Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
** Helmikuun Helmet** HELMIKUU
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="kenzie64, post: 9855228, member: 27189"]</p><p>....minäkin olen Rosaehin tavoin seuraillut taustalla tätä palstaa, enemmän olen kirjoitellut 40+ äitien palstalla. Olen siis 43-vuotias helmipojan odottaja Helsingistä. Aikaisemmat "lapset" ovat 22-vuotias poika ja 15-vuotias tyttö. Muistan hyvin miten poikaa odottaessani tunsin itseni todella nuoreksi synnytysosastolla, vähän ihmettelin siellä muutamaa lähes nelikymppistä naista, tuntuivat taas niin vanhoilta... No, nyt sitten ehkä minua ihmetellään! On oikeastaan jännää odottaa tässä vaiheessa, kun on jo seurannut vanhimman pojan vaiheet kurahousuiästä armeijaan ja omaan elämään jo! </p><p>Uskomattoman hienoa on ollut löytää se suuri rakkaus(2003) tässä iässä ja nyt koen odottamisenkin ja ehkä tulevan vauvavaiheenkin aivan erilaisena, kun on upea elämänkumppani. Koko raskauden aikana mies on ollut ihanan huolehtiva ja huolehtii kaikki kotityöt. Me jaemme äitiysloman niin, että hän jää koti-isäksi pidemmäksi aikaa eli koko vanhempainvapaan ajaksi. Osittain ratkaisu on taloudellinen, mutta on myös hienoa kuinka innoissaan hän on koti-isyydestä! Ehkä omista huonoista lapsuudenkokemuksista johtuen itsetunto oli nuorena niin heikko, että ei osannut odottaa elämältä tai kumppanilta yhtään mitään, kun ei vielä osannut arvostaa itseäänkään. Meillä oli mieheni kanssa pitkä kaukosuhde ensin välillä Montreal-Helsinki ja mietimme kumpi tekisi siirron, helpompi oli hänen muuttaa tänne. Hän on jazzmuusikko ja soittaa kontrabassoa, joten vauva on saanut mahassaan jo aistia ja kuunnella musiikkia. Tässä iässä ei raskautuminen enää ole helppoa ja meillä oli seitsemän keskenmenoa kahden vuoden sisällä ennen tätä onnistumista. Nämä ovat kyllä traumatisoineet mieltä ja aiheuttaneet sen, että on ollut todella epävarma olo tämän raskauden aikana. Alkukuukaudet olivat järkyttävän vaikeita; kolmen kuukauden vuotoa(hematooma kohdussa) ja taas hirveä pahoinvointi niin kuin aikaisemmassa kahdessakin raskaudessa, en voinut käytännössä edes istua yhdeksään viikkoon. Tietysti tähän alkuvaiheeseen kuului myös jatkuva pelko keskenmenosta ja jokainen päivä tuntui järkyttävän pitkältä, viikot kuluivat todella hitaasti. </p><p>Minun laskettu aika on 20.2, mutta ultran mukaan viikkoa aikaisemmin. Sitä ei kuitenkaan ole virallisesti merkitty neuvolakorttiin. Painajaismaisen alun jälkeen kaikki on mennyt aika hyvin, vaikka on kaikki mahdolliset vaivat peräpukamista ja selkäsäryistä turvotukseen. Mietityttään vain, että olenko ehkä ollut liian vähällä seurannalla. Tuntuu, että ainakin nelikymppisiä naisia seurataan aika huolellisesti, on monta ultraa ym., mutta itseäni ei ole minusta seurattu mitenkään tarkemmin. Ilmeisesti tämä seuranta riippuu todella paljon paikkakunnasta, neuvolasta ja lääkäristä. Minulla on ollut koko aikana kaksi ultraa, viimeinen viikolla 16, minkäänlaista rakenneultraa ei ollut. Lääkärintarkistuskin oli vähän yli viikko sitten, mutta siinäkään ei ollut mitään ultraa ja lääkäri on muutenkin harvinaisen tyly, toisen kerran hänet nyt tapasin.(onneksi neuvolan terveydenhoitaja on ihana) Nyt kun luen muiden ultrista, mietin että pitäisikö sitä vain mennä äitiyspolille ja yrittää päästä ultrattavaksi tässä loppuvaiheessa. Voi toisaalta olla, että tässä loppuvaiheessa alkuvaiheen pelot tulevat taas mieleen ja paniikki alkaa iskemään. Viikolla 16 olin kyllä lapsivesipunktiossa ja ainakin kromosomit ovat ok...ja poika tulossa.