*Helmikuun helmet 2017*

Moi ja onnea kaikille odottajille

Ekan plussatestin tein sunnuntaina 5.6. ja toisen varmistustestin viime torstaina, jonka jälkeen soitin neuvolaan. Eka neuvola olis sitten 29.päivä. Tämä on ensimmäinen lapseni, joten kaikki on tosi uutta ja jännää vielä

8.2. / amanda2105 / 27 / HUS / 1.lapsi ja synnytys

 

Moi! Minäkin uskaltauduin rekisteröityä tänne. Olen kyllä lueskellut sivuja jo jonkin aikaa


5.2./ Ouska90/26/KYS/1

 

Jospa tässä uskaltaisi nyt omatkin tietonsa laittaa, eli

14.2./esva/25/-/1.lapsi

Oliko siellä facessa joku salainen ryhmä, mikä ei näy koko kansalle? Kuka sitä ylläpiti, että vieläkö siihen mahtuisi mukaan?

 

Tervetuloa uusille ja onnea!

Eniten odotan että pääsen ostamaan ihania pieniä vauvan vaatteita ja sitten pinnasängyn ostoa ja tietysti vaunujen.. mutta ehkäpä noita vaatteita tulee ekana ostettua ja se sitten vielä tekee asiasta konkreettista että meille tulee vauva.

Miehen vanhemmille ollaan aateltu kertoa vasta np- ultran jälkeen..ei ole kuitenkaan heille eka lapsenlapsi vaan kolmas

Täällä on niin hyvä olo, et välillä mietin et tältäkö tuntuu olla raskaana no eiköhän niitä oireita ehdi tulla vielä vaikka millä mitalla..

 

Tervetuloa esva, amanda2105 ja Ouska90! Kivaa että ilmestyi kerralla kolme esikoisen odottajaa, mä ootan myös ensimmäistä ja kaikki on uutta ja ihmeellistä

 

Helmikuun helmet 2017 -ryhmä on luotu Facebookiin!

Jos haluat mukaan, laita mulle yv:llä oma nimi (koko nimi facessa kun samannimisiä on niin paljon ja jo nyt tuli ongelmia löytää vajaalla nimellä) ja kuvaus sun profiilikuvasta ja vaikka vielä asuinkaupunki jotta löydän nopeesti oikean eikä vie liikaa aikaa. Lisään kaveriksi ja lisään ryhmään.
Kun oot lisätty ryhmään niin poistan heti kavereista ettei oo niin epäilyttävää että mulla on yhtäkkiä monta kymmentä uutta kaveria facessa

Kaikki innokkaat vaan mukaan

Maikki

Tossa olisi tuosta face ryhmästä

 

Hei ja mukava kun tulee uusia odottajia mukaan! Osa kuitenkin siirtyy aktiivisemmaksi sinne Facen puolelle,toivoisin,että jokunen jäisi tännekin kuitenkin

Devine,mukava kuulla,että vuoto on lakannut!

Täällä on alkanut huonovointisuus,jos ei syö parin tunnin välein,niin yököttää tosissaan pitää yrittää nyt syyä pieniä annoksia useasti tai paino nousee taas hurjasti. Viimeksi lihoin 18kg,juuri tänä keväänä lähti viimeiset kilot ja nyt alkaa homma alusta

Meillä onkin jo paljon rompetta ennestään. Jotain pientä vaatetta vois ostaa en tiiä haluaisinko tietää sukupuolen,tietäisi sit käykö tytön vaatteet....yllätys sukupuolen suhteen olis kyllä kivaa myös

Mulla on varhaisultra ens viikon torstaina,juuri ennen juhannusta..Huh ku jännittää että onhan siellä kaikki kunnossa.
Eka neuvola on on sitten 7.7.

Pihakeinu 5+6

 

Mie mietin, että onkohan (esikoisen) odottaminen kaikille yhtä hurjaa tunteiden myllerrystä? Mie oon tän päivää miettinyt, että tuleekohan miusta karmein äiti ikinä. Vaikka odotusoppaasta onkin lukenut erilaisista kovistakin peloista, niin silti näiden voimakkuus tulee yllätyksenä. Onneksi neuvola on jo ylihuomenna.

 

Piinamiina, mulle esikoisen odotus oli nimenomaan tunnetasolla uskomaton myllerrys. Välillä pelotti ja ahdisti, sit suorastaan kadutti, sit Olin valmis eroamaan miehestä ja ties mitä. Se mylläkkä oli aivan älytön. Kukaan ei myöskään sanonut että imetys tuo sitten uuden mylläkän ja kaikki itkettää ja on yhtä kriisiä. Mua imetys myös ahdisti ensimmäiset kuukaudet eikä siitä kukaan koskaan maininnut. Imetys oli mulle kuitenkin tärkeää joten kun selvisi että hormoonit tekee sen ahdistuneen olon imettäessä niin päätin sietää sitä ja Kyllähän se loppui. Vähän ennen aikaista puhua imetyksestä toki mut se tuli mulle niin suurena yllätyksenä eikä neuvolassa siihen(kään) millään tapaa valmisteltu. Ei ihme että äidit ei nykyään imetä!

