Huomenta
Ensiksi iso onnittelu Zenille, Marielle, Piiperille ja kaalimaankakaralle pienistä ihmeistä <3. Kaalimaankakara: Erityisjaksaminen ja halitus. Kuullostaa taipaleesi kohtuuttoman raskaalta. Muista nyt, että sinussa ei ole vikaa ja vauva tarvitsee sinua.
Nyt vihdoin tulin synnytyskertomusta väsäämään. Eli maanantaina mentiin likehälyn takia käyrälle kolmen jälkeen synnärille. Vauvalla oli kaikki hyvin ja minulla piirsi supistuksia tasaisesti 6min välein mutta ne ei kyllä kauheesti sattuneet vaikka käyrä mittasi 100-130 lukemia joksisesta. Lääkäri sanoi että ultrata ei tarvitse ja koitti kohdunsuun tilanteen ja olin 3cm auki ja kanava hävinnyt. teki todella rajun sisätutkimuksen ja yritti kalvoja puhakista sormin kun ne nätisti siinä pullotti mut ei saanj. Irrotteli reunoja yms sit ronskimmin. Supistelut alkoi samantein mutta epäsäännöllisesti. Lähdettiin kotiin. Mentiin kaupan kautta että ostellaan ruokaa kotiin varastoon.klo19 siinä prisman parkissa miestä odotellessa alkoi säännölliset supistukset 10min välein. Kasilta menin kotona suihkuun ja väli oli jo 5min ja kipu koveni. Puol kymmeneen mennessä sattui jo niin paljon että soitettiin anoppi meille. Kympiltä lähdettiin takas Kuopioon. Oltiin synnärillä vaille 23 ja päästiin suoraan saliin. Kätilö totesi tilanteen epäkypsäksi klska edistystä ei ollut päiväsestä tapahtunut. Pyysin peräruiskeen. Sain sen ja välittömösti klo 23.30 alkoi säännölliset 4min välein tulevat todella kipeät supistukset. Ilokaasulla pärjäilin . Klo 1.25 sain epiduraalin koska kivut oli maximaaliset mutta auki vasta 4cm. Supistukset jatkui kipeinä mutta terävimmän huipun epi vei. Paine kasvoi mutta öonnistustarve puuttui vielä. Olin 6cm auki ja kätilö puhkaisi kalvot kll 3.30. Vesi vihreää. Vartissa paine ja kivut kasvaa todells kovaksi mutta ilokaasulla ja epin lisäannoksells pärjäsin hyvin. Sitten alkli ponnistuttaa ja muutamalls työnnöllä poikavauva syntyi 4.30, ponnistus 5min. Synnytys oli minusta ihanteellinen koska eteni rauhallisesti mutta varmasti. Kipu olk helppo ottaa vastaan ja hengittämällö oikein ilokaasua pärjäsin hienosti ja sain lantion rentoutumaan läpi synnytyksen. epi ennen kalvojen puhakaisua oli todells fiksu järjestys vaikka aluksi ite vaadin toisin päin. Mutta vesien menon tiedettiin antavan hommaan lopullisen vauhdi niin kätilö oli todella fiksu ku epi tuli etukäteen ja oli siinä alla apuna. Ponnistus oli todella helppo. En käsittänyt että olin jo ponnistanut vauvan pois. Se vaan tuli. Ei sattunut, en huutanut vaan olin todella rauhallinen ja maltillisesti ohjeiden mukaan työnsin ja sit se oli ohi. Muistan ihmetelleeni asiaa kauan jo vauvan synnyttyä. Kaikinpuolin oli todella hyhä synnytys. Ja viimeinen sellainen. Että kiva kun jäi hyvä mieli. Ja lähti itelleen käyntiin. Ja todella se on totta että homma eteni jälleen samalla tavalla kuin neljä aiempaa.. alku hidas ja sit loppu nopea.
Sairaalassa oltii se reilu 2vrk. Torstai aamuna päästiin pois. Kaikki hyvin molemmilla. Ainut uusi asia mitä koskaa mulla ollu ni mulle pamahti tiistaina järkyttävä turvotus jalkoihin. Jotain sellasta mitä en ole edes kuvitellut että mulla vois olla. Syytä ei osata sanoa eikä kyllö kukaa ole ollu huolissaankaan. Jalkapöytä-ja pohja pyöreenä, polveen asti jalat turpeessa kireenä. Pikkasen alkaa nyt helpottamaan. Vauva on aivan superihana, täydellinen. Olen saanut raskaushormonien tilalle sen tutun seesteisyyden ja onnellisuudentunteen. Olen niin onnellinen että vauva on pihalla, terve ja minulta loppui kivut. Imetys lähti täysillä käyntiin kun päästiin kotiin. Lisämaitoa en ole tarvinnut silti edes sairaalassa. Nyt maitoa tulee liikaa ja vauvan vaikea saada ote liian täydestä rinnasta. Mutta onnistuu se lopulta.
Tsemppiä ja jaksamista kaikille körvistelijöille. Kyllö niitä vauvoja alkaa pian satelee
. Kaikille toivon hyvää synnytystä. Kivun kestää kun palkinto on paras!
Nelli ja Timpsu kulta 4vrk
(Anteeksi kirjoitusvirheet.. puhelimella olen)