hävettää myöntää, mutta fantasioin kaverimiehestä jatkuvasti...

[ap]

olen ihanassa ja rakastavassa parisuhteessa, josta valitettavasti kuitenkin uupuu seksi käytännössä kokonaan. hiljattain olen huomannut fantasioivani minun ja mieheni yhteisestä ystävämiehestä. tämä on nodella noloa ja ahdistavaa, koska tämä ystävä on todella hyvä ystävä sekä minulle että miehelleni. eikä se tunnu reilulta omaa miestäni kohtaan, joka on seksittömyyttä lukuun ottamatta aivan täydellinen.

tämän ystävän seurassa oleminen on lievästi sanoen vaivaannuttavaa, varsinkin kun aiemmin välillämme on kipinöinyt, olenpa aiemmin ollut häneen ihastunutkin. mieheni tietää onneksi ihastumisestani. tuosta asian nykytilasta mieheni tuskin on tietoinen.

mahtaakohan tuo johtua vain oman suhteeni seksin puutteesta vai olisiko ruoho aina vihreämpää aidan toisella puolella joka tapauksessa...?

 

[vieras]

Mistä tiedät, ettei miehesikin touhua jotain, kun kerran oma suhteesi on seksitön?

 

[vieras]

lienee normaalia jos puutteessa elää.

 

[Mystery]

Eihän fantasoinnissa mitään pahaa ole, mutta pidemmän päälle kannattaa ottaa seksittömyys oman miehen kanssa puheeksi kerran se sinua vaivaa. Vai oletteko jo puhuneet siitä?

 

[aliseInWonderland]

Mulle tulee joskus sellasia "kausia" vaikka mulla ihana mies ja perhe onkin ja seksiäkin on, että saatan hiukan "ihastua" johonkin miehen kaveriin jos nähdään sitä esim, tietyn aikaa useasti! Jotenkin mä oon aatellu tän niin että ihminen kaipaa kuitenkin sitä "ihastumisen" tunnetta ja alku huuman tunnetta ja pientä jännitystä elämäänsä ja kun on vuosia oltu miehen kanssa yhdessä, ei tää tietenkään oo sitä samaa kuin nuorusvuosina, vaikka en siis valita! Ihanaa meillä on nytkin,mutta tosiaan eri tavalla. En näe siinä itseni mielestä mitään väärää, vaikka siis miehelleni en näistä ole kertonut, mutta on mukava leikitellä ajatuksella esim. ennen nukkumaan menoa,että mitä jos näin tai näin tapahtuisi.. Tietysti tää ei oo nyt ihan sama tilanne kun sulla,teillä kun on tuota seksittömyyttäkin, mutta toisen ihmisen ajattelu pilke silmäkulmassa ei vielä ole paha asia, mutta tietysti jos alkaa tuntuun siltä että "voisin panna tota tyyppiä nyt tässä" niin silloin tietysti kannattaa miettiä pitäiskö miehen kanssa keskustella tuosta seksittömyydestä...?

 

[ap]

meillä siis seksittömyys on jo pidemmän ajan juttu, liittyy sairasteluun, eikä sille sinällään mahda valitettavasti mitään. pettämään minusta ei ole, sitä on turha onneksi pelätä. lähinnä vain tuon ystävän seurassa oleminen on hieman vaivaannuttavaa, tietäisikin mitä olen hänestä ajatellut....!

jännä, miten nuo fantasiat nousevat pintaan useimmiten aina silloin, kun olen omaan mieheeni "eniten rakastunut", eli kun meillä menee omassa suhteessa hyvin. ehkä alitajuisesti ymmärrän, että kun menee hyvin niin haluan miestäni ja oman mieheni haluaminen on tässä tilanteessa turhaa, joten kohde vaihtuu?