Heinäkuun hellemasut 2013 * Kesäkuussa *

Onnea Nannamamma!!! Wautsi mitä uutisia! On kyllä ollut hätäinen poika, mielenkiinnolla synnytyskertomusta odotellen ;)

Ja sitten omaa napaa: täälläpäin maailmaa ei mitään uutta auringon alla. Edelleen siis yhtenä kappaleena, vaikka jo useampana iltana olen ollut varma, että lähtö tulee viimeistään yöllä/aamulla. Kaikki lopahtaa aina aamuyöllä ja mä oon niiin luovuttanut tämän tapauksen suhteen. Syntyköön vaikka jouluna!

No on tämä kuitenkin vähän edistynyt. Vauva on hyvin alhaalla (ja sen kyllä huomaa...), sf-mitta oli jo viime mittaukseen tippunut 1,5 cm. Samoin vyötärönympärys on nyt 5 cm pienempi kuin 2 vkoa sitten. Viime neuvolassa alkuviikosta th sanoi, ettei varmaan mene enää pitkään, koska vauvan syke oli rauhoittunut synnytystä edeltävälle tasolle. Sykkeethän ovat tähän asti olleet 130 pintaan ja nyt tällä viikolla oli vain 115-118. Härnäämällä th sai vauvan sykkeen kuitenkin nousemaan 125-130 tasolle eli ei pitäisi olla mitään hätää. Lisäksi vauva on hyvin aktiivinen edelleen, joten en ole senkään puolesta huolissani.

bellissima 39+2
 
Paljon onnea Nannamamma!

Tässähän alkaa tosiaan olla synnytys käsillä kenellä tahansa meistä milloin tahansa:O Justhan tänne vasta alkoi kirjoitella?? En oo vielä valmis luopumaan tästä mahasta, koska kerta on todennäköisesti viimeinen...

Ennakoivia oireita ei minkäänlaisia, paitsi ehkä "kotiinpäinkääntyminen" eli tahtoo sanoa, että pää on tyhjääkin tyhjempi eikä jaksa paljon vieraita eikä oikein tuttujakaan viihdyttää :)

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Vuorikristalli ja pikkuneiti H38+1
 
Voi, taas uusia vauvoja! <3 PALJON ONNEA!! :flower:

Tänään tuli meilläkin 39 viikkoa täyteen. Olo on ihan hyvä, huomioon ottaen, että on näin pitkällä raskaana! :D Mulla on kanssa jotenkin vaikeaa uskoa, että meillä on pian kanssa sellainen tuhiseva nyytti käsissämme. Hassua, ettei sitä oikein tajua, vaikka sitähän tässä on jo 9kk ootettu! :D Mulla on ollut kanssa tunne, ettei vauveli synny ainakaan paljoa ennen raskautta, vaikka onhan se mahdollista tulla vaikka heti tänään. Mutta toivottavasti ei ennen ensi maanantaita tule, kun sain parturiajan vasta sinne! Hih.

Itse olen nauttinut vieraiden käynnistä ja ollaan käyty kyläilemässä. Ajatuksella, "vielä kun ehtii näin näppärästi käymään", heh.

Tsemppiä teille kaikille!

Liina 39+0
 
No niin, ei kyllä vielä olla kotiuduttu, mutta tässä sitä kertomusta nyt kun vauva nukkuu.. :)

Eli, olikohan maanantai, kun viimeksi täällä kävin ja laitoin että supisteluista ei ole tietoakaan.. Tiistaina aamupäivällä tuli muutamia kipeitä suppareita, jotka sitten loppui päikkärit nukkumalla ja illalla käytiin vielä perheen kanssa lenkillä ja puistossa. Saatiin kasin aikaan illalla esikoinen nukkumaan ja mä kävin sohvalle, ei mennyt kauaa kun alkoi taas supistella kipeästi ensin vartin välein ja sitten tiheämmin.. Kymmenen aikaan mies lähti viemään varmuudeksi poikaa hoitoon, jos sattu että tarvii lähteä.. Takasin kun tuli niin mun supistukset loppui.. :O yöllä sopisteli jonkin verran mutta välit oli niin pitkiä, että en jaksanut edes kellottaa.

