** HELMIKUUN HURMAAJAT ** helmikuussa (PÄIVITYSPYYNNÖT YV:NÄ -kiitos)

pilli- Olen jo jäsenenä kerhossa, joten vika on Kaksplussalla. En itsekään illalla päässyt sinne.

krisu Mulla tulehtui epparihaava esikoisen kohdalla ja se oli kyllä ihan selkeä homma. Itse menisin aika helpolla näyttämään tuota haavaa, koska tulehdusriski on korkea ja lisäksi tilanne pahenee aika nopeasti. Mulla ekat oireet tuli 4 vrk synnytyksen jälkeen ja 6 vrk synnytyksen jälkeen jouduin lääkekuurille. Kannattaa siis tarkkailla tilannetta ja mennä aika herkästi lääkäriin.

Neiti huusi illalla taas pari tuntia ihan kurkku suorana. Tosi kurjaa katsella toisen tuskaista oloa ja kun mikään ei helpota :'(
Mä oikeasti niin kauhulla odotan sitä ensimmäistä iltaa kun mies menee töihin ja mä olen yksin tämän lapsikatraan kanssa täällä kotona ja tuo neiti karjuu yömyöhään :ashamed: :ashamed: Varsinaista koliikkia ei ole kummallakaan ole ollut, mutta vatsavaivoja kyllä - täytyy toivoa, että tämä ei olis tälläkään kertaa koliikkia, vaikka pahalta kyllä näyttää :ashamed: :ashamed: Huuto on niin totaalista ja jatkuvaa.

No... tätä tämä on - elämää vastasyntyneen kanssa

:heart: :heart: :heart:

 

Nää yöt on aivan tuskaa. Puoli yötä menee pyöriessä ja vessareissuilla ja miettiessä, että olispa jo aamu. Mieskään ei saa enää nukuttua kun touhuan puoliyötä.

Ja kuulin eilen, että kaksi tuttuani, joilla on ollut laskettuaika kaksi viikkoa mun jälkeen, on molemmat saaneet vauvat viikonloppuna. :ashamed: Mulla on vaan sellanen olo, että vaikka laskettuaika on vasta ylihuomenna, niin mä olen jotenkin epäonnistunut tässä jutussa kun tää vauva ei halua itseään ulos. Joka ilta miettii, että voi kun ensi yönä tulisi lähtö, ja aamulla on aina entistäkin pettyneempi siitä, että kotona ollaan edelleen. Mä en enää jaksa tätä raskautta ja pelkään, että vauva kasvaa kauhean suureksi, eikä mahdu enää kunnolla ulos.

Mies oli eilen ihana ja oli ostanut kauppareissullaan mulle kaksi elokuvaa, jotka voin katsoa, kun päivät tuntuu pitkiltä. Taitaa mieskin olla jo sitä mieltä, että vauva saisi syntyä, mutta hyvin se osaa itsensä pitää rauhallisena ja koittaa pitää huolta mun jaksamisesta. :heart: Onneksi mies ei ole yhtä malttamaton kuin minä, mutta toisaalta minähän se olen joka vauvan mahassani kannan ja ennen kaikkea ulos itsestäni autan.

Zucchero on ollut ahkera. Mäkin voisin saada tuollaisen siivouskärpäsen, vaikka kerran viikossa koitankin siivota koko huushollin, että pysyisi siistinä. En sentään ole pesukonetta vielä alkanut sisältäpäin jynssäämään...

Hienoa Develly, että lääkärintarkastuksessa oli kaikki hyvin. Tuli muuten mieleen vähän epäolennainen asia, mutta onko Hyvinkään sairaalassa jotkut nettitunnukset, että jos ottaa oman läppärin mukaan ja sitä ehtii katsella, niin pääsee sairaalan verkkoon?

krisu mä suosittelisin myös, että menet herkästi näyttämään alapäätä lääkäriin. Saat sitten tarvittaessa lääkkeet ajoissa.

