Hei Naiset, paljonko syötte karkkia? Täällä kyselee yks karkki-addikti...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "elli"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

"elli"

Vieras
Itse ostan karkkia päivittäin. Irttareita, hopeatoffeita, suklaata. Päätän ensin etten osta, mutta sitten iskee himo ja on PAKKO ostaa. Teen vaikka mitä että saan niitä karkkeja mitä himoitsen. Syön karkit ja sen jälkeen mielen valtaa järjetön ketutus ja katumus.
Olen tällähetkellä normaalipainoinen, mutta taistelen kokoajan kilojen kanssa, sillä niitä kertyy. Pidän diettiä aina välillä, ja pystyn lopettamaan karkin syönnin hetkeksi mutta sitten repeää hel****i, syön karkkia ja herkkuja niiden diettipäivien edestäkin. Onko kukaan kokeillut esim. hypnoosia? Tai millätavoin tästä sokerikoukusta voisi irtautua?
 
Joskus syön tummaa suklaata. Sitäkin lähinnä terveyssyistä.

Sokeri-riippuvuudesta pääsee irti vain tekemällä täysstopin. Karsi muutamaksi viikoksi KAIKKI sokerit, myös piilosokerit (jogurtit, mehut, murot) ja makeutusaineet, pois.
 
Hei, olen sokeriadikti ja olen ollut kuivilla kohta 5 päivää.

Ennen käyttöni oli päivittäistä, kaikki vedin mitä näin. En ole ylpeä itsestäni. Koin pohjanoteerauksen, kun housujen vetoketju repesi nyt olen ollut kuivilla 5 päivää ja olo on hyvä. Kaapissa on kiusauksia, kun mieheni on vielä käyttäjä. Yritän olla vahva, mutta tulevaisuus pelottaa. En tiedä voinko olla koskaan kohtuukäyttäjä.
 
Syön pari kertaa kuussa suklaapatukan ja ehkä pari kertaa viikossa palan tummaa suklaata. Muuten en syö karkkia.

Mun piti yhdessä vaiheessa vähentää sokerin syöntiä terveydellisistä syistä, niin silloin oli helpointa lopettaa makeiden juttujen syöminen kokonaan. En edes syönyt jouluna yhtäkään suklaakonvehtia. Koin, että jos tekee yhdenkin myönnytyksen itselleen, niin sitten niitä rupeaa helposti tekemään koko ajan... Olin kolme kuukautta kokonaan ilman makeaa ja sen jälkeen kohtuukäyttäminen on ollut helppoa.
 
Kun jättää sokerin, parin viikon päästä ei tee enää yhtään mieli. Tähän välivaiheeseen ja sen sokerihimoihin lääkkeeksi vaan jotain muuta, mistä tykkää paljon. Itse olen päässyt sokerista eroon esim. syömällä marjoja tai suosikki ruisleipää niin paljon kuin tekee mieli. Ulkoilu ja nukkuminen auttavat myös. Tsemppiä!
 
Mä syön lähes päivittäin suklaalevyn. Joskus jotain muutakin siihen lisäksi. Mä pystyn olemaan kotona niin, ettei ole herkkuja, siis en lähde nykyisin varta vasten kauppaan, mutta siellä kaupassa en pääse karkkihyllyn ohi ostamatta.
 
Päivittäin. Paheeni ovat suklaa ja nyt kauppoihin ilmestyneet hopea toffeet. Tänään on mennyt 200g suklaalevy, hopeatoffee pussi ja after eight rasiasta puolet.. joo oksettaa ja iljettää mitä ja kuinka paljon olen tunkenut kurkusta alas. Niin monesti olen tehnyt sen päätöksen etten osta tänään mitään, no töitten jälkeen kuitenkin kipaisen hakemassa illaksi levyllisen suklaata. Ikuinen kierre. Ja tämä alkaa näkyä kasvavana vatsana, näytän hirveältä. Olen ihan normaalipainoinen, tosin en koskaan ole painanut näin paljoa... Haluaisin katsoa peilistä ja todeta näyttäväni sievältä ja hoikalta niin kuin silloin muutama vuosi sitten. Ehkä aloitan tavoitteiden saavuttamisen heti kun kaikki herkkuvarastot (siis loput after eigth suklaista)on tyhjätty, eli sunnuntaina alkaa kenties elämäni kohti terveellisempää elämää?
 