Keskiviikkona lähdettiin heti aamupäivästä asioille miehen kanssa, jos vaikka supistuksia saisi aikaseksi painostavassa helteessä kävelyllä.. Ja niitähän tuli, mutta ei tarpeeksi säännöllisesti.. Iltapäivällä alkoi maha olla ihan puuduksissa vuorokauden supisteluista ja en tuntenut vauvan liikkeitä kunnolla, soitin tänne kättärin päivystykseen ja käskivät käyrille.. Tänne tultiin käyrät otetiin ja liikelaskennassa tuli just se 10 tuntiin ja vauvan sydänkäyrä oli hyvä.. Käskivät kotiin, eivät tehnyt edes alatutkimusta, vaikka kerroin, että nyt on vuorokausi supistellut välillä jopa 6 min välein. (Näin jälkeen päin olisi vaan pitänyt tajuta vaatia se!)

Torstai aamuyöllä heräsin joskus kolmen aikaan epäsäännöllisiin kipeisiin supistuksiin, kuudelta nousin kellottamaan. Kahdeksan aikaan kävin herättää miehen (esikoinen oli edelleen hoidossa) taas parhaimmillaan tuli supistuksia 6 min välen, mutta sitten ne ihan yhtä-äkkiä loppui kuin seinään! Aloin olla todella väsynyt ja vittuuntunut tilanteeseen.. Kymmeneksi mentiin neuvolakäynnille, jossa terkkari sanoi, että kaikki hyvin, ei tää vauva vielä tänään synny, koita kestää supistukses.. Oltiin sitten vähän ennen 11 kotoa ja paineli itkien suoraan sänkyyn, olin niin väsynyt. Taas supisteli silloin tällöin. Mies antoi mulle 1 g panadolia ja lähti raivaamaan meidän vanhaa asuntoa muuton jäljiltä. Aivan yhtä-äkkiä havahtun ihan törkeän kipeään supistukseen, sitten seuraava tulikin jo 5 min päästä, 4 min ja siitä kaikki seuraavat alle 4 min välein. Laitoin miehelle joskus 11.40 viestin, että nyt vitun vikkelään kotiin, meidän pitää lähteä, heti perään soitin sairaalaan, että me tullaan NYT! Mies tuli ja lähdettiin. Päästiin rappuun saakka, kun en enää pystynyt kävelemään, kokeilin miltä alapää tuntuu, sormiin jäi verta! Oli muuten ensimmäisen alapääeritteet koko kahden päivän aikana! Siinä vaiheessa soitettiinkin jo 112 että nyt tarvitaan vikkelä kyyti.. Oli varmaan elämäni pisimmät 5 min odottaa rapun lattialla konttausasennossa kyytiä! Perseessä jäätävä paineen tunne. Lanssi tuli ja lähdettiin kättärille, meitä vastaan tuli matkalla toinen lanssi, koska varauduttiin synnyttämään matkalle! Onneksi päästiin kättärille saakka!! Lanssissa kun oli jo järkky ponnistamisen tarve. No onneksi ehtittiin synnytyssaliin saakka :)

Tässä vielä kätilön tekemä kertomus
"Synnyttäjä tulee kotoa ambulanssilla. Säännöllinen supistelu alkanut n11.30, muuttunut nopeasti hyvin kivuliaaksi. Tullessa jo ponnistaa, kalvorakko ulkona. Kylkiasennossa jatkaatyöntämällä omaan tahtiin. Kalvot puhkaistu, hyvän värinen lapsivesi. Pää syntyy maltillisesti, välilihaa tuettu perinteisin ottein. Hartiat syntyvät supistuksen voimalla. Napanuora lenkeillä ja henkseleinä kaulan ja jalan ympärillä. Pujotellaan vauva läpi. Reippaasti huuteleva poika, agpar 9. Nostetaan heti äitinsä syliin. Isä leikkaa napanuoran. Istukka syntyy äidin ponnistamana klo 13 se ja kalvot vaikuttavat ehyiltä. Ennen istukan syntymää lorahtaa reilummin vuotoa. Ommellaan välilihan pieni repeämä muutamalla knopilla. Verenvuoto arvioiden 400 ml. Kohdusta edelleen liruttelevaa vuotoa. Pyydetty lääkärit huoneeseen. Lääkärit painavat hyytymää ja vuotoa ulos ja aloitetaan vuodon korvaus ja lääkitys. Kohtu napakoituu."

