Henkistä väkivaltaa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tuulikki
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

Tuulikki

Vieras
Mä en ole päässyt käymään missään tuulettumassa tässä liitossa yli 6een vuoteen ja nyt kun tässä kesällä kävin pari äkkilähtö viikonloppu-reissuu kavereiden luona ilman miehen lupaa, niin kun hän joutui kerrankin jäämään noiksi kerroiksi meidän koiran kanssa kotipuoleen, niin hän koko mun reissun ajan nakkeli mulle tekstareita, että jos en kerro missä tarkalleen olen/kenen seurassa jne. niin hän voi lopettaa koiran ja nakata mun tavarat yhteisestä asunnostamme pihalle! No kun uskalsin kotiutua, ei ollut viskannut eikä tappanut onneksi meidän rakasta koiraa, vaan kun tulin sit kotia, niin riideltiin monta tuntia kunnes tilanne rauhoittui tavalliseksi. Vaikka olenkin kiltisti ollut, niin mua pelottaa jotenkin nykysin siis aina se että koskas mies taas riehaantuu tyhjästä ja saa pelätä. Silloin ois kaikki hyvin kun pitäisin vaan kiltisti kodin järjestyksessä, kotona olen aina ja mies saa rauhassa käydä töissään ja kulkea vapaa-ajat harrastuksissaan/kavereilla.

Ei hänen kanssaan voi edes keskustella kun aina vika on kuulemma mussa, tai hän uhkailee jopa itsarilla jos en jaksais hänen rinnallaan. Parusuhde ym. olen ehdttanut mutta mihinkääön mies ei ole suostuvainen ollut :(
Mitä tehdä?
 
täytyy sulla saada liikkua miten haluat, mutta voithan toki kertoa ukolles mihin oot menossa ja kenen kanssa?

jos sun täytyy lähteä salaa niin laita vaikka tekstarilla perään tietoa mitä meinaat...

ootko puhunu miehes kans tuosta? mitä se ite on sanonu siihen että hän saa mennä mut sinä et?

terapia vois olla kans yks vaihtoehto ellet erota halua...
 
Miehelläsi on joku itsetunto-ongelma, ja luulee omistavansa sut. Ei kestä yhtään, jos sulla on hauskaa jonkun muunkin kanssa, kuin hänen itsensä.

Jos et puhumalla saa järkeä päähän, niin sano että lähdet kävelemään. Jos uhkaa itsarilla, niin älä reagoi mitenkään.
 
Jostainhan se miehen paha olo kumpuaa. Tuskin tekee joitain asioita tahallaan. Raskastahan toi on, mutta yrittäkää miettiä mikä tollasen olon on saannut. Esim. joku drauma lapsuudessa, tai vastaavaa.
Ja sitten, kun löytyy syy, niin ehdota miehelle, että menee käsittelemään sitä ammattilaiselle. Raskasta tulee olemaan, mutta älä hylkää silloin, kun toinen tarvitsee apua eniten.
 

Yhteistyössä