Toivon todella että saat homman kuriin ennen ku oot samassa tilanteessa ku minä, reilusti ylipainoisena. Normaalipainosta minäki lähin...ja seurasin joka ikisen kilon, sieltä 58 kilosta 98 asti. Pahimpina päivinä meni jopa kilo. 2 suklaalevyä + 2 Pollypussia oli päivän perussatsi jossain vaiheessa. Nykyään huomattavasti vähemmän, mutta liikaa edelleen. Muutaman kilon on paino kuitenkin laskenut.

Uskon että ainut keino on selvittää itselleen mitä sillä karkinsyönnillä haluaa paeta.
Toinen asia sitten on totaalikielto sokerin suhteen, ja laittaa ruokavalio kuntoon. Syödä riittävästi heti aamusta alkaen. Itellä olen huomannut, että jos aamulla ja päivällä yrittää syödä kevyesti, niin takuuvarmasti viimeistään illalla hallinta pettää. Ehkä aluksi pitäis syödä jopa yli tarpeen sitä oikeaa ruokaa.
 
Kun jättää sokerin, parin viikon päästä ei tee enää yhtään mieli. Tähän välivaiheeseen ja sen sokerihimoihin lääkkeeksi vaan jotain muuta, mistä tykkää paljon. Itse olen päässyt sokerista eroon esim. syömällä marjoja tai suosikki ruisleipää niin paljon kuin tekee mieli. Ulkoilu ja nukkuminen auttavat myös. Tsemppiä!
Paskanmarjat!!!

Puhuu varmaan ihminwn joka syö suklaapatukan kerran puolessa vuodessa.
Minä olen sokeriholisti ja ollut muutaman kerran lakoss mutta edelleen monen kuukaudenkin jälkeen tekee hulluna mieli karkkia ja aina kun kaupassa menee karkkihyllyn ohi tekee mieli niin paljon että ei mitään rajaa,

Täysin tuulesta temmattu väite ettei tee mieli, sokeriholisti on yhtäkuin alkoholisti.
Aina tekee mieli ja ne vaan maistuu niin hyviltä!

Itse tarvitsen joka päivä pussin, irtokarkkej. Kun ostan, se on ain se 500-600grammaa, tuo määrä kestää hyvällä tuurilla 2 päivää.
 
  • Tykkää
Reactions: Vätti Räsynyt
Söin ennen joka päivä karkkia, mutta nyt olen reippaasti vähentänyt.

Karkkihyllyn ohi kävellessäni kysyn itseltäni "mitä hyötyä karkeista on" tai "parantaako karkit oloani" tai "miksi tarvitsen karkkia" Yeensä pystyn kävelemään ohi ja ostankin usein karkkia vain lauantaisin. Sitten välillä ostan muullokin, kun vaan tuntuu siltä.

En ole kieltänyt karkkia kokonaan itseltäni. Mietin vain miksi sitä haluan ja millainen olo karkin syönnin jälkeen tulee.

Kirjoitettuna kuulostaa tosiaankin aika narkilta touhulta.
 
[QUOTE="läski";29165902]Toivon todella että saat homman kuriin ennen ku oot samassa tilanteessa ku minä, reilusti ylipainoisena. Normaalipainosta minäki lähin...ja seurasin joka ikisen kilon, sieltä 58 kilosta 98 asti. Pahimpina päivinä meni jopa kilo. 2 suklaalevyä + 2 Pollypussia oli päivän perussatsi jossain vaiheessa. Nykyään huomattavasti vähemmän, mutta liikaa edelleen. Muutaman kilon on paino kuitenkin laskenut.

Uskon että ainut keino on selvittää itselleen mitä sillä karkinsyönnillä haluaa paeta.
Toinen asia sitten on totaalikielto sokerin suhteen, ja laittaa ruokavalio kuntoon. Syödä riittävästi heti aamusta alkaen. Itellä olen huomannut, että jos aamulla ja päivällä yrittää syödä kevyesti, niin takuuvarmasti viimeistään illalla hallinta pettää. Ehkä aluksi pitäis syödä jopa yli tarpeen sitä oikeaa ruokaa.[/QUOTE]


