Heips vaan täältä taas.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja MySelene
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ota sossujenkin apu vastaan!!! Lastensuojelusossuilla on paljon sananvaltaa ja mahdollisuuksia auttaa (myös ohi jonojen joskus). Ei ne lapsia sulta vie vaan auttavat sinua jaksamaan arkea ja tukevat lasten kotihoitoa kaikin tavoin!!! Hieno homma, että sait apua. Muista ottaa sitä myös jatkossa vastaan, ettet taas kuormita itseäsi liikaa. :hug:
 
sitä ilmoitusta teki ne siellä turvakodissa siks että olin menettäny hermot kotona ja meinasin lyödä lapset ja tappaa itteeni jälkeenpäin. :ashamed: :'( ne vaan sanoi että oli joku normaali käytäntö.
 
Alkuperäinen kirjoittaja MySelene:
sitä ilmoitusta teki ne siellä turvakodissa siks että olin menettäny hermot kotona ja meinasin lyödä lapset ja tappaa itteeni jälkeenpäin. :ashamed: :'( ne vaan sanoi että oli joku normaali käytäntö.

ei sitä tarvitse hävetä. se on vaan teidän parhaaks eikä lapsia oteta siks pois! pää pystyyn vaan!
 
Alkuperäinen kirjoittaja MySelene:
sitä ilmoitusta teki ne siellä turvakodissa siks että olin menettäny hermot kotona ja meinasin lyödä lapset ja tappaa itteeni jälkeenpäin. :ashamed: :'( ne vaan sanoi että oli joku normaali käytäntö.

Miten sinun miehesi on ottanut asian?

kovasti voimia :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Katto Kassinen:
Alkuperäinen kirjoittaja MySelene:
sitä ilmoitusta teki ne siellä turvakodissa siks että olin menettäny hermot kotona ja meinasin lyödä lapset ja tappaa itteeni jälkeenpäin. :ashamed: :'( ne vaan sanoi että oli joku normaali käytäntö.

Miten sinun miehesi on ottanut asian?

kovasti voimia :hug:

ei se oikein ymmärrä koko tilannetta. oon sanonu etten haluis olla kahestaan ton nuorimmaisen kaa. en siks että tekisin jotain vaan siks että tulee niin paska olo ja pelkään. no..kohta se on kuitenkin menossa asioilla. :( ja heti ku tulin kotiin niin oli taas arki edessä. :(

kai mun pitäis kertoa sille suoraan että se alkais tajuu...se on vaan niin vaikeeta. oon yrittäny varovaisesti selittää mutta joko se ei tajuu tai ei välitä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja MySelene:
Alkuperäinen kirjoittaja Katto Kassinen:
Alkuperäinen kirjoittaja MySelene:
sitä ilmoitusta teki ne siellä turvakodissa siks että olin menettäny hermot kotona ja meinasin lyödä lapset ja tappaa itteeni jälkeenpäin. :ashamed: :'( ne vaan sanoi että oli joku normaali käytäntö.

Miten sinun miehesi on ottanut asian?

kovasti voimia :hug:

ei se oikein ymmärrä koko tilannetta. oon sanonu etten haluis olla kahestaan ton nuorimmaisen kaa. en siks että tekisin jotain vaan siks että tulee niin paska olo ja pelkään. no..kohta se on kuitenkin menossa asioilla. :( ja heti ku tulin kotiin niin oli taas arki edessä. :(

kai mun pitäis kertoa sille suoraan että se alkais tajuu...se on vaan niin vaikeeta. oon yrittäny varovaisesti selittää mutta joko se ei tajuu tai ei välitä.

Mulla ei ole lapsia enka ole ollut samanlaisessa tilanteessa kuin sina, mutta olen huomannut etta "kaunistelen" asioita ja varsinkin ongelmia monesti. Siita ei tule vain kun lisaa ongelmia kun toinen ei tajua tilanteen vakavuutta. Kuten itse sanoitkin ehka parempi, etta kerrot sille rehellisesti milta susta tuntuu jotta miehesi ymmartaisi. Eika sinun tarvitse haveta sita ettet jaksa . kuten muutkin palstamammat ovat kertoneet siita kuinka ovat olleet samanlaisessa tilanteessa. Anna itsellesi aikaa parantua. Ei tarkoita sita, etta kun olet nyt sairaalasta kotona jotta kaikki olisi ok. nyt alkaa pitka prosessi ja toipuminen..