Hyvä kuulla kokemuksia siitä, mitä parisuhteelle tapahtuu vauvan synnyttyä. Toivon kovasti, ettei tässä mihinkään kriisiin jouduta, mutta varmasti kaikki tulee muuttumaan vauvan myötä. Pitäisikin varmaan ottaa jo etukäteen miehen kanssa puheeksi, että saattaa olla edessä rankat ensiajat vauvan kanssa. Ollaan me sen verran asiasta jo puhuttu, että yritetään välttää purkamasta väsymystä toisiimme.

Minustakin löytyy sen verran penkkiurheilijan vikaa, että miesten jääkiekkopelit on ainakin Suomen osalta pakko katsoa.

Voi että mä haluan jo päästä tutustumaan tähän mahassa kasvavaan vauvaan.

Väsynyt ikuisuus ja tyttö 39+5 :heart:

 

krisu Suosittelen et käyt näytillä, kannattaa olla liiankin varovainen. Mulle ainakin sillon annettiin ohjeet et jos haju muuttuu, heti lääkäriin. Samoin jos ei levolla kiristyksen tunne parane, heti lääkäriin :hug:

Develly Kurjaa tuollainen kun ei voi oikein tehdä mitään helpottaakseen pienen oloa Keskityt vaan lapsiin ja omaan toipumiseen ja jaksamiseen, kaikki muu saa odottaa Muakin vähän hirvittää eikä ole kun toi yksi lapsi :ashamed:

ikuisuus Kannattaa ainakin varautua siihen et olette molemmat väsyneitä ja sillon tulee helpommin tiuskittua. Ainakin itse huomasin olevani synnytyksen jälkeen niin hirveen herkkä kaikelle et miehen ei tarvinnut kun katsoa mua jotenkin "väärin" niin mä jo itkin ja huusin :snotty: Pitää vaan yrittää muistaa et sitä saa olla väsynyt ja etenkin esikoisen kohdalla kun kaikki on tavallaan niin pelottavaakin et se aiheuttaa stressiä ja tulee hermostuttua helpommin. Tai ainakin näin se meillä meni Ja varmasti sun kroppa osaa hoitaa homman oikein. Eihän sun vauva vielä edes ole yliaikainen joten hyvin se ehtii =) Yrität asennoitua niin et sä olet onnistunut tekemään vauvalle niin ihanan kodin sinne masuun et se ei halua sieltä pois Tätä mä yritän itsellenikin vakuuttaa

Olo on aamusta jo melko kipeä. Tuntuu olevan selkä, lantio ja reidet ihan jumissa. Hyvä kun pystyn kävelemään :kieh: Mitään supistuksia ei kuitenkaan tunnu |O

Toivottavasti tämä on viimeinen kotona otettu kuva ja seuraavat kaikki on sitten synnärillä otettuja



40+0 :heart: :heart: :heart:

 

Itse huomasin että minullakin herjaa Kerhossa sitä että tarttee jäsenyyden ja samoin myös herjaa rekisteröitymisestä yksityisviestien kohdalla. Siihen auttoi se että kirjauduin kokonaan ulos koko kaksplussasta ja uudestaan sisään. Tuon uudelleen sisäänkirjautumisen jälkeen antoi taas käyttää kaikkia palveluita ihan normaalisti.

Minulla takana ensimmäinen vuorokausi kokonaan yksin koko muksukatraan kanssa. Yllättävän hyvin meni. Tänään meinasin pakkailla koko porukan kasaan ja lähteä käymään ulkona ja kaupassa kun kerran se ulkoilulupakin saatiin eilen.

Mutta nyt muksuja viihdyttämään... :kieh:

 

Ikuisuus toi sun epätoivo on ihan samansuuntaista ku mulla. Mulla on samat fiilikset et oon jotenki epäonnistunu tässä odotuksessa ku tää vauva ei halua tulla ulos. Mä kans pelkään et rd tekee tästä vauvasta liian ison ja se huomataan sit ku jotain hälyyttävää tapahtuu synnytyksessä ja päädytään pahimmas tapaukses hätäsektioon

Eilen illal oli tosi tuskaisen kipeitä suppareita yli tunnin ajan ja sit ei taas mitään :headwall: :headwall:

Viime yön nukuin vastaavasti melko mukavasti..sentäs jotain hyvää Aamul oli pitkästä aikaa levänny olo.