Oikeestaan kyllä mä sen tunnen minkä vuoksi syön suklaata.. mulla ei ole elämää. Lapsena/Nuorena en ole karkeista/suklaista välittänyt ennenkuin muutin yhteen miehen kanssa (entinen nykyään), silloin tuli herkuttelu mukaan kuvioihin koska mies oli melkoinen herkkutörppö. Sama jatkui eromme jälkeen, tosin viimeisten parin vuoden aikana on herkuttelu lisääntynyt niin että se on päivittäistä. Sain opinnot päätökseen reilu kaksi vuotta sitten, jonka jälkeen siirryin työelämään. Työ on vastuullista ja stressaavaakin ja joskus jää lämmin ruoka syömättä töissä kaiken kiireen keskellä. Tiedän, ei ole fiksuinta mennä nälkäisenä kauppaan mutta töiden jälkeen suklaalevy tuntuu ainoalta ja nopealta pelastukselta. Ehkä perimmäisenä syynä on se kuitenkin että tunnen olevani yksin ja tottahan se on olen periaatteessa yksin. Mulla on ihana lapsi, haastava työ josta tykkään mutta minulla ei ole miestä, ei ystäviä, ei läheisiä lähellä. Olen yksin "vieraassa" kaupungissa. Se suklaa on lohdutus paeta hetkellisesti tätä kaikkea.
Mä toivon todella myös että saan homman kuriin, sillä en halua missään nimessä olla ylipainoinen. Vihaan jo nyt omaa peilikuvaa, saati jos näen itsestä otetun kuvan.
 
Vaihtelee tosi paljon. Saattaa mennä pariviikkoa kokonaan ilman tai sitten useampana päivänä. Tällävkolla oon ostanu yhtenäpäivänä eli tänään suklaalevyn ja siitä mies söi puolet. Mulle karkki ei oo sellanen jota on pakko saada heti ja tiettyä ja jokapäivä.
 
[QUOTE="Vieras";29165931]Paskanmarjat!!!

Puhuu varmaan ihminwn joka syö suklaapatukan kerran puolessa vuodessa.
Minä olen sokeriholisti ja ollut muutaman kerran lakoss mutta edelleen monen kuukaudenkin jälkeen tekee hulluna mieli karkkia ja aina kun kaupassa menee karkkihyllyn ohi tekee mieli niin paljon että ei mitään rajaa,

Täysin tuulesta temmattu väite ettei tee mieli, sokeriholisti on yhtäkuin alkoholisti.
Aina tekee mieli ja ne vaan maistuu niin hyviltä!

Itse tarvitsen joka päivä pussin, irtokarkkej. Kun ostan, se on ain se 500-600grammaa, tuo määrä kestää hyvällä tuurilla 2 päivää.[/QUOTE]

Ei auta olla herkkulakossa, ellei poista siksi aikaa myös kaikkia piilosokerita ja makeutusaineita. Kuukauden jos on ilman niitä kaikkia, sitten viimeistään helpottaa. Eikä enää maistukaan niin hyvälle.

Itse en ole perso makealle, mutta olen seurannut vierestä miehen sokerivieroitusta. Hän todella OLI sokerihiiri, ihan selkäytimeen, mutta niin vaan on irti päässyt.

Minä taas tykkään seistä karkkihyllyllä ja ihailla kauniita pakkauksia ja värejä, mitään en silti sieltä osaa valita. Samaa jäätelöaltaalla.
 
Nykyisin en käy kuin pari kertaa viikossa kaupassa, joten en syö kuin kahtena päivänä viikossa karkkia. Ostan 1-2 juttua, ja lapsukainen jakaa ne kanssani. Harvemmin tuo lapsukainen jakaa omiaan minun kanssa, että on melko helppoa pysyä tuossa.
Joskus tulee(varsinkin ennen menkkoja) makeanhimo niin suureksi, että teen itse toffeeta. Tai no rupesin tekemään niin usein, että nyt lopetin kerman oston.
Menkat pilaa aina mun sokerittoman kauden, aina.
 
Aina perjantaina ostan irtokarkkia ja suklaata, ne kestää koko viikonlopun, muina päivinä en syö karkkia, välillä tuntuu että olis ehkä järkevämpi syödä joka päivä vähän, kun kiduttaa itseään monta päivää ja sitten se herkuttelu leviää käsiin, sitten pitää parissa päivässä mättää kunnon pussi karkkia ja suklaalevy, jotta jaksaa ilman sokeria taas seuraavan viikon.
 

Yhteistyössä