Kovasti Kovasti voimia sinulle My Selene :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja MySelene:
Alkuperäinen kirjoittaja Katto Kassinen:
Alkuperäinen kirjoittaja MySelene:
sitä ilmoitusta teki ne siellä turvakodissa siks että olin menettäny hermot kotona ja meinasin lyödä lapset ja tappaa itteeni jälkeenpäin. :ashamed: :'( ne vaan sanoi että oli joku normaali käytäntö.

Miten sinun miehesi on ottanut asian?

kovasti voimia :hug:

ei se oikein ymmärrä koko tilannetta. oon sanonu etten haluis olla kahestaan ton nuorimmaisen kaa. en siks että tekisin jotain vaan siks että tulee niin paska olo ja pelkään. no..kohta se on kuitenkin menossa asioilla. :( ja heti ku tulin kotiin niin oli taas arki edessä. :(

kai mun pitäis kertoa sille suoraan että se alkais tajuu...se on vaan niin vaikeeta. oon yrittäny varovaisesti selittää mutta joko se ei tajuu tai ei välitä.

pyydä sieltä sossusta tai mielenterveystoimistosta joku juttelemaan miehesi kanssa, menee asiat paremmin perille kun tulee viranomaisen suusta. ei ne maallikolle olekaan mitään helppoja asioita ymmärtää. mun mieskin käy ajoittain ihan yksin juttelemassa oman äitinsä mielenterveysjutuista lääkäreiden ja muiden vastuuhenkilöiden kanssa, että pysyy ajan tasalla missä mennään ja ymmärretään paremmin noita anopin tempauksia.

voimia teille koko perheelle, olette ajatuksissa! =)
 
Sun kannattaa sanoa miehelles, et sä et oikeesti jaksa olla nyt lasten kans yksin, vaan sulla on oltava joku tukena koko ajan. Ja jos sun miehes on pakko käydä asioilla, niin oisko sulla jotain tuttua/sukulaista, joka vois tulla sinne sun seuraks siksi aikaa? :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja N-U-P-P-U:
Sun kannattaa sanoa miehelles, et sä et oikeesti jaksa olla nyt lasten kans yksin, vaan sulla on oltava joku tukena koko ajan. Ja jos sun miehes on pakko käydä asioilla, niin oisko sulla jotain tuttua/sukulaista, joka vois tulla sinne sun seuraks siksi aikaa? :hug:

just mietin lähenkö serkulle käymään jos se olis kotona. =)
 
Sulle ois varmaan parasta, et saisit aikuista tukea koko ajan, kunnes oot itte sitä mieltä, et pärjäät "yksin". Vaikken asiantuntija ookaan niin, musta tuntuu et jos sä liian nopeesti joudut palaamaan arkeen, ni ei mee pitkään kun oot taas samassa "jamassa". Ja ihan hyvällä sanon :wave:
 
Mulla tehtiin ilmoitus lastensuojeluun mielenterveystoimistosta mun luvalla.Olin tosi väsynyt ja masentunut silloin.Sain jonojen ohi esikoisen tarhaan 2pv/vk ja perhetyöntekijät kävivät 1-3krt/vk kotona.Oli tosi iso apu.Ja ei mullekaan missään vaiheessa edes vihjattu mistään lasten pois ottamisesta vaikka olin välissä osastohoidossakin.Tuota tukiperhettä kans tarjottiin,mutta sitä mies ei halunnut ottaa vastaan.Älä pelkää,kaikki alkaa sujumaan jossain vaiheessa.Alku on aina vaikeaa ja voimia vievää.Hyvä että voit olla rehellinen asioista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja N-U-P-P-U:
Sulle ois varmaan parasta, et saisit aikuista tukea koko ajan, kunnes oot itte sitä mieltä, et pärjäät "yksin". Vaikken asiantuntija ookaan niin, musta tuntuu et jos sä liian nopeesti joudut palaamaan arkeen, ni ei mee pitkään kun oot taas samassa "jamassa". Ja ihan hyvällä sanon :wave:

samoja fiiliksiä itellä. :ashamed: en vaan pystyny enää olla siellä. neljän seinän sisällä. ihan järkky paikka. :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja MySelene:
Alkuperäinen kirjoittaja N-U-P-P-U:
Sulle ois varmaan parasta, et saisit aikuista tukea koko ajan, kunnes oot itte sitä mieltä, et pärjäät "yksin". Vaikken asiantuntija ookaan niin, musta tuntuu et jos sä liian nopeesti joudut palaamaan arkeen, ni ei mee pitkään kun oot taas samassa "jamassa". Ja ihan hyvällä sanon :wave:

samoja fiiliksiä itellä. :ashamed: en vaan pystyny enää olla siellä. neljän seinän sisällä. ihan järkky paikka. :/