Tänää lupasin tytölle et mennää koulun jälkeen kirpparille pyörähtää. Nyt sitä voiski taasen touhuu kaikkea täs kotosalla. Kaivaa vaik ton imurin kaapista ja viikkailla pyykkei (ei oo mun lempihommaa yhtään)
Jos sais ajatukset johku muualle...ettei fiilikset koko aikaa pyöris tän oman ison mahan ympärillä ja varsinkin siellä asustelevassa alivuokralaisessa


Huba & alivuokralainen 39+0 :heart: :heart: :heart:

 

Täällä myös huono yö takana :kieh: Heräsin useamman kerran jonkinlaisiin supistuksiin jotka kestivät pienen hetken.. Sitten kömpi tyttö viereen ja ukko manasi kun kuorsasin :kieh:
Puoli 5 lähtien aloin sitten kellottamaan suppareita vaikka tiedän, että näillä ei vielä synnytetä?!
Niitä tuli aika kivaan tahtiin tossa aamusella, mutta liian harvoin vielä kuitenkin :headwall: Eikä sitä kuuluisaa limatulppaakaan ole näkynyt..
Esikoisella kun limatulppa irtosi niin samantein alkoi 5 välein supistukset joten niitä odotellessa

Ikuisuus ihan samat mietteet täälläkin :wave: Eikä sitä helpota se, että ensimmäinen tuli "ajoissa" ja niin mallikkaasti lähti käyntiinkin :/
Ja mä ne tiedä miksi mä pelkään niin tota käynnistystä??

Fi0na

 

:flower: :heart:

 

Mä jotenkin ajattelisin niin että vauvalla on niin hyvä olla ettei halua tulla vielä ulos kylmään maailmaan eli en ajattelisi yliaikaisuutta epäonnistumisena. Tosin, minähän en ole yliaikaisuutta koskaan kokenut..

Mä nukuin kanssa viime yönä huonosti kun ajatukset oli tulevissa hautajaisissa, joihin tod.näk. en kyllä pääse. Ajattelin myös nipistää niukoista rahoista sen verran että ostan itselleni orkidean jota olen jo pitkään halunnut kun edellinen on niin kitukasvuinen. Olen kyllä yrittänyt vihjailla että haluaisin sellaisen kun tulen sairaalasta kotiin mutta en tiedä onko vihjeet mennyt perille.

Oikein hyviä vointeja kaikille!
Täällä ei ole olotila muuttunut eikä merkkejä mahdollisesta synnytyksestä ole laisinkaan, hyvä niin. =)

Alina ja 38+3 (hui, enää viikko sektioon) =) :heart:

 

Develly muistatko mitä antibioottia sait epparihaavaan ja kuinka pitkän kuurin? Täällä taas kotilääkäri miettii, josko laatikosta löytyisi sopiva kuuri tarvittaessa. Vähän on sellainen olo, että ei kai vain ole tulehdusta tekemässä.

 

Tänään vuorossa neuvola, saas nähdä laitetaanko ensi viikolle vielä normaalikäynti vai suosiolla äitipolikäynti, nyt kun viikkoja 40+2. Viime yö meni taas vähän niin ja näin. Neljään asti nukuin tosi hyvin, sitten alkoi selkäsäryt ja nukahdin uudelleen joskus kuuden maissa Mies heräsi ennen kasia, joten sen kanssa sitten kahvittelin silmät solmussa

Eilen illalla tuntui taas, että saattaisi olla synnytys lähellä, kun niin poltteli mahaa ja selkää ja supisteli. Mutta sitten ne kivut loppuu aina ihan yhtäkkiä ja olo on taas ihan normaali :kieh: Mä en ole kyllä yhtään stressannut yliaikaisuutta, mutta nyt täytyy kieltämättä sanoa, että sitä miettii, että kuinka se vauva kasvaa viimeiset päivät / viikot (vaikka mullekin on povattu ihan "normikokoista" lasta). Mä olen alkanut myös miettiä tuota lapsiveden määrää, kun tämä maha on ollut viimesen viikon niin kosketusherkkä. En ole kyllä bongaillut lapsivettä, mutta mistä sitä tietää, mitä sitä pöntölle valuu

Fiona: mulla vähän samanlaiset ajatukset käynnistyksestä. Vaikken synnytystä osaa pelätä lainkaan, niin toivon kyllä, että ihan luonnollisesti synnytys käynnistyisi. Toki käynnistämällä alkanut synnytys saattaa vastata kipumäärältään sitä itsestäänkin alkanutta, mutta ymmärtääkseni keskimääräisesti se saattaa olla huomattavastikin rajumpi, jää se elimistön oma endorfiinintuotanto välistä, kaiketi...