Eli meidät on kirjattu sisälle 12.44 -> kalvot puhkaistu 12.45 ja poika ulkona 12.52 <3 täytyy sanoa, että kyllä vähän jännitti, mutta mtn traumoja ei jäänyt. Ja vaikka luomuna mentiin, niin kokemus ei ollut ollenkaan kivulias, johtuu varmaan siitä, että siinä ei paljoa sitä kipua ehtinyt miettiä.

Voin vaan kuvitella siinä kättärin aulassa olleiden ihmisten ilmeitä, kun siitä on täysiä kiidätetty läpi karjuvaa ja vittusaatanaa huutavaa emäntää :D

Sori en jaksa oikolukea, että onko kirjotusvirheitä, puhelimella kun kirjottelen.. Mulla on kiire nuuhkuttamaan mun ihanaa tissipetoa <3
 
  • Tykkää
Reactions: ~Emmuli~ ja -Bambi-
paljon onnea Nannamammalle :heart:

en minäkään oikein meinaa tajuta että periaatteessa tää voi syntyä ihan milloin vain :) ja sit on vihdoinkin se vauva mistä on pitkään haaveillu.ei sitä varmaan heti synnytyksen jälkeen usko todeksi.mut ei oo mitään merkkejä että tää olis tulossa,muutama supistus on tullu mut siinäpä se on ollu :D
 
Heippa kaikille helle masuille!
Ei oo tullukkaan pitkään aikaan lueskeltua sivustoa! Viimenen työpäivä oli 33+3 viikolla ja sitten siitä olin saikulla, kun en jaksanu enää töissä ennen, ku äippäloma alkoi.

Tääl tänää viikot 38+5...huuh, toisaalta niin paljon, mutta toisaalta niin vähän...risti riitaisia tunteita. Esikoinen syntyi 40+5 ja kuopus 41+5...joten saas nähä koska tämä kolmas kaveri syntyy. Tällä viikolla supistellu ja aikas alhaalla kaveri on. Iltasin pökkii itteään kohdunsuuta vasten. Yöt alkaa olla aikas levottomia....

Onnittelut kaikille jo vauvelin saaneille!!

invia 84 + pikku kolmonen 38+5
 
Nannamammalle onnittelut nyytistä!:flower: Vauhdikasta on ollut meno kun on käyntiin lähtenyt! :D

Synnytyksen läheneminen on tullut selväksi. Kroppa puhuu omaa kieltään. Vielä ei ole vauva valmis tulemaan, sellainen on oma fiilis, vaikka tosi alhaalla jo onkin. Hyvä kun kerää hiukan vielä massaa. :) Minua on vähän mietityttänyt millaisella kiireellä tämä kolmas tulee, kuopuksen synnytyksessä kun ei kauaa kestänyt. Meille ei tänne korpeen tule lanssi viidessä minuutissa vaan odottelemaan voi joutua selvästi pidempään ja kyllä se matka sairaalaankin aikansa ottaa vaikka lujaa mentäisiinkin. Oikeastaan toivon, että mikäli tulokkaalla on kova kiire, tulisi niin nopeasti, että lanssimatka mentäisiin sylikkäin. Ei kovasti houkuta ajatus kylkiasennossa makaamisesta soratietä pitkin synnytyspoltoissa + synnytys matkan varrella...