Vielä kerran paljon sulle voimia :hug: . Ja sano sille miehelleskin toi!
:hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja N-U-P-P-U:
Alkuperäinen kirjoittaja MySelene:
Alkuperäinen kirjoittaja N-U-P-P-U:
Sulle ois varmaan parasta, et saisit aikuista tukea koko ajan, kunnes oot itte sitä mieltä, et pärjäät "yksin". Vaikken asiantuntija ookaan niin, musta tuntuu et jos sä liian nopeesti joudut palaamaan arkeen, ni ei mee pitkään kun oot taas samassa "jamassa". Ja ihan hyvällä sanon :wave:

samoja fiiliksiä itellä. :ashamed: en vaan pystyny enää olla siellä. neljän seinän sisällä. ihan järkky paikka. :/

Vielä kerran paljon sulle voimia :hug: . Ja sano sille miehelleskin toi!
:hug:

kiitos. :heart:
 
Kaikki haluaa sun asiasi kuntoon ja lapsille vain kaikkein parasta. On tärkeää, että kaikki keinot käytetään ja monenlaista apua tarjotaan. Et ole suurennuslasin alla siksi, että olisit paha ihminen ja sinut nähtäisiin pahana lapsillesi. Olet suurennuslasin alla, koska kaikki haluavat sinun saavan riitätvästi apua ja haluavat nähdä, että avusta on hyötyä. Että te kaikki voitte pian hyvin. Älä häpeä mitään. Ihmisiä me kaikki vain ollaan. "Burn out" voi tulla kuule kotiäidille siinä missä Kari Tapiolle, Jyrki hämäläiselle tai muulle julkulle.
 
Mä jouduin käymään mtt.ssä vuoden juttelemassa,mulle laitettiin perhetyöntekijä kotiin vuodeksi ja kahdeksi ekaksi viikoksi kodinhoitaja.Eli kytättiin jos asian nyt haluaa niin ilmaista.Pakkotilanne kun heräsin itsariyrityksen jälkeen sairaalasta.Sieltä ilmoittivat miehelle ja lastenvalvojalle.
Jälkeenpäin kun oli toiunut niin ymmärsi että seoli auksi mulle eikä kiusaksi kuten silloin kuvittelin.
Jos olisin kieltäytynyt,lapset olis huostaanotettu.
 
kun me otetaan työn puolesta ls-ilmotus vastaan, niin ollaan yhteydessä perheeseen ja päätetään, että aletaanko tekemään ls-tarpeen selvitystä. jos selvitys päätetään alottaa, siihen kuuluu perheenjäsenten tapaamista yhdessä ja erikseen, mahdollisesti kotikäyntejä, tietojen hankintaa eri tahoilta (neuvola, päivähoito yms) ja sen perusteella tehdään arvio, millaista apua ja tukea perhe tarvii. avohuollon tukitoimena voidaan järkätä perhetyötä, terapiaa, lapsille harrastuksia ym ja viime sijainen keino, jos katsotaan, että avohuollon tuki on riittämätöntä, tai lasten terveys ja hyvinvointi on pahasti vaarassa, niin silloin tehdään huostaanotto. mutta ei huostaanottoon yleenäs lähdetä äidin psyyken ongelmien takia, jollei niisät ole lapsille suoraa haittaa ja jos äiti suostuu hoitamaan itseään.
 
Tosi hyvä homma!! Kyllä se siitä, usko vaan.
Siitä lastensuojelusta... Muista, että ei lastensuojelun ainu tehtävä oo tehdä huostaanottoja, vaan nimenomaan auttaa sellasia perheitä - kuten teitä - joissa voimavarat on vähissä ja tarvitaan apua. Lastensuojelun kautta voi esim. saada jonkun perhetyöntekijän vaikka esim. kerran viikossa avittaan kotiin, niin että pääsee itse vaikka nukkuun tai mitä ikinä. Älä siis käsitä sitä negatiivisena asiana, että tulevat teille.
:hug:
 
Tuossa aloituksen aikaisemmin teinkin ja huhuilin, että miten nyt menee. En sensaationhalusta kysellyt vaan koska itse ollut vastaavan kaltaisessa tilanteessa. Tiedän todella miltä tuntuu kun väsymys menee yli. Nyt olisi tärkeää päästä oikeasti lepäämään ja ssada se sun miehesi ymmärtämään tilanne. uupumuksen kanssa ei auta leikitellä, koska seuraukset voivat olla tosi rankat. jaksamisia ja iiiiiso hali sinulle!!
 

Similar threads

Yhteistyössä