Heräs kysymyksiä tuosta avioliittokeskustelusta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja marhe
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

marhe

Aktiivinen jäsen
03.03.2008
2 624
0
36
Mä oon kai hirveen outo ihminen kun mulla ei mene jakeluun eräät asiat.
Miksi ihmiset eivät voi ja saa elää kuten heistä hyvältä tuntuu? Miksi toinen ihminen pitää pakottaa elämään toisen mielen mukaan.

Jokainenhan meistä tekee ne elämänvalintansa. Mä en ymmärrä miksi ihmiset ei puhu keskenään omista elämänarvoistaan jne ennenkuin ryhdytään esim lapsia saamaan. Lapsen maailmaantulo EI TARKOITA sitä että vanhempien velvollisuus on mennä myös naimisiin. Tässä kohtaa sitoudutaan (tai ainakin pitäs) huolehtimaan lapsesta.

Naurettavia väitteitä on myös se, että naimisissä olevat eivät eroa niin helposti. Jos ihmiset tosissaan toisiaan rakastavat he pysyvät yhdessä paperinpalasta ja papin aamenesta huolimatta. Jos taas kokee olevansa onneton suhteessa, siitä on aivan yhtä helppo lähteä naimisissa olevankin. Ja ihan omasta kokemuksestani voin kertoa että naimisissa olevat miehet pettävät vaimojaan ihan yhtälailla kuin avoliitossa olevat. Miehille seksi on tärkeää ja jos sitä kotoa ei tipu niin todella moni hakee sitä sitten muualta jäämättä koskaan siitä kiinni tai edes vaimon osaamatta epäillä mitään. Ei siis parane sanoa ettei minun mieheni...

Lapset eivät ole pelikapuloita jotka sitoo ihmiset yhteen, kyllä ne on muut asiat. Miksi hyvin usein naisilla on jotku ihme visiot siitä että lapsia voi käyttää välineenä miestä vastaan. Nainen pystyy omalla käytöksellään hyvin pitkälle "ohjailemaan" miestä...naistenlehdistä tuttu klisee, mutta pitää paikkansa. Tässäkin puhun omakohtaisesta kokemuksesta.
Se tapa, miten kumppaniaan kohtelee kertoo aika pian onko suhde vakaalla pohjalla. Kiristämällä, nalkuttamalla ja vaatimalla asiat eivät edisty muuta kuin huonompaan suuntaan...tasa-arvoa pitäs olla ehkä juu, mutta eihän se näin todellisuudessa mene ja hyvin usein se on mies joka lähtee ja nainen jää lasten kanssa. Tässä kohtaa voi taas jokainen pohtia itsekseen mikä oli syy.
Jos itse yrittää suhteen eteen oikeasti tosissaan kaikkensa eikä edelleenkään saa vastakaikua, pitäs herätä pohtimaan onko tuo edes oikeasti sellainen ihminen jonka kanssa haluan elää. Tässä ei merkitse tuon taivaallista paperilla virallistettu liitto ja rinkulat sormessa.

Toivottavasti nyt ees joku hiffas mitä ajoin takaa. Itse toivon vain sitä että saisin elää onnellisessa parisuhteessa jossa lapset seuraa mukana...avoliitossa tai avioliitossa, se on minulle aivan sama.

En myöskään ymmärtänyt lukemaani kommenttia siitä miten lasten elämä ois turvattu vanhempien naimisiinmenolla??? Taas vissiin oon tyhmä ja yksinkertanen tai jtn...mene ja tiedä...voisko joku selventää? Jos siis rahallista puolta meinataan niin kypsät vanhemmat huolehtivat lapsistaan jopa eron sattuessa. Toki jos eron yhteydessä lapsia käytetään pelinappulana ja esim isää kiristetään tällä tavoin niin taasen päästään tähän kohtaan että omalla käytöksellä pystyy paljolti vaikuttamaan asioihin. Toki sitten löytyy niitäkin jotka tuon taivaallista välittävät mistään, mutta siinäkin kohtaa voi ihan itse jokainen katsoa peiliin ja pohtia miesvalintojaan.

Ja lopuksi lisään vielä että ei, itse en ole elämässä pumpulissa selvinnyt todellakaan joten en lauo asioita mutu tuntumalla...
 
