Heippa kaikki, täällä on ilmeisesti selvitty hurjista juhannusjuhlista?
Ihan hirveästi onnea kaikille teille, keillä on nyt vauvelit kainalossa.
riannan synnytys meni aika hurjasti, kunnon elokuvameininki. Kiva lukea teidän muiden tarinoita, kiitos kun ootte käyneet jakamassa kokemuksia noinkin pian synnytyksen jälkeen
Täällä omassa mahassa ei oikein mitään uutta järisyttävää. Supistuksia tulee päivittäin, välillä muutama tiukempi tiheään tahtiin ja joku päivä kuluu ihan rauhassa muutaman vatsan kiristelyn kanssa.
Menkkamaisesta kivusta joku kyseli, sitä on jonkin verran. Erityisesti jos supistelee niin alkaa selkäkin jomottaa, mutta menee yleensä ohi.
Voi että käy sääliksi teitä, ketkä ette ole saaneet yöllä nukuttua :/ Varsinkin jos ei pysty nukkumaan päivällä, niinkun ainakin Anu kirjoitteli. Mulla yöt menee edelleen aikalailla samaan malliin kun viimeset pari kuukautta. Herään yleensä vessaan siinä 2-4 aikaan, nukahdan heti, herään uudestaan 5-6 aikaan, nukahdan ja herään lopullisesti 9 aikaan. Juhannuksena tuli nukuttua ihan hirveästi, noustiin yks aamu miehen kanssa molemmat 11.30!! Eli unta oon ainakin saanu tarpeeksi, vielä voi tohon nimittäin lisätä päivittäiset tunnin-parin päikkärit
Muutenkin olo on ihan ennallaan, pystyn tekemään kaikkea mitä ennenkin. Juhannuksena oltiin pyöräilemässä ja pelaamassa golfia, puuhasteltiin koirien kanssa jne. Tänään on luvattu niin kuumaa keliä, että käytän päivän varmaan sisällä siivotessa, koska noi helteet on ainoo mikä on saanut olon tosi tukalaks. Ei jaksa tehä ulkona yhtään mitään, ja pelkästään makoilu pihalla ei jaksa kiinnostaa kun hetken.
Onkos teillä jo kaikki valmista vauvaa varten? Me saatiin viikonloppuna pinnasänky paikalleen & vähän tauluja, lamppuja yms. sälää vauvan huoneeseen. Vielä pitäis käydä testailemassa kaukalo autoon ja kenties pakkailla niitä sairaalakassejakin pikkuhiljaa
Oon laittanut valmiiksi jo vauvan kotiutumisvaatteet ja muutaman oman jutun, mutta leijonan osa vielä pakkaamatta.
Muuten en usko että vielä hetkeen tapahtuu mitään, kai tässä olossa jotain ennusmerkkejä luulis näkyvän. Noh, noita kipeitä/tiukkoja supistuksia nyt on ollut viikon-pari, samoin menkkakipumaista jomottelua & jotain hämärää, vähän vihlovaa kipua tuolla alapäässä, mutta siinä kaikki. En oo osannut ottaa noita mitenkään tosissaan, kun sieltä helmikuulta lähtien on jonkun verran supistellut, eikä noi tosiaan ole vielä edes mitään oikeesti kipeitä...
Mitenkä muuten yleensä, kuinka aikasin (ensi)synnyttäjä pystyy aavistelemaan, että lähtö saattaa olla tulossa? Toki tähän on varmaan yhtä monta vastausta kuin on äitiä, mutta jos vaikka omien kokemusten pohjalta kerrotte. Mietin onko kuinka yleistä, että synnyttämään lähtö tulee ihan puun takaa, tyyliin aamulla kitket kasvimaata ja illalla ootkin jo salissa?
Noniin, nyt täytyy siirtyä koirien kanssa ulos, venähti nää yöunet taas vähän pitemmiksi kuin oli tarkoitus.
Sellanen kysymys vielä loppuun, että miten
koirallisilla on sujunut lenkitykset yms. aktivoinnit? Mä huomasin omistani, että vaikka oon aktivoinut niitä nyt muuten (esim. tokoilemalla, ovat juosseet vapaana, ollaan oltu kylässä missä saanut riehua vapaana & nähnyt muita koiria jne.) tosi paljon, niin hihnalenkkien vähyys jotenkin näkyy niissä. Tuntuu etteivät ole samalla tavalla kontrollissa kuin aikasemmin, ja sempä takia ajattelin kiskaista nyt vähän pitemmän lenkin tonne keskustaan, jotta saa nää metsäläiset taas ihmisten ilmoille
Hauskaa päivää kaikille, tsemppiä teille kenellä on olo tukala, ja toivotaan ettei helle käy kenellekään liian raskaaksi.
Niiskun toivoisin tietysti pääsevän jo synnyttämään, ja toki muidenkin ketkä sitä odottavat. Nyt siis paljon (tehokkaita!!) supistuksia meille kaikille täysaikaisille!
Sillis ja toukka 38+6