!! pinna sängyssä nukkuu ja koko ajan nousee seisomaan ja alkaa huutamaan välittömästi jos ei ketään ole huoneessa tai huomaa jonkun lähtevän. Tämä on myös yöllä sinänäsä hankala jos tyttö sattuu heräämään kun lähtee vessaan tai vaikka lämmittämään pojalle maitoa. Heti pomppaa seisomaan ja joskus alkaa huutamaan!!!!!
kyllä on meilläkin useemman kerran hermo soinut kun ei niiiiiin milläään meinaa nukahtaa... ja kun tuntuu että kaikki kertoo miten heidän lapset nukkuu jo omassa huoneessa ja nukahtaa kun vie vaan sänkyyn....
mä en tiiä miten tästä oikeen pääsee.... jotkut sitten sanoo että eikun annat vaan huutaa omassa sängyssä ja pidät itse pään kylmänä etkä mene sinne. mutta meidän neiti on niin sitkeä että huutaa ihan varmasti koko yön jos en mene huoneeseen. asutaan kerrostalossa niin naapurit ehtii poliisit soittaa että onko muksut yksin kotona kun tuollanen huuto kuuluu.... joten sitä en voi edes yrittää!!!!!! ja ei voi myöskään huudattaa tyttöä kun vauva nukkuu samassa huoneessa ja herää heti kun tyttö huutaa..... sitten huutaa molemmat.
Aiemmin oli vielä ongelmana että omaan sänkyyn ei suostunut menemään ollenkaan, nukutettiin viereen ja siitä siirrettiin omaan sänkyyn kun nukahti. mutta siinä tyttö alkoi vaan vehtaamaan ja pelleilemään ja meni oikeesti se pari tuntia ennenku nukku.
Nyt laitetaan omaan sänkyyn viim. klo 21. aluksi huusi paljon ja protestoi että viereen pitää päästä, mutta siitä ei annettu periksi. yleensä nukahtaa n. 15 min-30 min sisään, mutta minun täytyy istua joko hänen sängyn vieressä tai korkeintaan saan mennä meidän sänkyyn niin että hän näkee minut.... olis niiiiiin ihana vaan viedä tyttö sänkyyn ja lähteä itse esim. syömään iltapalaa ja tyttö nukkuis omia aikojaan.. mutta ei varmasti!

 

Olen yrittänyt jo yli 1½ tuntia nukuttaa ja vieläkin valvotaan!!! \|O \|O :headwall: Meillä on jatkettava sänky, joten laukataan koko ajan pois sieltä!!!! AAARGH!!! \|O \|O :headwall: :headwall:

 

Meillä on kaksi tyttöä: 1½ vuotias ja 7 viikkoinen.
Nukutus mennyt viime aikoina seuraavasti: isompi isän ja äidin sängyssä, pidän häntä kädestä ja samalla pienempää imetetään tai hyssytellään uneen.
Yleensä nukutukseen menee hieman aikaa. Isompi pyörii ja hyörii ja joskus yritää karata. Omaan sänkyyn en yritäkään nukuttaa päiväunille yksin, yritän säästää sillä omia hermojani, vaikka ei tämäkään tapa aina se sujuvin ole! Pienempi saattaa joskus/usein itkeä ja isompi itkee, koska tahtoo huomiota.

 

Meillä mennyt tähän asti hyvin myös päiväunille nukutus, mutta nyt, kun kuopus on hereillä ja häneenkin pitää kiinnittää huomiota samalla, niin esikoinen ei voi sietää sitä, ettei ole yksin huomion keskipisteenä ja "kostaa" sen äidille.... \|O En ole saanut vieläkään häntä nukkumaan... (aloitin klo 12.00) Kahdelta kyllä lopetin yrittämisen, kun en vaan enää jaksanut.... Voikohan tässä tilanteessa laittaa yökylään mummon ja ukin luo?? :ashamed: Onkohan siitä enemmän haittaa kuin hyötyä...?

 

Meidän tyttö on muuten nukkunut erittäin huonosti päiväunet, kun olen vihdoin saanut hänet unille. Heräilee vauvan ääniin. Yleensä unet olleet 1½-2h, mutta vauvan syntymän jälkeen 1h ja herää itkien väsyneenä.
Veimme mummille päivähoitoon eräs päivä, ja tyttö oli nukkunut 3 tuntia ja muutenkin oli ollut oikein iloinen. Kotiin tultuaan näki vauvan äidin sylissä ja alkoi koko illan kestänyt kiukuttelu ja itkeskely. Ilmeisesti koki jääneensä syrjään, kun kotona oli äiti, isi ja vauva, mutta ei hän.
Oli aika rankka ilta, mutta teki älyttömän hyvää olla se päivä ihan rennosti vauvan kanssa. Riitti aikaa hetki uudelle tulokkaallekin.

