Hei päiväkodin hoitajat,opettajat, mitä teidän päässänne liikkuu? miksi lapset ei saa olla yksilöitä?miksi vikaa pitää

[maize]

hakea kotioloista heti ekana,eikö tuu mieleen että joskus ei oo vikaa ollenkaan vaikka lapsi olisi vähän valtavirrasta poikkeava ja joskus jostakin syystä vika voi olla jopa koulu/päiväkoti ympäristössä? ei, miksi asia on niin?

suututtaa siskoni puolesta lievästi kehitysvammainen(mutta tätä ei huomaa vieras ihminen jos ei tiedä ikää ja vietä pidemmän aikaa siskoni kanssa) hän on ujo, lisäksi häntä kiusattiin luokassaan -> hän siis oli itsekseen ja hiljainen-> tästä johtopäätöksenä koulun henkilökunta veti että lapsi on masentunut,mitä vikaa on kotioloissa.

asia suututtaa koska minä olin juuri samanlainen, en puhunut ala-asteella juuri kenellekkään jos ei pakko ollut, ylä-asteella(kaikki ihan vieraita ihmisiä) en puhunut kuin kysyttäessä ja joskus silloinkin jäi puhumatta kunkaikki tuijotti.

minussa ei ollut vikaa,eikä kotioloissani(tuttujen seurassa olin ihan erilainen) myin jopa torilla kalaa isäni puolesta ja puhuin asiakkaille, eikä kukaan olisi silloin uskonut että olen sama tyttö. olin vaan niin ujo.

olin superujo 18ikävuoteen asti,sen jälkeen olin supersosiaalinen mutta jännitän vieläkin esim.esiintymisiä.

jos meno ois ollut samanlaista 20vuotta sitten kouluissa oltaisiin vanhempieni kimpussa oltu niinkuin nyt ollaan. mutta ei ennen oltu,silloin sai olla oma itsensä,vaikka se ujo,tai villi. ilman että vikaa alettiin etsimään.

 

["vieras"]

Silloin ei myöskään etsitty vikaa vaikka siihen olisi ollut aihettaki.Laidasta laitaan tässä mennään eikä sitä keskitietä oikein löydy.

 

["vieras"]

ja koska joku koulussa on heittänyt ilmaan kysymyksen onko siskon kotioloissa jotain vikaa niin meidän kaikkien hoitajien ja opettajien päässää liikkuu outoja?

joo, harmi siskosi puolesta mutta ei se oikeastaan liity koko ammattikuntaan.

 

[vastauksesta kiitollinen]

Heippa! Minua rupesi kiinnostamaan tuo sinun lapsuuden aikainen puhumattomuutesi ihan siitä syystä, että itselläni on kaks tyttöä, joilla on diagnosoitu selektiivinen mutismi. Elikkä valikoiva puhumattomuus. Koulussa kumpikaan ei puhu mitään, kotona ovat ns. normaaleja. Kumpikaan ei osaa selittää, miksi eivät puhu.

Mielenkiinnosta kysyn, osaatko nyt aikuisena kertoa, mikset puhunut koulussa? Oliko siis ujous se syy, vai oliko siinä jokin patoutuma tai lukko, joka esti sinua puhumasta? Oliko jokin laukaiseva tekijä, joka sai sinut puhumaan? Olisin erittäin kiitollinen, jos osaisit jotenkin auttaa. Mekin olemme joutuneet asian tiimoilta "kytätyiksi", täytyyhän perheessämme olla jotakin pahasti vialla, kun tytöt eivät puhu..hohhoijaa.