</p><p>Minulla ei ole ollut yhtään supistusta enkä muista aikaisemmissakaan raskauksissa ainuttakaan ennen kuin synnytys alkoi. Mitään limatulppaakaan en ole huomannut. Vaikka olo on epämukava ja nukkuminen huonoa niin jotenkin olen mielessäni varautunut, että lasketun ajan yli voi mennä reippaastikin eikä se haittaa ollenkaan, jos kaikki on kunnossa. Toivon salaa isoa nelikiloista vauvaa niin kuin kaksi edellistäkin ovat olleet....Nyt minusta vauva tuntuu aivan erilaiselta....silloin kauan sitten muistan, että jalat olisivat olleet ylempänä ja olisin voinut tarttua nilkkoihin, nyt minusta vauva on kippuralla alhaalla ollut koko ajan. Miten muilla, miten tunnette vauvan?</p><p>Painoarvio oli viime viikolla 3400-3600, sf mitta 37 cm, yläkäyrillä.... </p><p>Yritän selkäkipujen kanssa vielä tehdä kaikkea kivaa mitä vielä ehtii ennen vauvaa, lyllerrän elokuva-arkistoon, kirjaston lukusaliin ja kahviloihin. Vähän olen vielä töissäkin kiinni, kun mieheni sijaistaa minua....Eniten vaivun vauva-ajatuksiin öisin omassa rauhassa...mutta kyllähän se on mielessä koko ajan.</p><p>Täällä olen lukenut sairaalakassista. Olen aina ollut viime tingan pakkaaja matkoillekin lähtiessä enkä nytkään osaa pakata mitään. Nappaan varmaankin vain kameran mukaan ja muuta pientä...mutta kamera tärkein! Aivan ihanaa olisi päästä omaan rauhaan perhehuoneeseen! Tuntuu uskomattomalta ja vieläkin epätodelliselta, että raskaus on nyt onnistunut ja jo tässä vaiheessa! Olemme äärettömän onnellisia tästä mahdollisuudesta ja ihmeestämme! Näen jatkuvasti tulevaisuuden visioita meistä pienen pojan kanssa....</p><p>Paljon onnea kaikille vauvan saaneille ja odottajille...saa nähdä kumpi meistä nelikymppisistä..minä tai Rosaeh..pääsemme tositoimiin ensin...minä taidan tulla jäljessä....</p><p> 38+4......</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="kenzie64, post: 9855228, member: 27189"] ....minäkin olen Rosaehin tavoin seuraillut taustalla tätä palstaa, enemmän olen kirjoitellut 40+ äitien palstalla. Olen siis 43-vuotias helmipojan odottaja Helsingistä. Aikaisemmat "lapset" ovat 22-vuotias poika ja 15-vuotias tyttö. Muistan hyvin miten poikaa odottaessani tunsin itseni todella nuoreksi synnytysosastolla, vähän ihmettelin siellä muutamaa lähes nelikymppistä naista, tuntuivat taas niin vanhoilta... No, nyt sitten ehkä minua ihmetellään! On oikeastaan jännää odottaa tässä vaiheessa, kun on jo seurannut vanhimman pojan vaiheet kurahousuiästä armeijaan ja omaan elämään jo! Uskomattoman hienoa on ollut löytää se suuri rakkaus(2003) tässä iässä ja nyt koen odottamisenkin ja ehkä tulevan vauvavaiheenkin aivan erilaisena, kun on upea elämänkumppani. Koko raskauden aikana mies on ollut ihanan huolehtiva ja huolehtii kaikki kotityöt. Me jaemme äitiysloman niin, että hän jää koti-isäksi pidemmäksi aikaa eli koko vanhempainvapaan ajaksi. Osittain ratkaisu on taloudellinen, mutta on myös hienoa kuinka innoissaan hän on koti-isyydestä! Ehkä omista huonoista lapsuudenkokemuksista johtuen itsetunto oli nuorena niin heikko, että ei osannut odottaa elämältä tai kumppanilta yhtään mitään, kun ei vielä osannut arvostaa itseäänkään. Meillä oli mieheni kanssa pitkä kaukosuhde ensin välillä Montreal-Helsinki ja mietimme kumpi tekisi siirron, helpompi oli hänen muuttaa tänne. Hän on jazzmuusikko ja soittaa kontrabassoa, joten vauva on saanut mahassaan jo aistia ja kuunnella musiikkia. Tässä iässä ei raskautuminen enää ole helppoa ja meillä oli seitsemän keskenmenoa kahden vuoden sisällä ennen tätä onnistumista. Nämä ovat kyllä traumatisoineet mieltä ja aiheuttaneet sen, että on ollut todella epävarma olo tämän raskauden aikana. Alkukuukaudet olivat järkyttävän vaikeita; kolmen kuukauden vuotoa(hematooma kohdussa) ja taas hirveä pahoinvointi niin kuin