helpottunut mutta silti surullinen

[Eronnut]

Kirjoittelin noin kuukausi takaperin tanne etten tieda miten pain pitaisi olla mieheni kanssa jolla on taipumusta alkoholismiin ja valinpitamattomyyteen. Asiat karjistyivat niin pahoin etta otin avioeron. Mies ei ole puhunut minulle sen jalkeen kun kerroin lahtevani viikonlopuksi pois kotoa miettimaan ja jarjestamaan omaa elamaani raiteilleen. Mies oli silla valin kerannyt suurimman osan tavaroistaan ja muuttanut pois. Nyt vain hieman mietityttaa se etta meilla ei ole avioehtoa ja vaikka paasisimme sopuun omaisuuden jaosta keskenamme niin vaatiiko laki silti omaisuuden jakoa taysin tasan? Olen itse ostanut suurimman osan kodinkoneista, huonekaluista ja minun nimissani on seka auto etta kolme kissaa. Auto on viela velallinen joten eiko se jaa sille kuka sita maksaa? Valistakaas tyhmaa ja kertokaa miten tama homma yleensa lutviutuu? Ja miten olette paasseet yli erosta.

 

[Criminal Mind]

Miulla erosta alkaa olemaan 2-vuotta, edelleen terapiassa. Ota apua vastaan, selvitä joltain ihan ammattilaiselta nuo jakojutut, oikeusaputoimisto tms.

 

["anne"]

 

["vieraana"]

Laki ei vaadi jakamaan omaisuutta tasan, vaan voitte tehdä osituksen kuten haluatte. Ainoastaan siinä tapauksessa, jos ette pääse asiasta sopuun muuten jaetaan omaisuus tarkalleen tasan vaikka sitten asianajajien avustamana.

Auto ei jää mitenkään automaattisesti sille joka sitä maksaa vaan periaatteesas pitää laskea auton arvo miinus se velka mitä siitä on vielä jäljellä ja saatte sen summan selville mikä auton "arvo" teidän jakamattomassa pesässä tällä hetkellä on.

 

[Eronnut]

Minulle on yksilysti haluaako ex-mieheni auton itselleen kunhan kissat ja ostamani kodinkoneet jaa tanne. Olen velkaantunut (onneksi en kovin hirveaa summaa), menettanyt tyokykyni, koulutuspaikkani, maksan kaikki laskut, vuokrat ja asunnon uudelleen tapetoinnin. Minusta taman nojalla olisi reilua etta kissat ja ostamani tavarat jaa minulle.