 

kärsivällisyyttä!sen jälkeen kun meidän neropatti oppi tulemaan pinnasängystä pois ja vaihdettiin tavallinen sänky,nii siitä ravaamista kesti n.2kk.oltii joka ilta 11-12asti pystyssä ja kannettiin muksua nukkuu.mut jos si oo alunperinkään nukkunut yksin niin...lue esim.satu ja sano et nyt nukutaan ja jätät sinne.jos itkee,annat hetken itkeä ja käy t välillä ilmoittamassa,et ei hätää,äiti täällä janyt nukutaa.tottakai se pistää hanttii,mut ne oppii sen rutiinin äkkiä,ku huomaa,et äiti ei annakkaan periksi

 

Hei! Oletko katsonut sitä "Lapsityrannit" ohjelmaa? Siinähän näyttää aina tepsivän, että kun lapsi tulee sängystä, eka kerralla viedään takaisin ja sanotaan "Hyvää yötä, kulta!" ja seuraavalla kerralla jotain "Hyvää yötä", mutta sen jälkeen ei puhuta enää mitään, ei hyvää eikä pahaa, vaan kannetaan lapsi kerta toisensa jälkeen sänkyyn, teki lapsi mitä tahansa tai puhui mitä tahansa tai huuti mitä tahansa. Viime osassa äiti joutui kantamaan pojan eka iltana 97 kertaa sänkyyn ennenkuin poika sammui. Ainakin siinä ohjelmassa seuraavana iltana sama show, mutta ei enää niin monta kertaa ja pari päivää myöhemmin lapset nukahtavat sänkyynsä nousematta kertaakaan.

 

Meillä tilanne helpotti unikoululla eli samat rutiinit joka ilta ja sitten huoneesta vain pois. Ensin käydään 5min päästä, sitten 10min päästä, sitten 15min päästä jne rauhoittamassa. Ekana iltana huusi 2 tuntia seuraavana puoli tuntia ja sen jälkeen 15 minuuttia ja parin viikon jälkeen ei enää ollenkaan. Mikään ei ole ihanampaa kuin sanoa hyvää yötä ja lapsi jää kiltisti nukkumaan sänkyyn. Suosittelen.

 

meillä toi onnistu "vahingossa". Kaks vuotias vaan vehtas sängyssään päikkäreille mennessä ja puhua pälpätti. Vauva alko väsymään, niin sanoin isommalle että nyt äidin pitää veidä pikkusisko ulos nukkumaan. Reisussa meni kaikkineen ehkä 10 minuuttia ja kun tulin takasin isompi nukku tyytyväisenä. Siihen asti oltiin aina oltu huoneessa niin kauan että oli unessa. On kyllä aina käyny kiltisti nukkumaan, eli ei tuu pois sängystä tai kiukuttele. Oon huomannu että ainakin mun laps pitää viedä AJOISSA nukkumaan, muuten menee hankalaks. Nyt siis kaikki nukahtamiset tapahtuu niin, että vien sänkyyn, käydään rituaalit läpi, peittelen ja sanon meneväni keittiöön. Huoneessa pitää kyllä käydä useita kertoja ennen nukahtamista mutta väliajat saa tehtyä töitä .. tai syötyä ite.

 

Meillä poitsu nukahti ensin vauvasta saakka yksin omaan sänkyyn, sitä autuutta kesti n 1,5 vuotta. Sitten alko kun salama kirkkaalta tavaalta karmee huuto kun olin lähössä makuuhuoneesta, jos lähdit poika huuti ja juoksi perään, jos laitoit oven kiinni hakkasi päällään oveen ja karjui. Ihan järetöntä. Piti vaan istua makarissa pimeässä hiljaa niin pitkään kunnes poika nukahti (n. 30min-2h). Tää otti hermoon mua niin paljon, koska halusin että iltasin olis edes hetken rauha talossa niin että molemmat lapset nukkuu. Tätä rumbaa jatkui n. 4-5kk, kunnes sitten "vimeisenä" konstina päätin vaihtaa makuuhuoneen järjestyksen mahdollisimman epäkäytännölliseksi ja siirsin pojan sängyn vastapäiselle seinälle ovesta (ennen olivat samalla seinällä). Selitin jo päivällä että tänään nukahdat silleen että isi ja äiti on täällä olohuoneessa ja ovi on raollaan ja jos tulee paha mieli niin voit tulla hakemaan meitä. Poika ei vielä puhu niin ekana pudisteli vaan päätään mutta pari kertaa kun napaksti selitin niin sit alkoi "joo,joo". Ja perkules, se toimi. Sen jälkeen on satunnaisesti muutaman kerran joskus tullut vielä huoneesta pois, mutta nyt siis taas lähes puolivuotta jäänyt omaan petiin. Näkee sängystä suoraan toisen huoneen valot ja oven raollaan niin ilmeisesti se riitti rauhoittamaan poikaa.

Eli täällä mentiin nimimerkillä "tyhmästä päästä kärsii koko ruumis"

Tsemppiä

 

Meillä edelleen hankalaa nukkumaanmenot... \|O Mutta kiitos kaikille vastanneille. Teiltä sain uskomattoman paljon voimia. Täytyy kokeilla auttaako meillä... Toivon mukaan. Tulen ilmoittamaan jos onnistuu.