aikaisemmassa kahdessakin raskaudessa, en voinut käytännössä edes istua yhdeksään viikkoon. Tietysti tähän alkuvaiheeseen kuului myös jatkuva pelko keskenmenosta ja jokainen päivä tuntui järkyttävän pitkältä, viikot kuluivat todella hitaasti. Minun laskettu aika on 20.2, mutta ultran mukaan viikkoa aikaisemmin. Sitä ei kuitenkaan ole virallisesti merkitty neuvolakorttiin. Painajaismaisen alun jälkeen kaikki on mennyt aika hyvin, vaikka on kaikki mahdolliset vaivat peräpukamista ja selkäsäryistä turvotukseen. Mietityttään vain, että olenko ehkä ollut liian vähällä seurannalla. Tuntuu, että ainakin nelikymppisiä naisia seurataan aika huolellisesti, on monta ultraa ym., mutta itseäni ei ole minusta seurattu mitenkään tarkemmin. Ilmeisesti tämä seuranta riippuu todella paljon paikkakunnasta, neuvolasta ja lääkäristä. Minulla on ollut koko aikana kaksi ultraa, viimeinen viikolla 16, minkäänlaista rakenneultraa ei ollut. Lääkärintarkistuskin oli vähän yli viikko sitten, mutta siinäkään ei ollut mitään ultraa ja lääkäri on muutenkin harvinaisen tyly, toisen kerran hänet nyt tapasin.(onneksi neuvolan terveydenhoitaja on ihana) Nyt kun luen muiden ultrista, mietin että pitäisikö sitä vain mennä äitiyspolille ja yrittää päästä ultrattavaksi tässä loppuvaiheessa. Voi toisaalta olla, että tässä loppuvaiheessa alkuvaiheen pelot tulevat taas mieleen ja paniikki alkaa iskemään. Viikolla 16 olin kyllä lapsivesipunktiossa ja ainakin kromosomit ovat ok...ja poika tulossa. Minulla ei ole ollut yhtään supistusta enkä muista aikaisemmissakaan raskauksissa ainuttakaan ennen kuin synnytys alkoi. Mitään limatulppaakaan en ole huomannut. Vaikka olo on epämukava ja nukkuminen huonoa niin jotenkin olen mielessäni varautunut, että lasketun ajan yli voi mennä reippaastikin eikä se haittaa ollenkaan, jos kaikki on kunnossa. Toivon salaa isoa nelikiloista vauvaa niin kuin kaksi edellistäkin ovat olleet....Nyt minusta vauva tuntuu aivan erilaiselta....silloin kauan sitten muistan, että jalat olisivat olleet ylempänä ja olisin voinut tarttua nilkkoihin, nyt minusta vauva on kippuralla alhaalla ollut koko ajan. Miten muilla, miten tunnette vauvan? Painoarvio oli viime viikolla 3400-3600, sf mitta 37 cm, yläkäyrillä.... Yritän selkäkipujen kanssa vielä tehdä kaikkea kivaa mitä vielä ehtii ennen vauvaa, lyllerrän elokuva-arkistoon, kirjaston lukusaliin ja kahviloihin. Vähän olen vielä töissäkin kiinni, kun mieheni sijaistaa minua....Eniten vaivun vauva-ajatuksiin öisin omassa rauhassa...mutta kyllähän se on mielessä koko ajan. Täällä olen lukenut sairaalakassista. Olen aina ollut viime tingan pakkaaja matkoillekin lähtiessä enkä nytkään osaa pakata mitään. Nappaan varmaankin vain kameran mukaan ja muuta pientä...mutta kamera tärkein! Aivan ihanaa olisi päästä omaan rauhaan perhehuoneeseen! Tuntuu uskomattomalta ja vieläkin epätodelliselta, että raskaus on nyt onnistunut ja jo tässä vaiheessa! Olemme äärettömän onnellisia tästä mahdollisuudesta ja ihmeestämme! Näen jatkuvasti tulevaisuuden visioita meistä pienen pojan kanssa.... Paljon onnea kaikille vauvan saaneille ja odottajille...saa nähdä kumpi meistä nelikymppisistä..minä tai Rosaeh..pääsemme tositoimiin ensin...minä taidan tulla jäljessä.... 38+4...... [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta sanaa on lauseessa: "Tupenrapinat"
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
"Massasiirtolaisuus on noussut eurooppalaisten nuorten suurimmaksi peloksi ilmaston ja ympäristön sijasta"
37 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
"Median tehtävä ei ole pakkosyöttää ihmisille omaa maailmankuvaansa, ei ”parantaa maailmaa”, ei opettaa eikä läksyttää."