Silti, kaikesta huolimatta, musta tuntuu oudolta, etten ole kohta enää raskaana :ashamed: Vaikka tähän yhdeksään kuukauteen on mahtunut paljon kaikenlaista (erityisesti kolmen kuukauden makaamiset selän takia), tulen varmasti kaipaamaan tätä aikaa. Mä olen aina ollut hyvin kriittinen itseäni kohtaan ja on kieltämättä tehnyt ihan hyvää, kun ei ole vaatinut itseltään fyysisesti niin paljoa. Tottahan mä odotan innolla sitä hetkeä, kun saan kääräistä lenkkarit jalkaan tai painua kyykkytreeneihin, mutta asiat ovat saaneet kyllä ihan uuden perspektiivin.

Tulipas nyt syvällisiä ajatuksia kirjattua =) Ihanaa aikaahan tämä kaikesta huolimatta on ollut, toivottavasti myös teistä muista :heart:

Nimbe ja "tule jo poika pian!" 40+2

 

Näillä näkymin viimeinen neuvola takana Vauvalla kaikki hyvin, pissa puhdas, verenpaine 116/78, ei turvotusta, sf-mitta 31 ja painoa tullut yhteensä nyt 11,5kg. Hassua tuo mun painonnousu, kun noista kiloista 10,5 tuli jo viime vuoden puolella ja melkein paniikki iski, että kuinka paljon sitä oikein ehtii tulla, mutta viimeisten 7 viikon aikana on tullut yhteensä vaan kilo. Ilmeisesti oon siis laihtunut, koska eikös se vauvan kasvukin pitäis olla nopeampi tässä vaiheessa? Vauva oli nyt laskeutunut ja kiinnittynyt lähtökuoppiinsa. Tuli hyvä mieli, että se on jo itekin alkanut suunnitella ulos tuloa, ettei ihan kesken kaiken aleta sitä torstaina hätistelemään. Ajattelen samalla tavalla kuin Alina78, että jos vauva ei halua syntyä, niin se tarkottaa, että sillä on vaan niin hyvä olla siellä masussa Yrittäkää te muutkin ajatella niin, niin jaksatte nämä viimeiset tuskastuttavan pitkät päivät. Tosi moni kuulostaa tosi kärsimättömältä, mutta se kai kuuluu asiaan. Itekin oon joinakin päivinä kärsimätön, mutta toisaalta mua ei haittais yhtään jos tämä menis sen kaks viikkoa yli, mutta eipä taida tulla tapahtumaan mun kohdalla, jos vain torstain käynnistys tuottaa tulosta. Päivä päivältä jännittää sekin koko ajan enemmän, just sen takia mitä nimbe sanoi, että jos se on kipumäärältään paljon kovempi kuin luonnollisesti alkanut. Olin esikoisesta niin kipeä, etten kyllä pysty edes kuvittelemaan millaista vielä kovempi kipu voisi olla, mutta parempi ehkä etten yritäkään...

Toivottavasti Devellyn pikkuisella olo pian helpottaa! :heart: Se on ihan kamalaa, kun pienellä on paha olla, mutta ei voi oikein tehdä muuta kuin vain yrittää itse pysyä rauhallisena ja pitää lähellä

Malinda 38+4

 

Alina :hug: Osta ihmeessä itsellesi se orkidea, jos se oloa yhtään helpottaa.

Mua pelottaa tuossa käynnistyksessä juurikin tuo nimben mainitsema asia, kun on niin monesta suunnasta kuullut, että synnytys voi silloin olla paljon rajumpi kuin normaalisti alkanut synnytys. Mutta eletään nyt päivä kerrallaan ja katsotaan, mihin tilanne etenee.