Mä olen sitä mieltä että ei ole korkeampaa sitoutumisen astetta kuin yhteinen lapsi. Avioliitto on toki tapa osoittaa sitoutumista, mutta kyllä se lapsi vaan on se pyhin kahdenkeskinen rakkauden teko. Näin siis itse ajattelen ja vaikka olenkin naimisissa, niin en todellakaan osaa ajatella että olisin tehnyt jotenkin paremmin kuin avoliitossa elävät tms.

Ja totta puhuakseni me mentiin naimisiin niinkin ylevästä syystä että tuntui mukavalta ajatella koko perheellä olevan sama sukunimi. Ja lapsi oli n. 5 kk vanha kun naimisiin pamautettiin.

Ja pitää vielä lisätä että nämä siis omia ajatuksiani ja mulle päätös tehdä lapsi mieheni kanssa oli samalla päätös että tässä mies jonka kanssa haluan olla lopun elämäni yhdessä. Se ei kuitenkaan tarkoita että pakko olisi olla lapsen vuoksi yhdessä, vaan että haluaa elää toisen kanssa ikuisesti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja turkilmas:
Mä olen sitä mieltä että ei ole korkeampaa sitoutumisen astetta kuin yhteinen lapsi. Avioliitto on toki tapa osoittaa sitoutumista, mutta kyllä se lapsi vaan on se pyhin kahdenkeskinen rakkauden teko. Näin siis itse ajattelen ja vaikka olenkin naimisissa, niin en todellakaan osaa ajatella että olisin tehnyt jotenkin paremmin kuin avoliitossa elävät tms.

Ja totta puhuakseni me mentiin naimisiin niinkin ylevästä syystä että tuntui mukavalta ajatella koko perheellä olevan sama sukunimi. Ja lapsi oli n. 5 kk vanha kun naimisiin pamautettiin.

Täällähän puhuttiin yks päivä, että pankinjohtajan aamen se tärkein on, yhteinen ISO laina se sitoo ihmiset yhteen, jos mikä :saint:
 
Mä tuntisin itseni huijatuksi, jos mies pitäis mua vuosikaudet tyttöystävänä, tekis mun kanssa lapsia ja asuis mun kanssa. Mun mielestä kun kaksi ihmistä asuu yhdessä, ne on sillon mun silmissä naimisissa enkä ymmärrä, miksi se on niin paljon vaadittu olla virallisesti naimisissa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja fanta:
Alkuperäinen kirjoittaja turkilmas:
Mä olen sitä mieltä että ei ole korkeampaa sitoutumisen astetta kuin yhteinen lapsi. Avioliitto on toki tapa osoittaa sitoutumista, mutta kyllä se lapsi vaan on se pyhin kahdenkeskinen rakkauden teko. Näin siis itse ajattelen ja vaikka olenkin naimisissa, niin en todellakaan osaa ajatella että olisin tehnyt jotenkin paremmin kuin avoliitossa elävät tms.

Ja totta puhuakseni me mentiin naimisiin niinkin ylevästä syystä että tuntui mukavalta ajatella koko perheellä olevan sama sukunimi. Ja lapsi oli n. 5 kk vanha kun naimisiin pamautettiin.

Täällähän puhuttiin yks päivä, että pankinjohtajan aamen se tärkein on, yhteinen ISO laina se sitoo ihmiset yhteen, jos mikä :saint:

Mä ajattelen niin että lainan tai avioliiton saa helpostikin mitätöityä, mutta lasta ei voi hävittää tai mitätöidä. Lapsi on ja pysyy. Velatkin voi osittaa, mutta lasta on hankala puolittaa =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Mä tuntisin itseni huijatuksi, jos mies pitäis mua vuosikaudet tyttöystävänä, tekis mun kanssa lapsia ja asuis mun kanssa. Mun mielestä kun kaksi ihmistä asuu yhdessä, ne on sillon mun silmissä naimisissa enkä ymmärrä, miksi se on niin paljon vaadittu olla virallisesti naimisissa.

Ymmärrän tämän jos naimisiinmenosta on puhuttu jo ennen kuin lapsia on alettu miettimään. Mutta sitä en ymmärrä että sitä pidetään automaattisesti selviönä. Tästä syystä just tarkotan että miks ihmiset ei puhu elämänsä suurista asioista suhteessaan jo ennen kuin lapsia aletaan saamaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja turkilmas:
Mä ajattelen niin että lainan tai avioliiton saa helpostikin mitätöityä, mutta lasta ei voi hävittää tai mitätöidä. Lapsi on ja pysyy. Velatkin voi osittaa, mutta lasta on hankala puolittaa =)

Olen ihan samaa mieltä, tuo pankinjohtajan osuus vaan oli tavallaan totta sekin. Tuumittiin, että pankista sitä avioeroa pitäisi hakea, siellä katsoisivat, että onko aihetta semmoista antaa :D
 
Mulle on täysin yhdentekevää, miten muut tekevät.

