Moi vaan!
Reissusta kotiuduttu kolmisen viikkoa sitten. Ihana loma oli ja kaikki meni oikein hyvin.
Mukava silti olla taas kotona.
Hurjasti kehitystä pojalla alkoi tapahtua lähes välittömästi kun palattiin kotiin, tai ehkä musta vaan tuntuu siltä.
Eikä vain fyysistä kehitystä, vaan myös psyykkistä. On niin ihanaa, kun pojasta on jo seuraa ja on kaiken lisäksi ihan hurjan huumorintajuinen pikku vesseli! Eka hammas puhkesi reilu viikko sitten ja nyt odotellaan hampaalle viereen kaveria. Tänään pikkumies oppi konttaamaan.
Osaa myös nousta polvilleen ja MELKEIN seisomaan, yhden jalan koukistaa jo valmiiksi. Istuu melkein, mutta ei ihan.
Torstaina on neuvola, jänskätään mittoja, veikkaan että hieman yli 8 kg painaa ja pitkä on, yli 70 cm reilusti.
Meillä rytmit menee tosi mukavasti jo, ja päivät on jotenkin niin ihania, nautin tosi paljon kotona olemisesta ja lapsen kanssa touhuamisesta. Hoitovapaalla olisi tarkoitus jatkaa ja olen kotona niin kauan kuin se rahallisesti on mahdollista, toivottavasti ensi kesään asti. Tiukkaa tulee kyllä rahallisesti olemaan, mutta jospa sitä jotenkin aina pärjäisi.
Poitsuli nukkuu kahdet päikkärit ja ne on aika pitkät, joten omaa aikaakin on kivasti päivisin. Yöunet on aika levottomia, veikkaan syyksi hampaita. Edelleen syö tissiä öisin, mutta en jaksa siihen vielä puuttua, itse jaksan näin ihan ok.
Päivisin ottaa tissiä kolme-neljä kertaa. Poika syö hyvin aamupuuron, lounaan, välipalan, päivällisen ja iltavellinsä.
Meilläkin syödään jo aika karkeaa ruokaa.
Eka flunssakin tuli sairastettua heti reissusta paluun jälkeen, muutaman päivän nenä vuoti ja oli tukkoinen, kuumetta ei onneksi tullut.
Jotenkin haikeasti ajattelen ajan kulkua, aika on mennyt niin hurjan nopeasti. Vielä vuosi sitten vaavi oli masussa ja pää oli täynnä ajatuksia ja odotusta tulevaa vauva-arkea kohtaan. Tässä sitä ollaan nyt, äitiysloman loppusuoralla...
Ihania syyspäiviä kaikille! <3
- Merve ja pikkumies melkein 8 kk