 

Tunteiden mylleryksestä kyllä täälläkin mietitty et mihin sitä nyt on oikeen ryhdytty, vaikka on siis todella toivottu! Kyllä vähän pelottaa et millanen äiti musta tulee yms.. Mää ainakin aion kirjotella täällä ja ehkä liityn faceenkin..

Imetys joo mäkään en yhtään ihmettele miks ei imetetä...luodaan hirveitä paineita et pitäis imettää yms...itse imetän jos se onnistuu ja aion yrittää..ei todellakaan ole äitiyden mittari tuo et imettääkö vai eikö imetä..

 

Piinamiina, mulle esikoisen odotus oli nimenomaan tunnetasolla uskomaton myllerrys. Välillä pelotti ja ahdisti, sit suorastaan kadutti, sit Olin valmis eroamaan miehestä ja ties mitä. Se mylläkkä oli aivan älytön. Kukaan ei myöskään sanonut että imetys tuo sitten uuden mylläkän ja kaikki itkettää ja on yhtä kriisiä. Mua imetys myös ahdisti ensimmäiset kuukaudet eikä siitä kukaan koskaan maininnut. Imetys oli mulle kuitenkin tärkeää joten kun selvisi että hormoonit tekee sen ahdistuneen olon imettäessä niin päätin sietää sitä ja Kyllähän se loppui. Vähän ennen aikaista puhua imetyksestä toki mut se tuli mulle niin suurena yllätyksenä eikä neuvolassa siihen(kään) millään tapaa valmisteltu. Ei ihme että äidit ei nykyään imetä!

Kiitos vastauksestasi! Mie oon ollut viimesen viikon aikana ostamassa uutta taloa ja valmistautumassa yh-äitiyteen. Samalla oon pelännyt muuttuvani omaksi äidikseni ja sit kaikki väsymykseen liittyvä pelko. Mie puhuin onneks jo puhelimessa neuvolaan näistä peloista, jospa ne osaisi tukea vähän paremmin kun puhuu näistä ääneen heti alussa.

 

Mulla eka raskaus oli myös juuri tuollainen tunnemylläkkä,piinamiina. Hirveää tunnemyrskyä koko ajan.
Naeli kirjoittelikin hyviä pointteja,yks on myös se,että äidinrakkaus vauvaan syntyy pikkuhiljaa, ei todellakaan heti sillä sekunnilla kuin lapsen näät. Vai onko jollekin tullut heti mieletön rakkaus vauvaan? Mutta hetken päästä se rakkauden tunne on jotain niin suurta,ettei sitäkään voi ymmärtää miten toista voi rakastaa niin paljon.

Varsinkin ekassa raskaudessa ja synnytyksessä kaikki on vielä niin uutta,odotan innolla tätä toista,osaanko suhtautua rakkaudella jo mahassa olevaan vauvaan, mitä ekassa en osannut. Ei sitä silloin voinut tajuta, että mahassa kasvaa oikea vauva,elävä vauva. Se on jotenkin vieläkin ihan uskomaton asia käsittää. Ja nyt kun katson tuota 1,5v tuholaista,ei voi ymmärtää,että tyttö on joskus mulla mahassa ollu.

 

Tunteiden myllerryksestä ja esikoisen odottamisesta. Mä aloin miettiä että oonkohan raskaana ollenkaan kun oon oikeesti tyyni kun viilipytty no ehkä mulla on tässä vielä aikaa joutua hormonien riepoteltavaksi! Sen yllätysplussan kun sain niin kytkeyty päälle jonkinlainen loogisen ajattelun moodi ja mun ihan eka ajatushan olikin et täytyy mennä ostaa foolihappoa! Ainut tosi huvittava asia mitä oon itkeny muutamia päiviä ennen testiä oli se kun ei saatu lennolla ruokaa kun olin ollu ostamassa sitä vähän myöhässä en mä voi näin tyynen rauhallisena kauaa kyllä säilyä, ehkä en vieläkään oo sisäistäny että meille tulee vauva!

 

Oi miten ihana kuulla Devine, että vuoto loppui! <3

Tervetuloa uudet!

Hankinnoista: Meillä on Emmaljungat, jotka ostettiin esikoiselle ja kevyet Beemoon matkarattaat joihin saa myos vaunukopan. Tuvakaukalo aiotaan ostaa uusi, koska haluan kiinnittää sen matkarattaiden runkoon, eikä nykyistä voi kiinnittää väärän merkin vuoksi niihin.