Mutta mä en edes harkinnut tekeväni lapsosia ennen tuomarin puolisoiksijulistusta.

Tosin tosta pitkästä litaniasta jäi mietityttämään se, että ainako se on nainen, jonka pään mukaan muka mennään? :xmas:
 
Alkuperäinen kirjoittaja fanta:
Alkuperäinen kirjoittaja turkilmas:
Mä ajattelen niin että lainan tai avioliiton saa helpostikin mitätöityä, mutta lasta ei voi hävittää tai mitätöidä. Lapsi on ja pysyy. Velatkin voi osittaa, mutta lasta on hankala puolittaa =)

Olen ihan samaa mieltä, tuo pankinjohtajan osuus vaan oli tavallaan totta sekin. Tuumittiin, että pankista sitä avioeroa pitäisi hakea, siellä katsoisivat, että onko aihetta semmoista antaa :D

:D :D Ollaankohan me muuten oltu siksi niin maltillisia tuon velan hankkimisen kanssa että pelätään palloa nilkassamme :whistle: B)
 
Jokainen tekee niin kun hyväksi näkee.

Mutta Mun kohdallani se henkikirjottajan vihkiminen tekee suhteesta pitävämmän. Tässä vaiheessa kun on virallisesti puoliso ei ihan joka pikku asian takia tee ees mieli alkaa miettimään et pistän pillit pussiin ja lähen kävelemään, liikaa paperisotaa :whistle:

Ja en tiä onko lasten elämä sen turvatumpaa avioliitossa kun avoliitossa. Toivoa todella sopii että jokainen elättää muksujaan asui sitten niiden isän/äidin kanssa tai ei. Kuoleman yllättäessä taas aviopuolisolla on etu puolellaan. Ei niinkään lasten suhteen, lapset saa kyllä puoliorpoeläkettä kunhan isyys/äitiys on tunnustettu, mutta avioliitossa myös puoliso saa eläkettä joka takaa perheen eläntoa hieman.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Töllin Ruusa:
Mulle on täysin yhdentekevää, miten muut tekevät.

Mutta mä en edes harkinnut tekeväni lapsosia ennen tuomarin puolisoiksijulistusta.

Tosin tosta pitkästä litaniasta jäi mietityttämään se, että ainako se on nainen, jonka pään mukaan muka mennään? :xmas:

ei toki, pitkän litanian vuoksi en lähtenyt enää sitä aihetta tuomaan esiin mutta arvasin että joku sen pöydälle nostaa. lähinnä siis toin tässä ajatuksiani esiin parin täällä käydyn viestiketjun puitteissa jossa siis naisen marisevat kohtaloaan. Yritin siis kysyä että miksi miehen pitäisi toimia jollakin tietyllä tavalla jonka nainen on katsonut oikeaksi jos hän sitä itse ei halua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mallura:
Alkuperäinen kirjoittaja Töllin Ruusa:
Mulle on täysin yhdentekevää, miten muut tekevät.

Mutta mä en edes harkinnut tekeväni lapsosia ennen tuomarin puolisoiksijulistusta.

Tosin tosta pitkästä litaniasta jäi mietityttämään se, että ainako se on nainen, jonka pään mukaan muka mennään? :xmas:

ei toki, pitkän litanian vuoksi en lähtenyt enää sitä aihetta tuomaan esiin mutta arvasin että joku sen pöydälle nostaa. lähinnä siis toin tässä ajatuksiani esiin parin täällä käydyn viestiketjun puitteissa jossa siis naisen marisevat kohtaloaan. Yritin siis kysyä että miksi miehen pitäisi toimia jollakin tietyllä tavalla jonka nainen on katsonut oikeaksi jos hän sitä itse ei halua.


No ei tosiaan pidä, ei.

Musta on viisainta, jos ajatukset menevät toiselle noin tärkeässä asiassa ristiin, että erotaan.


 

Yhteistyössä