Herkkä, rauhallinen poika ja yläaste?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Kaikenlaista sitä tulee äitinä mietityttyä ja nyt jo mieleen tulevat välillä pojan tulevat yläasteajat, joihin on kyllä vielä kaksi vuotta-meidän kunnassamme yläasteelle menevät jo kutosluokkalaiset, eli yläasteella on luokat 6-9.
Poikamme on rauhallinen, herkkä, ei mitenkään liikunnallinen vaan motorisesti kömpelö johtuen paristakin eri sairaudesta, pienikokoine ja noista sairauksista johtuen on myös muitakin eroavuuksia niin ulkonäössä kuin luonteessa "normaaliin" lapseen verrattuna. Eli ei ehkä välttämättä ihan peruspojan "prototyyppi". Ala-asteella käy pienessä reilun sadan oppilaan koulussa joka ainakin tähän asti on sujunut hyvin. Ei ole joutunut kiusatuksi ja kaveraitakin on ainakin kouluaikana, vapaa-aikana ei paljon käy kavereita tai kavereilla mutta ei toisaalta kovasti tunnu kaipaavankaan seuraa vaan keksii itse tekemistä ja viihtyy sisaruksian kanssa.

Yläasteaika aina välillä jo mietityttää, yläaste on suuri 500 oppilaan koulu. Ja tuntuu että yläasteikäisten etenkin poikien maailma on niin kova että miten siellä pärjää jos poikkeaa joukosta eikä ole liikunnallinen ja "raju".

Onko teillä omakohtaisia kokemuksia vastaavasta?
 
Eli lisään vielä että lähinnä juuri mietin että onko tuollaisen rauhallisen, herkän pojan kohtalo väistämättä joutua kiustauksi yläasteiässä etenkin tuollaisessa suuressa koulussa?

Kertokaa kokemuksianne!
 
Alkuperäinen kirjoittaja voi ei:
Mulla sama huoli..ulospäin ei kyllä sairaudet pajon näy. Mutta erotuu kuitenkin perusjoukosta.. plusaa komia ulkonäkö :) Onko hyvä vai paha sekin??

Jotkut tytöt tykkää rauhallisista, komeista pojista. :) Toivotaan, että käy hyvin.
 
Minun poika menee syksyllä yläasteelle. Onneksi on tavallaan tuttuluokka, eli ala-aste kaverit, kaikki pojat jotka menee tähän samaan kouluun, päätyy samalle luokalle. Meillä poika taas on rauhallinen ja isokokoinen, myös kömpelö. Minua ei kouluun meno muuten huoleta, mutta olen pohtinut liikuntatunteja. Poika on ala-asteella ollut ihan suosittu kaveri noista motoriikan hankaluuksista johtuen, mutta monet kaverit olleet samoja jo 1 vuotiaasta. Nyt yläasteella tulee ruotsiksi opiskelevat pojat olemaan kakki 7-9 luokkalaiset samassa liikkaryhmässä ja vähän jännittää noiden vanhempien poikien vastaanotto. Poikani on hyvä salibandyssa ja pallopeleissä, mutta ihan onneton vaikkapa telinevoikassa, luistelussa jne. Polkupyörällä hän ei osaa ajaa ollenkaan. Motoriikan ongelmat johtuvat epilepsiasta, tai ehkä ennemminkin siitä virheellisestä hermosoluryppäästä väärässä kohtaa, joka sen epilepsiankin aiheuttaa. Mutta on sen verran iso kaveri, että toivottavasti pitää "isommat" mölyt mahassaan...
 
Alkuperäinen kirjoittaja tähtituike:
ihan, kun ois lukenu omasta pojasta. meijän pojalla kans sairaus joka näkyy motoriikassa sekä kahviläikkinä ihossa.

Taitaapa olla sama homma kuin meillä.

Kaikkiaan kuulosti ap:n kirjoitus hyvin tutulta. Myös vähän huolissani olen. Täytyy katsoa, mitä poika haluaa siinä vaiheessa itse, onneksi meidän paikkakunnalla on vaihtoehtoja yläasteen suhteen, ja kyllä hänellä on ihan talenttia päästä erikoiskouluihinkin, ja ainakin ope sanoi, että niissä on usein parempi tunnelma ja samanhenkisiä ihmisiä. Ihan miten itse haluaa. Kauhealta paikalta tuntuu kyllä yläaste laittaa vähän erilainen poikansa!!!
 
Ovatko kaikki etenkin isommat yläkoulut automaattisesti paikkoja joissa vähänkään erilainen lapsi /nuori joutuu kiusatuksi? Onko meidän "erilaisten" lasten äitien osa automaattisesti joutua näkemään ja kokemaan oman lapsen tuska kiusatuksi tulemisesta?
Vai voiko kiusaamiselta välttyä myös yläkoulussa vaikka ei olisikaan isokokoinen, liikunnallinen "rääväsuu"-anteeksi ilmaisu mutta tuollaisia valitettavan monet tuonikäiset tuntuvat tänä päivänä olevan..
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
Eli lisään vielä että lähinnä juuri mietin että onko tuollaisen rauhallisen, herkän pojan kohtalo väistämättä joutua kiustauksi yläasteiässä etenkin tuollaisessa suuressa koulussa?

Kertokaa kokemuksianne!

Kaikkea poikkeavaa kiusataan eli mahdollisesti joutuu. Meillä sama tilanne. Olen yrittänyt terottaa, että on tärkeää pitää jossain määrin yhteyttä kavereihin myös vapaalla. Poikaa ei kiinnostaisi, kun ovat paljon raisumpia, villimpiä jne. Mutta jos kavereita ei enää olekaan niin, kaikki tietää miten pedot lauman liepeillä käyttäytyy.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja tähtituike:
ihan, kun ois lukenu omasta pojasta. meijän pojalla kans sairaus joka näkyy motoriikassa sekä kahviläikkinä ihossa.

Taitaapa olla sama homma kuin meillä.

Kaikkiaan kuulosti ap:n kirjoitus hyvin tutulta. Myös vähän huolissani olen. Täytyy katsoa, mitä poika haluaa siinä vaiheessa itse, onneksi meidän paikkakunnalla on vaihtoehtoja yläasteen suhteen, ja kyllä hänellä on ihan talenttia päästä erikoiskouluihinkin, ja ainakin ope sanoi, että niissä on usein parempi tunnelma ja samanhenkisiä ihmisiä. Ihan miten itse haluaa. Kauhealta paikalta tuntuu kyllä yläaste laittaa vähän erilainen poikansa!!!

Neurofibromatoosi?
 
Mun esikoispoika on aina ollut rauhallinen ns.kunnollinen eli ei polttanut eikä juonut mutta ei koulussa ole joutunut sen takia kiusatuksi,toki siellä aina on muitakin samanlaisia ja he sitten yleensä hengailevat keskenään ja älämölöt ovat keskenään. Nyt poika jo liki 21v ja rauhallinen mukava tapaus edelleen:)
 
en usko et voi sanoa suoraan minkä tyyppinen lapsi joutuu kiusatuksi, ja ikävä kyllä samat luokkakaveritkaan ala ja yläkoulussa ei auta asiaa.

ja kiusaaminenhan ei johdu siitä että lapsi on erilainen kuin muut, vaan siitä et ne kiusaajat kiusaa ketä tahansa, syystä tai ilman syytä, toiset vaan joutuu niiden kohteeksi.

 

Yhteistyössä