Äidin Onni: Kiitos rauhoittelusta, en kyllä edes ajatellut, että mikään olisi epänormaalia ennen kuin luin täältä suurempia lukemia.
Ja meinaan jatkaa samaan malliin. Näin paljon jo viikkoja kuitenkin ja enemmän olen koko ajan pelännyt yliaikaisuutta, koska olin itse hyvin isokokoinen syntyessäni. Sitä paitsi, voihan tosiaan olla, ettei tuo kohdunkaulan lyhentyminen kerro mitään syntymäajankohdasta. Ensimmäisessä mittauksessa se oli 3 cm, nyt näkyi neuvolakortissa tosiaan vain 1 cm. Ja nämä mitat on ihan käsipelillä otettu, että kuinka tarkkaan niitä edes saa?
Mullakin on muuten ollut muutamia noita tuikkimisia! Inhottavia mutta onneksi eivät ole kestäneet kauaa, enkä ole niitä suppareitakaan saanut.
Voi
Nicci: Tsemppiä!! :hug: Onneksi sinulla on jo hyvin viikkoja, ei enää hirvittävää aikaa kärvisteltävänä! Oliko sinun sokeriarvot pahastikin pielessä? Se kotimittailu on tavallaan ihan kiinnostavaakin, oppii oman kropan toiminnasta aina jotain uutta. Toivottavasti arvot näyttää kotona hyviltä!
Emmuli:lle tsempit ultraan! Mun pitäisi etsiä myös juhlamekko kevääksi, olisi kolmetkin juhlat tulossa, viikoilla 31+, 33+ ja ehkä vielä 39+ mutta niihin sitten mennään jos mennään ja puetaan mitä mahtuu päälle! :kieh: Olen löytänyt englantilaisista nettikaupoista ihania mekkoja mutta pelottaa tilata, jollei sovikaan... Mistähän Suomessa kannattaisi käydä katsomassa?
Empsukka: Ei kannata potea huonoa omaatuntoa saikusta, lepäilet vaan. Minä henk. koht. en usko, että juuri kukaan on tässä vaiheessa enää "elämänsä kunnossa ja täynnä äitiyden tuomaa hohtavaa hehkua ja energiaa"... Ei ainakaan yksikään tutuistani ole ollut, kaikki ovat vain valittaneet tukalaa oloaan.
Mua ahdistaa se, että mies on innostunut liikunnasta ihan hirveästi, hoikistunut ja kiinteytynyt. Itsellä on huono omatunto, kun en liiku YHTÄÄN, ei vaan kertakaikkiaan huvita, kun aina tulee joku paikka kipeäksi ja kuntokin on niin surkea ja kaikki vaatteetkin kiristää. Tykkään muutenkin liikkua kunnolla, tuntuu, ettei joku rauhallinen kävely vaikuta mitenkään mihinkään, kun ei siinä edes kuluta mitään! Syömisistä koitan olla tarkka mutta olo on silti kuin hylkeellä... Kohta en kehtaa timmin ja komean mieheni kanssa enää liikkua missään, kun ihmiset katsoo kuitenkin, että mitä tuokin tuollaisen kanssa roikkuu. "Pientä"
painokriisiä siis havaittavissa jälleen... :ashamed: Kai se olis vaan hinattava itsensä pihalle liikkumaan vaikka se onkin niin kamalaa.
Vienda 28+1