Eduskunnan tarkastusvaliokunta on julkaissut yksimielisen mietinnön oleskeluluvan saaneiden kotouttamisesta. Valiokunnan mielestä kotouttamistoimien tulisi alkaa jo turvapaikanhakuvaiheessa, Heinäluoma kertoi.
”Valiokunta esittää, että kotoutumisjakso lyhennettäisiin pääsääntöisesti yhteen vuoteen, sen jälkeen sitä voidaan jatkaa mutta merkittäviä tuloksia pitäisi saavuttaa jo tämän ensimmäisen vuoden aikana”, Heinäluoma sanoi.
Valiokunnan mielestä velvoittavuutta tulisi lisätä kotoutumisprosessissa.
”Myös tänne tulijoiden tulee ottaa oma vastuunsa siitä, että täällä pärjäävät”, Heinäluoma sanoi.
Heinäluoman mukaan jo nyt on mahdollista alentaa vastaanottorahaa, jos turvapaikanhakija ei osallistu vastaanottokeskuksen koulutukseen suomalaisesta yhteiskunnasta. Heinäluoman mukaan sanktiomahdollisuutta ei kuitenkaan ole käytetty.
”Vastaanottokeskuksissa kerrotaan suomalaisen yhteiskunnan toimintatavat, säännöt ja arvot. Tämä näkökohta meillä korostuu, että nykyistä paremmin pitää jo tässä vastaanottokeskusvaiheessa pystyä kertomaan ne pelisäännöt, joilla Suomessa toimitaan. Tähän täytyy satsata enemmän ja tähän osallistuminen täytyy olla nykyistä enemmän velvoittavaa. Tiedossa on, että vastaanottorahaa voidaan jo nyt tällä hetkellä alentaa, jos henkilö ei osallistu tähän järjestettyyn opintotoimintaan tai koulutukseen, mutta todellisuudessa ei ole käytettävissä tilastoja, kuinka laajasti tähän koulutukseen osallistutaan, ja sitten ei myöskään tätä sanktiota ole käytetty”, Heinäluoma sanoi.
Valiokunta linjaa, että Suomeen tulijan tulee kokeilla osoittaa sekä ymmärryksensä suomalaisen yhteiskunnan säännöistä että kielitaitonsa. Tähän liittyy Heinäluoman mukaan ”murheellinen tosiasia”.
”Pidämme perusteltuna, että kokeiden avulla katsotaan, että tänne tulija on sisäistänyt suomalaisen yhteiskunnan toimintasäännöt ja pystyy sen kokeella näyttämään. Kieliopinnot on kotouttamiskoulutuksessa erittäin iso asia, sitä on valiokunnan tutkimustyön yhteydessä selvitetty. Tässä vähän murheellinen tosiasia on se, että tämän tavoitekielitason kotoutumiskoulutuksen kieliopinnoissa olevista saavuttaa vain joka kolmas. Siis enemmistö ei saavuta tavoitekielitasoa, ja jos kielitaso jää vajaaksi, sen seurauksena tietenkään ei voi tapahtua todellista suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittymistä, tai ainakin se tulee huomattavan rajatuksi ja kestää kauan. Eli kielikoulutuksen puolella tarvitaan uudelleen ajattelua ja työn uudelleen tekemistä. Valiokunta ehdottaa myös, että kielitaito mitattaisiin kokeella, jolloin nähdään, mikä on lopputulos. Lähtökohtana täytyy olla, että kun koulutuksessa ollaan, myös se kielitaito saavutetaan. On selvää, että myös kielikoulutusta tarvitaan lisää ja näitä mahdollisuuksia pitää parantaa”, Heinäluoma sanoi.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/26...tosiasian-enemmisto-suomeen-tulijoista-ei-opi
”Valiokunta esittää, että kotoutumisjakso lyhennettäisiin pääsääntöisesti yhteen vuoteen, sen jälkeen sitä voidaan jatkaa mutta merkittäviä tuloksia pitäisi saavuttaa jo tämän ensimmäisen vuoden aikana”, Heinäluoma sanoi.
Valiokunnan mielestä velvoittavuutta tulisi lisätä kotoutumisprosessissa.
”Myös tänne tulijoiden tulee ottaa oma vastuunsa siitä, että täällä pärjäävät”, Heinäluoma sanoi.
Heinäluoman mukaan jo nyt on mahdollista alentaa vastaanottorahaa, jos turvapaikanhakija ei osallistu vastaanottokeskuksen koulutukseen suomalaisesta yhteiskunnasta. Heinäluoman mukaan sanktiomahdollisuutta ei kuitenkaan ole käytetty.
”Vastaanottokeskuksissa kerrotaan suomalaisen yhteiskunnan toimintatavat, säännöt ja arvot. Tämä näkökohta meillä korostuu, että nykyistä paremmin pitää jo tässä vastaanottokeskusvaiheessa pystyä kertomaan ne pelisäännöt, joilla Suomessa toimitaan. Tähän täytyy satsata enemmän ja tähän osallistuminen täytyy olla nykyistä enemmän velvoittavaa. Tiedossa on, että vastaanottorahaa voidaan jo nyt tällä hetkellä alentaa, jos henkilö ei osallistu tähän järjestettyyn opintotoimintaan tai koulutukseen, mutta todellisuudessa ei ole käytettävissä tilastoja, kuinka laajasti tähän koulutukseen osallistutaan, ja sitten ei myöskään tätä sanktiota ole käytetty”, Heinäluoma sanoi.
Valiokunta linjaa, että Suomeen tulijan tulee kokeilla osoittaa sekä ymmärryksensä suomalaisen yhteiskunnan säännöistä että kielitaitonsa. Tähän liittyy Heinäluoman mukaan ”murheellinen tosiasia”.
”Pidämme perusteltuna, että kokeiden avulla katsotaan, että tänne tulija on sisäistänyt suomalaisen yhteiskunnan toimintasäännöt ja pystyy sen kokeella näyttämään. Kieliopinnot on kotouttamiskoulutuksessa erittäin iso asia, sitä on valiokunnan tutkimustyön yhteydessä selvitetty. Tässä vähän murheellinen tosiasia on se, että tämän tavoitekielitason kotoutumiskoulutuksen kieliopinnoissa olevista saavuttaa vain joka kolmas. Siis enemmistö ei saavuta tavoitekielitasoa, ja jos kielitaso jää vajaaksi, sen seurauksena tietenkään ei voi tapahtua todellista suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittymistä, tai ainakin se tulee huomattavan rajatuksi ja kestää kauan. Eli kielikoulutuksen puolella tarvitaan uudelleen ajattelua ja työn uudelleen tekemistä. Valiokunta ehdottaa myös, että kielitaito mitattaisiin kokeella, jolloin nähdään, mikä on lopputulos. Lähtökohtana täytyy olla, että kun koulutuksessa ollaan, myös se kielitaito saavutetaan. On selvää, että myös kielikoulutusta tarvitaan lisää ja näitä mahdollisuuksia pitää parantaa”, Heinäluoma sanoi.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/26...tosiasian-enemmisto-suomeen-tulijoista-ei-opi
