E
ex-ahmimishäiriöinen
Vieras
Aikoinaan lihoin masennuksen ja sokerihimon avulla 40kg. Olen saanut siitä vain muutaman kilon pois, mutta asenteeni syömiseen ja etenkin herkkuihin on kokenut radikaalin muutoksen viime aikoina. Viime vuoden puolella aloin sisäistää että en elä syödäkseni vaan toiste päin ja aloin katsomaan, mitä kroppaani oikein pistänkään. Nyt sitten on ystävänpäivä, ihana mieheni ostanut uunituoreet leivonnaiset ja tarjoaa niitä aamupalalla...ja minä otan, VAIN KOHTELIAISUUDESTA. Tippaakaan ei tehnyt mieli! :O Saan leivonnaisen syötyä, mutta vain vaivoin: "taikina ei maistu juuri miltään...hiiva puskee läpi, mahtaa olla maha kipeä illalla...tosi vähän täytettä...". Tajuan siinä syödessäni että olisi pitänyt jättää ottamatta. Miestä kiitän hymyillen.
Kestosuosikkini suklaa, halva sekä tietyt leivonnaiset ovat kokeneet romahduksen listallani. Limusta vatsaani tulee inhottava olo, hiivalla leivotut jutut ällöttävät koska niistä tulee inhottava olo jälkikäteen, pointti jota en ennen edes ajatellut. :O
Kestosuosikkini suklaa, halva sekä tietyt leivonnaiset ovat kokeneet romahduksen listallani. Limusta vatsaani tulee inhottava olo, hiivalla leivotut jutut ällöttävät koska niistä tulee inhottava olo jälkikäteen, pointti jota en ennen edes ajatellut. :O