Ja tottahan mäkin tästä raskaudesta olen nauttinut. Voi että olenkin! Ylpeänä olen mahaani kantanut ja on ollut aivan ihana olo sen takia, että kehoni on ylipäätään raskautunut ja osannut hoitaa tämän raskauden aikana monta asiaa niin kuin pitääkin. Mä olen myös ollut aina aika kriittinen itseäni kohtaan ja tää raskaus on opettanut mua kuuntelemaan omaa kehoani ja antamaan aikaa itselleni. Minäkin odotan sitä, että pääsen ensimmäisen kerran raskauden jälkeen kuntosalille oikein kunnolla hikoilemaan, mutta luulen, että raskauden myötä olen oppinut antamaan itselleni myös luvan ottaa välillä vähän rennommin, jos siltä tuntuu. Ja mulla on ollut raskauden aikana jopa sellainen olo, että olen ollut paljon nätimpi ja musta on tullut jotenkin naisellisempi kuin ennen raskautta. Ja vauvan liikkeet on tuntuneet ihan näihin viimeisiin päiviin asti yhtä ihanilta kuin ne ensimmäiset hipaisut, mitkä syksyllä tuntuivat. Että on tää raskausaika ollut aivan ihanaa, se vaan riittäisi mulle nyt tältä erää. :heart:

Täytyy tämä päivä ottaa vielä hyvin rauhassa, kun ei tää flunssa tunnu juuri helpottavan. Pienellä happihyppelyllä on kuitenkin pakko käydä, ettei aivan mökkihöperöidy.

Jaksamista kaikille!

 

Mä olen kärsimätön enkä enää jaksais odottaa... Ja sitten alan keksiä kaikenlaisia huolia ja toisaalta etsin syitä soitella neuvolaan, jotta saisi varmuuden että masussa on kaikki hyvin. Liikkeet on jotenkin vähentyneet ja muuttuneet ja se tietty huolestuttaa, vaikka on varmaan ihan normaalia? Eilenkin makailin koko päivän ja tuntui vaan jonkunlaista pientä tökkimistä välillä. Ja sitten olen alkanut pohtia, että onko vauva väärin päin sittenkin jne. No, huomenna neuvola, jos vähän helpottaisi. Ja jos olisi viimeinen kerta vaikka

Mies alkaa olla hermostunut ja jännittynyt, tekee vaan töitä ja nukkuu, vissiin siksi ettei tarvitse ajatella vauvaa ja synnytystä. Saa nähdä kuinka sitten reagoi, kun oikeesti pitää lähteä...

En saanut kampaajalta aikaa tälle viikolle, enkä uskaltanut ensi viikolle varata, mutta tänään käyn sentään hakemassa vähän piristystä kulmien ja ripsien värjäyksestä.

Mini 39+4

 

Niin se sitten meni etten hautajaisiin pääse. Jos tulee vauva suunnitellulla sektiolla ja kaikki menee käsikirjoituksen mukaan niin pääsen kotiin juuri sinä päivänä kun hautajaiset on.
Toki olen surullinen kun en itse pääse hyvästelemään rakasta mutta kaikkein pahinta tässä on se etten voi olla mieheni ja lasteni tukena. Esikoinen ottaa aika raskaasti nämä kuolemajutut ja viimeksi hautajaisissa olimme toistemme suuri tuki ja hymyilimme läpi kyynelten. No.. tälle asialle en voi mitään, en mitään.
Jos alkais käynnisteleen omineen tätä muksun tuloa jos vaikka ehtisi kotiutua ennen hautajaisia, eli siivous, sauna, seksi, verhojen ripustaminen ja mitäs vielä... =)

 

Ja ikuisuus, kiitos, ehkä tosiaan tuhlaan ja menen ostamaan sen orkidean jo tänään! Pikaista paranemista sinulle ja jaksamista loppumetreillä. :hug:

 

Hei vaan!