58 min sitten
vierailija
6 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Kadonneen makkaran metsästys!
Tänään 08:58
Rätti Väsynyt
7 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Yksi kuva näyttää Reissu-Sanna Marinin hurjan matkatahdin. Kerosiiniä palaa ja aukkoja tulee otsonikerrokseen 😢
Tänään 08:34
vierailija
18 Viestiä
Aihe vapaa
5.
"Demokraateissa täysi Biden-paniikki - Demokraatit ovat menettäneet uskonsa istuvan presidentin mahdollisuuksiin marraskuun vaaleissa."
Tänään 08:19
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
6.
UKKO
Tänään 07:25
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Annabethin siskolle nimi!
Eilen 23:39
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Tunnetteko pyhyyttä metsässä ?
Eilen 22:36
vierailija
21 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Yksi kuva näyttää Reissu-Sanna Marinin hurjan matkatahdin. Kerosiiniä palaa ja aukkoja tulee otsonikerrokseen 😢
Started by vierailija
Tänään 08:34
Luettu: 131
Aihe vapaa
2.
UKKO
Started by vierailija
Tänään 07:25
Luettu: 90
Aihe vapaa
3.
Kadonneen makkaran metsästys!
Started by Rätti Väsynyt
Tänään 08:58
Luettu: 76
Aihe vapaa
4.
"Demokraateissa täysi Biden-paniikki - Demokraatit ovat menettäneet uskonsa istuvan presidentin mahdollisuuksiin marraskuun vaaleissa."
Started by vierailija
Tänään 08:19
Luettu: 69
Aihe vapaa
5.
"Median tehtävä ei ole pakkosyöttää ihmisille omaa maailmankuvaansa, ei ”parantaa maailmaa”, ei opettaa eikä läksyttää."
Started by vierailija
58 min sitten
Luettu: 31
Aihe vapaa
6.
"Massasiirtolaisuus on noussut eurooppalaisten nuorten suurimmaksi peloksi ilmaston ja ympäristön sijasta"
Started by vierailija
37 min sitten
Luettu: 8
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Suomen tämän kevään älykkäimmän ylioppilaan mielestä pakkoruåtsi on aivan turhaa ajanhukkaa
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
Yksi kuva näyttää Reissu-Sanna Marinin hurjan matkatahdin. Kerosiiniä palaa ja aukkoja tulee otsonikerrokseen 😢
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
3.
Tunnetteko pyhyyttä metsässä ?
Latest: Echo
4 min sitten
Aihe vapaa
4.
Upeaa, nostan hattuni korkealle: ”Helsinkiläismies jäi ilman aamiaista koronapassi puuttui – haastoi sekä kahvilan että Suomen valtion oikeuteen”
Latest: Palstapesu
8 min sitten
Aihe vapaa
5.
Kadonneen makkaran metsästys!
Latest: ruuttis
10 min sitten
Aihe vapaa
6.
"Median tehtävä ei ole pakkosyöttää ihmisille omaa maailmankuvaansa, ei ”parantaa maailmaa”, ei opettaa eikä läksyttää."
Latest: vierailija
10 min sitten
Aihe vapaa
7.
K/B-komposti
Latest: vierailija
11 min sitten
Aihe vapaa
8.
"Demokraateissa täysi Biden-paniikki - Demokraatit ovat menettäneet uskonsa istuvan presidentin mahdollisuuksiin marraskuun vaaleissa."
Latest: vierailija
20 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
** Helmikuun Helmet** HELMIKUU
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu