Hemmetin hormonit!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Sain kolmannen lapsemme pari viikkoa sitten. Tämäkin vauva oli jo vähän yllätys ja tiesimme tämän ehdottomasti viimeiseksi lapseksemme. Meillä alkaa olla jo ikää riittävästi jne järkisyitä. Synnytysreissulla mulle tehtiin samalla sterilisaatio. Vaikka miten tiedän, että ilman sitäkin tämä vauva olisi ollut viimeinen on tää lopullisuuden omaksuminen aika hankalaa. Oltiin eilen ostamassa isommille lapsille vaatteita ja norkoilin vauvan kanssa sovituskoppien ovella. Ja juuri siinä samassa kulmassa on äitiysvaatteet. Enkö siinä sitten tippa linssissä hipelöinyt niitä mammakuteita ja surrut, ettei ikinä enää... ARGH! En enää saa edes mieleeni, miten hankala olo mulla oli tässä viimeisessä raskaudessa ja kaikkia järkisyitä.

Tasoittumista odotellessa...
 
onhan se luopuminen aina haikeaa! sama täällä vaikka vain yksi 3v ja itse 43. tilanteet muuttuneet aika paljon ja tässä ei enää vauvoja ehdi/pysty hankkimaan. silti vauvoja nähdessä hirmu kaipuu. mutta ole onnellinen jo olemassa olevasta isosta pesueestasi. tunnen todella suurta sympatiaa niille jotka eivät ikinää saa lapsia (omia biologisia) enkä voi edes kuvitella sitä tuskaa!
 

Yhteistyössä