Piti käydä lääkärissä kun migreeni tehnyt tuloaan jo 5 pv! Neuvoksi sitten että säkillinen parasetamolia vaan naamaan. Synnytyksessä en aio migreenistä kärsiä.. (niin missä synnytyksessä?) Lääkäri, kuultuaan lasketunaikani, totesi että "onpas pieni maha".

kerhossa mullakin auttaa se et kirjaudun ulos kokonaan ja sit taas sisään, niin alkaa toimia.
Minä ikävöin jo tätä mahaa :ashamed:

Alinalle nyt pikaista synnytystä! Samoi ikuisuudelle ja muille sitä kaipaaville!

Tehilla pipipää ja E

 

Kaikki kiemurat ja temput kokeiltu, mutta kerho ei huoli sisälle. :headwall: Pystyn avaamaan esim kuvagallerian, mutta keskusteluista lennän pihalle.

-mervi-elina ja Poju 1½ kk

 

Kiitos kaikille vastauksista :flower:
Tuo kiristyksen tunne tosiaan häviää yön aikana eli siitä vois päätellä vissiin,että johtuu paranemisesta?
Eilis iltana suihkun jälkeen olin ilman alushousuja jonkin aikaa,kun kätilö noita ilmakylpyjä suositteli..josko sekin auttas? Seurailen nyt ainakin vielä tämän päivän tilannetta..nyt kun ei taas särje vielä yhtään..
Osaako joku sanoa,että soitanko sitten tarvittaessa kuitenkin neuvolaan vai mihin? Ottaako neuvolalääkäri minut vielä vastaan?

Ja täällä ikävöidään masua ihan kamalasti :'( kuviakaan ei tullut otettua ku 2,kun aina se unohtui..ja nyt sitten itkua aina väliin tihrustan kun harmittaa niin kovin..tämä kun oli kuitenkin meidän viimeinen lapsi sillä 2 on hyvä määrä meille :heart:
Eli muistakaahan te ottaa niitä masukuvia joilla se vielä mahdollista!!!!!!!!!!!!!!!

 

alinalle kovasti :hug: :hug: :hug: :hug:

 

Paljon kirjoitusta, yritin kahlata läpi tekstit ( täytyy lukea ajan kanssa vielä uudestaan )

Oikein paljon onnea kaikille vauvan saaneille :flower: :heart: =)
Ja tsemppiä niille joilla vielä vauvat masussa.

Synnytyksestä palaudutaan..vatsa on melkoinen nahkapussi, kai se siitä ajan kanssa ?!
Meillä on arki alkanut rullaamaan ihan rauhallisesti. Neiti on kiltti, syö ja nukkuu. Muutaman pitemmän jakson jaksaa olla hereillä. Öisin heräillään aika tarkkaan 2-3 tunnin välein syömään, mutta onneksi nukahtaa sen jälkeen.
Esikoinen on kovin innoissaan, halii ja suukottelee kovasti. Mutta pientä uhmaa ja ilkikurisuutta on jo nyt havaittavissa.
Tänään soittelin jo ristiäispappia ja sainkin hoidettua asiat. Aluksi suunnittelimme, että pidämme juhlat kotonamme, mutta päädyimme kuitenkin juhlimaan seurakuntatalollemme. Sieltä saa astiat yms. talon puolesta. Ja mikä parasta, minä pääsen helpommalla ja vähemmällä stressillä. :saint:

Jokin huijari juttu oli myös.. Itselläni on esimerkiksi kaksi nikkiä vain ja ainoastaan sen takia, etten tahtonut tuttujen tietävän kun aloin kirjoittamaan helmikuisiin. Palstalla on muutama tuttu, ja luultavasti olisivat heti huomanneet kirjoitukseni tänne odotuspuolelle. Mutta en ole ajatellut olevani huijari vaan että sain pidettyä odotuksen salassa ns. turvallisille viikoille asti. :ashamed:

 

Noniin, neiti syötetty, voi taas jatkaa..


