Henna Tuominen puhuu asiaa!

["shihtzu"]

No joo tuli liikuttua töiden puolesta aika paljonkin raskauden aikana, eikä mulla sinällänsä mitään vaivoja ollutkaan, etenkään ekan raskauden aikana, tosin synnytys oli joo helppo, päätyi hätäsektioon. Toisen raskauden kohdalla iski sitten iskiasvaivat ja vähän oli vaikea liikkua pitemmän päälle, no toinen raskaus päättyi sitten imukuppisynnytykseen, että se niistä helpoista synnytyksistä.
Olen sanonutkin, että multa luonnistuu kyllä se raskausaika ilman suurempia ongelmia ja imetyskin on ollut todella helppoa hommaa, mutta synnyttämään minusta ei ole.

 

["Eva"]

Mä olin niin väsynyt koko raskauden ajan etten jaksanut tehdä mitään ylimäärästä. Ruokatunnilla menin kotiin nukkumaanja herätys 20 min päästä.kerran mies nappas valokuvan ruokapöydässä haarukka menossa suuhun ja nukun.

Oli se aika taistelua alusta asti. Nukkumaan, töihin, nukkumaan, töihin, kotiin, nukkumaan...

 

["vieras"]

Jokaisen raskaus on erilainen eivätkä toisetkaan raskaanaolevat voi aina ymmärtää sitä oloa mikä toisella voi olla. Itselläni alkuraskaudessa kova pahoinvointi kellon ympäri ja väsymys sitä luokkaa että hyvä kun sai perusasiat tehtyä, saati että vielä olisi pitänyt harrastaa liikuntaa. Sittemmin on iskiashermo vaivannut sen verran että välillä jokainen hidaskin askel todella sattuu, tulee todella helposti kuuma ja alkaa huimata. Henkisestä puolesta puhumattakaan, joinakin päivinä masennus on ollut rankempaa mitä olen koskaan ennen kokenut eikä sille voi mitään.

Tuskin kukaan ihan huvikseen jättää liikkumisen jos on ennen raskautta liikkunut, itse olin ennen hyvin hoikka ja aktiivinen urheilija mutta nyt raskauden myötä jaksan vain rauhallista kävelyä mikä on sekin tässä tilanteessa aivan riittävästi. Painoa saa ja pitääkin tulla, se on aivan normaalia. Oma ja lapsen hyvinvointi menee ulkonäön ja liikuntapakkomielteen edelle, on suorastaan helpottavaa että viimeistään nyt asiat menevät oikeaan tärkeysjärjestykseen. Sopiva liikunta on hyväksi mutta jokaisen pitää tuntea siinä omat rajansa vointinsa mukaan, jos joku pystyy enemmän kuin toiset niin ei tarvitse heitä alkaa arvostelemaan kun ei itse voi mitenkään tietää minkälaisia fyysisiä ja henkisiä vaivoja heillä saattaa olla.