Olot: Tänään aamulla oli ensimmäistä kertaa paha olo. Tähän asti olen selvinnyt ällötyksellä. Mies sanoi, että olen kalpea ja totesin sen itsekin peiliin katsoessani. Voiko Hb laskea jo alkuraskaudessa? Tosin esikoista odottaessani Hb oli koko raskauden mainio. Niin ja tämä TURVOTUS! Viikkoja voisi olla vatsan perusteella kymmenen lisää - ihan kuin alavatsassa olisi pallo!

Kesäyllätys ja yllätys 6+1

 

Mun ainut selvä raskausoire eli rintojen arkuus katosi niin, ettei ny kahtena päivänä oo enää ollu. Ehkä väsymystä enempi ku normaalisti mut vähän liiankin normaali olo! Lukee vaan niin paljon muiden selvistä oireista, vaikka kaikki onkin yksilöllistä. Kaks viikkoa varhaisultraan.
5+6

 

Pihakeinulla hyvä pointti tuo rakkauden syttyminen. Kyllä se aluksi oli enemmän sellainen hoivavietti mutta oli suoraan sanoen vaikea ihan silmittömästi rakastua heti johonkuhun, joka on kuitenkin ihan ventovieras siitä huolimatta että se on kasvanut Sun sisällä yhdeksän kuukautta. Se rakkaus kasvoi sit kuukausien myötä oikeastaan.

Imetyksestä mä Oon kyllä sitä mieltä että se on tärkeää ja siihen pitää ehdottomasti kannustaa, sitä en siis tarkoittanut että liika imetysmyönteisyys olisi jotenkin huono juttu. Imetyksen liittyen pitäis vaan ohjeistaa ja tukea paljon enemmän, myös niistä negatiivisista jutuista, jotta se imetys ei loppuis sit johonkin hormonimylläkkään. Kukin tavallaan toki, mutta mä olen ehdottoman imetysmyönteinen ja suoraan sanoen se on mulle todella kova pala jos se ei tällä kertaa jostain syystä tule onnistumaan.

 

Mun ainut selvä raskausoire eli rintojen arkuus katosi niin, ettei ny kahtena päivänä oo enää ollu. Ehkä väsymystä enempi ku normaalisti mut vähän liiankin normaali olo! Lukee vaan niin paljon muiden selvistä oireista, vaikka kaikki onkin yksilöllistä. Kaks viikkoa varhaisultraan.
5+6

Olen ymmärtänyt että alkuraskaudessa oireet saattaa vaihdella hyvinkin paljon, koska hormonitaso muuttuu. Niin ja kaikki oireilee omalla tavallaan. Myös raskauksien välillä voi olla eroja.

 

Kerroin tänään hyvälle ystävälleni, että olen raskaana . Ensimmäinen miehen ja lääkärin lisäksi jolle kerroin. Hän oli ensimmäisiä joille kerroin silloin aikoja sitten, että aletaan yrittämään toista ja on kuunnellut monet itkut ja surut kun plussaa ei tullut. Ollut hyvä tuki <3. Vaikka viikkoja vasta 7+1, niin halusin kertoa, että jos jotain käy, niin on joku jolle kertoa.

Sanoin vaan "oon raskaana" ja ihana miten hän herkistyi ja sanoi, että näytätkin jotenkin erilaiselta. Olen hoikka, joten hän huomasi alavatsan pömpötyksen ja tissien turpoamisen .

Niin ja juuri tuolla ystävällä oli myös ollut toisen lapsen aikana paljon vuotoja, joten kyllä helpotti =)

Facebook ryhmään en itse uskalla vielä lähteä, täällä on hyvä anona kirjoitella, sitten kun riskiviikot on ohi, uskaltaa tulla "julkisesti" kaapista .

 

Tänään tuli pikkuhousunsuojaan punaista tuhrua aika paljon . Soitin päivystykseen niin ei oikein voi tehä mitään,jos tosi kivuliaaksi menee niin näytille...

Itellä ja miehellä tuli itku,pelottaa mennä vessaan...hyytymiä ei ole tullut ja kipuja ei ole. Tänään aivastaessa vihlasi kovasti,mutta muita kipuja ei.

Pelottaa ihan helvetisti mutta toivoa vielä..luin että tosi yleistä vuoto alkuraskauden aikana. Viimeksi ei kyllä ollu..

Onko teillä vuotanut alkuraskauden aikana ja silti jatkunut raskaus?

Punainen ei ole niin vaarallista kuin musta. Mulla tuli nuorinta odottaessani kirkasta verta niin, että suihkun lattia lainehti. Mutta tuossa tuo tyttö on hyvinkin terveenä.
Mutta verinen vuoto saattaa olla myös oire kohdun ulkoisesta raskaudesta. Kannattaa tarkastuttaa tilanne jos epäilyttää.
Tsemppiä!