Krisu Meillä ainakin neuvolatäti sanoi, että voi "vilkaista" tarvittaessa ja sitten sitä kautta saa ajan lääkärille. Itselläni myös ehkä pieni "haju" muutos. Vuotoa ei tule kovin paljoa, mutta hiukan kireän oloinen. Itselleni tuli "vain " 5 tikkiä.
Mutta minulla on ollut myös kakka-ongelma. Jännitän kovin sitä. Sairaalassa sain niitä " taika"helmiä ja neuvolantäti suositteli ostamaan kotiakin niitä. Mutta siis minun vatsavaivat taitavat johtua myös osittain tuosta "panttaamisesta". :ashamed:

Olipa muuten ihana saunoa eilen pitkästä aikaa :heart: Vietin sairaalassa viikon ja jotenkin se oma suihku/sauna on parasta. =)

 

Yhdessä koossa edelleen ja hermo meinaa mennä kaikkiin kyselijöihin - vaikka hyvää tarkoittavatkin. Eivätkö oikeesti usko, et ilmoittelen heti kun jotain tapahtuu?!?

Tänään käyty katselemassa sisarusrattaita ja päätöksenteko on mulle aina vaan yhtä vaikeaa - huoh. Minkä merkkisiä rattaita teillä muilla on käytössä sisaruksilla? Meillä ikäeroa tulee n. 1v5kk ja lähinnä rattaat tulee tässä kotikulmilla olemaan käytössä, leikkipuisto-käyntiin jne. eli ei välttämättä kauppareissuille tarvita. Ajatuksena lähinnä se, kun esikoinen ei hirmuisen pitkiä matkoja jaksa kävellä, et tarvii välillä istua ja vauva vois sitten nukkua siinä samalla. Oon katsellut Carenan tuplia, kun niihin saa erikseen vauvalle kopan ja on isopyöräiset eli pääsee täällä taajamassakin lumisohjossa hyvin kulkemaan. Esikolla on tietty ollut käytössä vaunut ja matkarattaatkin eli ne on edelleen käytettävissä. Oli muuten huvittavaa kun liikkeessä miesmyyjä ystävällisesti tiedusteli kuinka pikaisesti rattaat tarvitaan käyttöön eli milloin on laskettu aika. Mun vastaukseni "torstaina" sai aikaan jotenkin häkeltyneen myyjän No, tänkin asian olis toki voinut hoitaa jo aikaisemmin, mut oon bongaillut vähän käytettyjäkin rattaita ja lähinnä mietiskellyt et kuinka pian ne tarvii käyttöön.

No niin, jälleen mahdollisuus päikkäreihin, joten menoks!

Zucchero + masukki 39+5

 

krisu Mulle sanottiin Kättärillä, että yhteyttä suoraan heidän päivystysosastolle, jos tulee ongelmia epparihaavan tai jälkivuodon kanssa. Rintatulehdus vain omassa terkassa. Mullakin haava vähän kinnaa, ja olen nyt sitä ilmakylvetellyt ja suihkuttanut. Toivottavasti ei tulehdu.

matami-mimmi Oletko kokeillut käyttää säännöllisesti Vi-Sibliniä? Mä aloitin sen jo sairaalassa osittain senkin takia, että joudun verenhukan vuoksi syömään paljon rautaa, mutta muutenkin ei joudu haava niin koville, jos ulostaminen onnistuu pahemmin ponnistelematta. Tykkään kovasti tuosta valmisteesta, kun ei tee mahakramppeja tai ripulia, mutta auttaa kyllä hyvin.

 

Täällä näyttää olevan yhtä kärsimätön tunnelma kuin kuvittelinkin. Torstaina siis aika ä-polille s-joelle kun sf-mitta ei kasvanut. Minun mielestä maha on kasvanut, vauva liikkuu hyvin ja kaikki muutenkin ok niin seuraavaks olisin kyllä halunnut jo synnyttämään enkä tutkimuksiin.
Turhauttava ja väsynyt olo, en oo saanut myöskään oikeen enää nukutuks ja alkaa tympäsemään tää rampana kotona olo.. johan tässä on marraskuusta tepsuteltu.. mutta onneks enää enintään se 2 ja 1/2 viikkoa..

sanv 39+3

 

Heippa kaikille!
Meille syntyi poika 12.2 mitoilla 4120g 53cm py37cm. Synnytys oli nopeahko ja aika kivulias, mutta meni nopeutensa vuoksi luomuna.