Hei te joilla sisaruksia? Onko se maailmanloppu jos joutuu jakamaan huoneen toisen kanssa?

Kyllähän se maailmanlopulta silloin tuntui kun oli just jotain 10v jne. Sisko oli "tyhmä" ja kaikkea, ja olis aina halunnu että siivoan leluni ja sotkun Mutta muistan kun olin pikkanen niin oli ihanaa kömpiä siskon viereen nukkumaan, siskosta se ei varmaan niin mukavaa ollut :kieh: Sisko on 6 vuotta vanhempi. Silloin kun olin pikkanen hän luki mulle iltasatuja ja silitti iltaisin että nukahdin. Se oli ihanaa.

:heart:

 

Ihan pienenä se oli kivaa ettei tarvinut olla yksin. Mutta kun vähän kasvoi (9-10v) niin olin kyllä ikionnellinen kun sai oman huoneen eikä tarvinut jakaa huonetta pikkuveljen kanssa.

 

mä jaoin huoneen siskoni kanssa,mutta mä olen ollut lapsuuteni tosi läheinen sen kanssa oli mun paras kaveri.en tiedä jos mut olis veljen kanssa laittanu samaan huoneeseen niin aika sota olis voinu tulla eiköhän toi ole ihan ok,tuskin se nyt kokoajan on kamalaa kuhan sanovattosin sitä "omaa rauhaa" muistan joskus kaivanneeni..

 

Mulla oli isoveli kämppiksenä 15 vuoden ikään asti. Hän lähti opiskelemaan toiselle paikkakunnalle ja sain siinä vaiheessa oman huoneen. En siitä mitenkään erityisesti osannut riemuita kun olin tottunut veljen kanssa olemaan, aluksi tuntui vähän yksinäiseltä.

Jos on useampia lapsia eikä varaa todella suureen taloon niin ei aina ole mitenkään mahdollista järjestää kaikille omaa huonetta. Mun lapsuuden perheessä se olisi ollut sula mahdottomuus.