Kiitos Onnitteluista ja Hyvää äitienpäivää kaikille :heart: :heart: :heart:
Tuo synnytys meni tosiaan samalla kaavalla. Ja sitähän mä pelkäsinkin kovasti. Mutta kaikki vaan hoki, että kaikki synnytykset on erilaisia, turha murehtia. Nyt en enää usko muiden puheita. Synn.lääkärikin totesi, että kun oli mennyt kirjoittamaan tekstiä, niin oli ensin ihmetellyt että täällähän on jo teksti, kunnes tajus, että se on esikoisesta. Jos joskus menen vielä niin sekaisin, että haluan kolmannen, niin en missään nimessä suostu enää synnyttämään alakautta.
Ilmeisesti mun lantio on sen mallinen, että vauvat ovat väkisin avotarjonnassa. Ja niiden ulos työntäminen on ihan kamala työ. Kummassakinhan mulla on käytetty imukuppia apuna. Tajusinkin, että en edes tiedä kuinka "helppo" se ponnistusvaihe voi olla normaalissa tarjonnassa.
No onneks taas selvittiin ja kaikki voi hyvin. Poika joutui happikaappiin suoraan masusta (lapsivesi vihreää, napanuora kaulan ympärillä...), mutta jo tunnin jälkeen sain vauvan takaisin :heart: Ja hyvin on siitä lähtien mennyt. On se kyllä sellainen ihanuus!
O oli muistaakseni vauvana sellainen, että sen pysty jättää melkein mihin vaan ja nukahti heti yksin. Ja muutenki tykkäs esim. sitterissä makoilla ja ihmetellä maailmaa. Mutta tää toinen taitaa olla vastakohta
ei paljon yksin suostu olemaan ja nukkumaankin pitää nukuttaa tissillä tai vaunuilla. No vastahan se on viikon ikäinen, että varmasti tilanteet muuttuu.