 

Bejbi, minut voi poistaa listoilta

Toivon, että muiden odotus jatkuu onnellisemmissa merkeissä <3.
Tsemppiä kaikille!
-Cätrik33-

 

Voi Cätrik33, oliko ultrassa huonoja uutisia vai alkoiko vuoto? <3 tsemppiä sulle!!

 

Voi Cätrik33, oliko ultrassa huonoja uutisia vai alkoiko vuoto? <3 tsemppiä sulle!!

Kohtu oli ultrassa tyhjä Nyt selvitetään ensin veritestein onko jotain jossain kerran raskaustestit positiivisia. Torstaina lääkäri soittaa tuloksista ja jatkosta.

 

Voimia Cätrik!

Hankinnoista:
Meillä kun ei ole mitään jäljellä isommilta, niin aloin jo ostelemaan 50-56cm (poikien) vaatteita. Ostin myös pinnasuojan. Tai siis tilasin nämä netistä, koska en voi kaupassa katsella vauvojen vaatteita, ettei kukaan vaan näe mua siellä
Kaukaloksi haluan Brion primon telakalla. Hyvä ja suht edullinen. Sellainen oli meillä viimeksikin. Itseasiassa tämä mun hyvä ystävä,( joka tietää, että odotan) on luvannut antaa (myydä) meille heidän vauvan (nyt 3kk) kaukalon, sitterin yms mitä ei enää silloin 10-11 -kuinen tarvitse He on myös ostaneet kaiken uutena ja heillä sattuu olemaan se brion kaukalokin.

Mulla on niin vahva poikaolo, olen varma, että tämä tyyppi on poika. Ja viimeyönä näin unen, kuinka puin tyttöä pojan vaatteisiin kun sairaalasta kotiin lähdettiin

Väsymys: on ihan tolkutonta!
Päivä ilman päikkäreitä on tuskaa ja kidutusta. Tänäänkin tulin töistä kotiin 14-15 välissä. Lapset kysyi mitä syödään? Mä ehdotin, että lämmittäisivät hätävaraa (Saarioisten äitien ruokia) jääkaapista. Niitä siis on oltava kun on kesäloma koululaisilla (aikuiset töissä) ja aina ei ole jäänyt edelliseltä päivälliseltä seuraavaksi lounaaksi ruokaa.
Lapset eivät innostuneet ideasta niin lahjoin ne. "Jos nyt syötte sitä niin äiti menee nukkumaan ja haen sit illalla mäkistä teille ruokaa."


Oksetus: mietin just, että voiko sen vuoksi siirtää kesälomaa jos jäis saikulle. Eilen ja tänään tein töitä ja yrjösin. Koitan sinnitellä tämän viikon kun sitten alkaisi loma. Ja tiedän, että tämä muuttuu pahemmaksi vain päivä päivältä.

-Oinas ja Onni 7+0

 

Voimia Cätrik33! <3

 

Pahoittelut Cätrikille

Siis tänään oon voinu ihan älyttömän huonosti.. pakko ollu syödä ehkä 30min välein, että jaksais. En oo oksentanu vielä kertaakaa, mut toivottavasti se tulis kehiin, koska sen jälkeenhän on aina edes jonku aikaa hyvä olo. Mielummin entä tää kauhee öllötys esikoisesta oksensin aina aamusin ja musitelen että pari tuntia sit meni ihan hyvin sen jlkn. Äsken tuli kauhee ahdistuksen aalto, että miten tätä jaksaa jonku seuraavat 8vk jos menee niinku viime raskaudessa :'( mutta, oon älyttömän kiitollinen että raskaana oon, joten kohti parempaa mieltä...

Rakkaudesta lapseen.. Mun täytyy myöntää, että esikoiseen rakastuin aivan silmittömästi heti, kun se rinnalle nostettiin <3 Mun äiti varotteli mua paljon etukäteen siitä, ettei rakkaus synny välttämättä heti ja näin oon lukenu ja kuullu paljon muualtaki ja uskon että se on ehkä jopa yleisempää, että se syntyy pikku hiljaa? Kuitenki tuo riiviö tuntu heti niin tutulta, että sekunneissa kaikki ne tunteet nousi ja siitä lähtien vaan vahvistuneet koko ajan. Mun huoli onkin nyt, että voinko millään tykätä tästä toisesta yhtä paljon?!?! Onko tähän lohduttavia sanoja kellään usemman kuin yhden lapsen äidillä Niin vaikee kuvitella, että toinenki ois yhtä tärkeä. Kauheita ajatuksia!!! mut tää mua pelottaa :/ entä jos siellä synnärillä vaan itken esikoisen perään :'D