Neuvolakäynnillä kaikki ok. Pitkäksi nl-täti vauvaa veikkaa ja kieltämättä minustakin tuntuu siltä, että ihan pätkä tulokas tuskin on. Viikon päästä taas neuvolaan, ellei sitten lähtö tule jo ennen sitä. Viikkoja katselin sillä silmällä tänään kalenterista, että jos on yhtä hoppunen kuin esikoinen, viikon päästä tähän aikaan ollaan imetyspuuhissa. Henkisesti olen kuitenkin varautunut myös siihen vaihtoehtoon, että yli menee... Mielenkiintoista nähdä miten pikkuinen hetkensä valitsee. :D

Äidin onni 38+2
 
Täällä poika kainalossa myös <3 Meidän pikkuinen syntyi alateitse ballonki-käynnistyksellä 27.6 klo 05.12! Käynnistyspäätös tehtiin 26.6 kun kävin äippäpolilla valittelemassa vaikeutta liikkuessa. Olin siis todella huonossa jamassa fyysiesti niin päättivät käynnistää. Varottelivat, että ballonki usein joudutaan laittamaan useamoaan kertaan, eikä välttämättä edes käynnistä synnytystä, mutta on parempi vaihtoehto, koska minulle oli viimeksi tehty sectio. Vauvan painoksi arvioitiin ennen käynnistystä 4,1kg. Kuitenkin syntyessään mitat olivat 3630g ja 52cm <3

Ballonki asetettiin 14.30, jonka jälkeen melkein heti tuli yksi kunnon kivulias supistus. klo 15.30 supsiteli jo säännöllisesti 4-7min välein. Kipuihin sain yhden panadolin, muttei se paljon mitään auttanut. Supistukset tulivat kipeämmiksi ja pääsin kylpyyn joskus klo 19 aikoihin. En siellä pystynyt kauaa olemaan, koska kivut olivat niin kovat, etten halunnut maata paikallaan. Pienempiin supistuksiin kylvyssä lilluminen olisi voinut auttaakkin. Ballonki tuli ulos noin ko 23, jolloin olin auki 3-4cm. Pääsin siitä melko pian synnytyssaliin ja kalvot puhkaistiin.

Kalvojen puhkaisun jälkeen alkoivat supistukset tulemaan yhä useammin, tiheämmin ja kipeämmin. Pyysin epiduraalia joka auttoi noin 30min ajan. Valitin pian hoitajalle, etten kestä kipua, mutta hoitaja sanoi, ettei voi enempää laittaa tehoa epiduraaliin, koska se on jo niin täysillä kuin lääkäri oli luvan antanut sen laittaa. Ihmettelimme miehen ja hoitajankin kanssa, kun epiduraali ei vienyt enää kipujani pois. Kärvistelin hirveissä supistuksissa lähemmäs 3h, kunnes sain todella kipeänä kohdunkaulun puudutteen. Tämä auttoi hieman. Melkein heti tämän puudutteen laittamisen jälkeen huomattiin syy epiduraalin tehottomuuteen. Johto joka meni selkääni, mitä kautta puudutetta olisi pitänyt mennä oli poikki!!! Hitto että ärsytti. Puudutteet olivat lorisseet pitkän ajan sairaalasängylle. Hoitaja pahoitteli kovasti, mutta eipä siinä ehtinyt enää surra. Epiduraali laitettiin takaisin päälle. Tässä kohtaa oli kohdunsuu 6cm auki.

Hoitaja poistui ja jäin kaksin miehen kanssa odottelemaan avautumista sanoen, että aikaa menee vielä. Ei mennyt kuin pari supistusta, kun kiljaisin miehelle, että nyt tuntuu siltä, että on pakko ponnistaa. Mies toppuutteli, että älä nyt vielä mitään ponnistele, ettei voi olla vielä valmista. Karjaisin täysillä että nyt jumalauta hoitaja paikalle! En kestänyt enää olla ponnistamatta. Hoitaja tuli verkkaisesti paikalle ja sanoi, ettei voi olla vielä auki riittävästi. Tuskailin supistuksen välissä, että kyllä oli niin kauhea ponnistamisen tarve, etten tiedä miten kestän seuraavan. Siinä sitten hoitaja alkoi tehdä sisätutkimusta ja samalla tulikin supistus. Huusin naama punaisena että nyt on ponnistettava ja hoitajakin siihen totesi yllättyneenä, että täällähän on kohtu auki ja antoi uvan ponnistamiselle. Kolmen supistuksen aikana sitten poika olikin maailmassa. Jouduttiin leikkaamaan vähän lisätilaa, kun poijan hartiat eivät päässeet ulos. Kaikki meni kuitenkin hyvin, ja terve 9 pisteen poika pääsi syliin klo 5.12. Kokemus oli ihan hyvä lopulta, ja nyt olemme jo onnellisesti kotiutuneet. Onnea kaikille hellemasuille vauvoista, ja onnea kaikille tuleviin synnytyksiin <3

Pesco ja poitsu
 
Na-nu : Painoarvio vauvalla siis 36+0 oli 2355grammaa.

