Heli, munarakkulan koko

["siili"]

Hei Heli,
olen 33-vuotias ja olemme yrittäneet lasta kolme vuotta. Takana on yksi varhainen keskenmeno (rv 9). Diagnoosi lapsettomuuteen on selittämätön.
Minulle on tehty useampi inseminaatio. Osa on tehty luonnolliseen kiertoon ja osassa on on ollut pistoshoito (gonal-f) ja osassa Femar.

Luonnollisen kierron inseminaatiot on tehty samana päivänä kuin olen tehnyt positiivisen ovulaatiotestin ja näissä munarakkulan koko on ollut 17 mm.
Gonal-f:ää ja Femaria käytettäessä inseminaatio on tehty vasta kaksi päivää positiivisen ovulaatiotestin jälkeen ja näissä munarakkula on jo ehtinyt puhkeamaan ennen inseminaatiota. Lääkkeellisissä kierroissa on ollut käytössää myös pregnyl, mutta ovulaatiotesti on aina ehtinyt näyttää positiivista jo vähintään 12 h ennen pregnyl-piikin ottoa.

Kysymykseni kuuluu siis, että voiko 17 mm munarakkula kertoa siitä että on jotain vikaa? Lääkärit tuntuvat arvioivan ovulaatioajankohdan aina väärin munarakkulan koon perusteella. Tuntuu, että munarakkulan tulisi kasvaa suuremmaksi varsinkin lääkkeellisessä kierrossa, mutta itselläni ei ole ikinä onnistuttu näkemään suurempaa kuin 17 mm munarakkula.

 

[Dextra Lapsettomuusklinikka]

Hei Siili,

17 mm munarakkula ei sinänsä anna viitteitä siitä onko jotakin vikaa. Ensinnäkin munarakkulan koko ennen sen puhkeamista voi vaihdella kierrosta toiseen, potilaasta toiseen ja myös riippuen käytetystä lääkkeestä.

Jos sinulle on tehty jo useampi inseminaatiohoito ja takana on kolmen vuoden lapsettomuus, niin seuraava vaihe teidän hoidossa olisi kyllä siirtyä koeputkihedelmöityshoitoon, osittain siitä syystä, että se usein antaa vastauksia lapsettomuuden mahdolliseen syyhyn, osittain siitä syystä, että hoitotuloksen koeputkihedelmöityshoidolla ovat selvästi paremmat kuin inseminaatiohoidoilla.

Niklas Simberg, lääkäri, Dextra Lapsettomuusklinikka