Paaaljon onnea kaikille tasapuolisesti vauvautumisesta :heart:
Oma olo entisellään, luulenpa että vaikeasta alkuraskaudesta huolimatta mennään lasketun ajan yli, että hujahtaa!
Täällä aivan jäätävä nälkä koko ajan, voisin vaan mussuttaa mansikoita, vesimelonia, kirsikoita, patonkia jne ihan koko ajan :popcorn:
Jäätävän hiostava ilma täällä ollut jo kolme päivää, tulispa kunnon sade ja ukkonen niin helpottais omaa oloakin pikkuisen. Tänään viikkoja 37+2 :heart:
 
Paljon onnea Pescolle ja Nannamammalle :heart:.

(.) Pe oli neuvola ja eipä mitään ihmeitä siellä,kaikki oli kunnossa ja SF mitta tippunu 34--->33 eli jotain laskeutumista on havaittavissa....alapäässäkin sen kyllä tuntee kun on ollu kunnon vihlontaa ja kipua siellä.
Seuraava neuvola tiistaina ja torstaina sit se äippäpoli ja kauan odotettu the day,eli laskettu aika....vaikka varmaan sen yli mennään ja reilusti mutta onpahan sekii päivä ylitetty sit jota on odotettu se 9kk :O.....hullua ajatella että 4 päivän päästä on jo laskettu aika,ohhohh tää aika on sit kuitenkii menny vaikka tuntuu ettei päivät pääty ikinä :)

Huomenna on HEINÄKUU :heart:, MEIDÄNKUU.....jippppiiiiiiiiiiiii :heart: :heart: :heart:.

Nyt syömää :p.

Emmuli & Poju 39+3 :heart:
 
Hei vaan ja hyvää heinäkuuta! :wave:
Onnea kaikille vauvautuneille. :heart:
Pesco: minulle kävi esikoisen synnytyksessä tuossa epiduraalissa samoin. Tosin johto oli irti ja tämä huomattiin vasta synnytyksen jälkeen,enkä saanut mitään muuta kivunlievitystä (lääkkeetöntäkään),vaikka olisin sitä tarvinnut. Onneksi kohdallasi johto huomattiin tarkistaa!

Täällä paukkui eilen la ja odottelu jatkuu. Lantion kivut ja närästys alkaa olla melko tuskaa. Myös aamuinen pahoivointi on tullut riesaksi. Ylihuomenna olisi käynti äitipolilla. Mitenkäs muut jakselee?

Aamusaraste 40+1.
 
Täällä tänää 39+1. Iltaisin pikku kolmonen pökkii itseään kohdun suuta vasten ja pistelee ihan kiitettävästi. Oma vointi ja jaksaminen vaihtelee päivittäin. Synnytystä odottelen toisaalta innola, toisaalta jännittää. Esikoinen synty 7h 30min epiduraalin, imukupin ja välilihan leikkaamisen voimalla. Kuopus syntyi 4h:ssa ilman kivun lievitystä (olin 9cm auki sairaalaan päästessäni), ambulanssilla mentii 90km. Tän pikku kolmosen on tarkotus syntyä 35km päässä sijaitsevassa sairaalassa. Sama homma kuin joku muukin kirjoitti, et ambulanssi ei tuu 5minuutissa tänne korpeen.... Kannattaa lähteä omalla autolla. Jännittää vaan se, että ymmärtäis lähtee ajoissa.... Noh, menee kuinka menee.... Zemppistä kaikille hellemasuille!!

Invia84 & pikku kolmonen 39+1
 

Yhteistyössä