Harmittaa, kun poika ei halua lukioon :/

kukin tyylillään
jokainen oppii omalla tavallaan. toiset kirjoista päntäten, toiset tekemällä. ei se tarkoita toinen tyhmempi kuin toinen, vaan jokaisella oma tyyli. jos ei halua käydä lukiota voihan ammattikoulunkin jälkeen hakea ammattikorkeisiin, jne...

itse en ole käynyt lukiota, meistä 3:sta sisaruksesta yksi kävi. silti me olemme kaikki erittäin kovia väittelemään vaikka jokainen ihan eri aloilla ja eri tyyleillä elämässään mennyt =)

itse aion antaa lasteni itse valita koska sillä saa parhaimmat tulokset, kun on ala ja opiskelu paikka mieluinen näkyy se varmasti numeroissa ja opiskelu innokkuudessa. sekä sitten tulevaisuudessa kun on mieluinen ammatti, myös innokkuuteen tehdä työtä.

jokaisen meistä on kuljettava oma tiemme. oman mielipiteemme voimme sanoa, mutta ehdottomasti tuettava lapsen päätöstä!!! sillä pääsemme pisimmälle, koska sillä lapsemme pääsevät kun on vanhemmat jotka tukevat!

jotkut lukevat useammankin ammatin, mikä on hyvä sinänsä sekin että löytyy ammattitaitoa moneen ja on mahdollista tehdä eri töitä.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 26.05.2007 klo 13:45 Vieras kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 26.05.2007 klo 13:41 Huuhkajatar kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 26.05.2007 klo 13:35 Vieras kirjoitti:
No meillä ei elettäs tällaista elämää kuin nyt jos ei oltais lukiota miehen kans molemmat aikanaan käyty. Nyt hyvät korkeakoulututkinnot ja sen verran mellevät tilipussit nykyisissä haasteellisissa ja arvostetuissa töissä, että ei käy harmittaan. Ei olis tullu lähettyä vaihtoon ja ulkomaille työharjoitteluihin, ei olis tullu opittua näin laajasti kieliä jne. Ei olis mahiksia tyydyttää omaa kunnianhimoa samalla lailla. Voi toki ilman lukiota päästä tälle väylälle, mutta kansainvälisiin vaihto-ohjelmiin ja ulkomaisiin yliopistoihin ei mun käsittääkseni pääse ammattikoulun kautta. Mun mielipide on, että jos lukion käy, niin siitä ei haittaakaan oo. Siltikin voi mennä sen jälkeen amikseen ja ihan perusduuniin jos sitä elämältään haluaa. Mutta jos sitten mieli muuttuukin ja haluaa joskus muuta, niin on paremmat lähtökohdat lähteä sitten sille linjalle. On ainakin helpompaa.

Ketään on vaikea pakottaa ja murkut ei ymmärrä useinkaan asioiden pitkän tähtäimen merkityksen päälle. Mutta tietysti hän on oman elämänsä herra tietyssä mielessä ja hänen täytyy saada tehdä omat valintansa ja omat virheensä tai ne oikat valinnat. Aika vasta näyttää onko ne valinnat sitten olleet hänen kohdallaan hyviä. ovat voineet ollakin vaikkei lukioon oo mennytkään.
Nykyään voi opiskella korkeallekin ilman yo tutkintoa. Minulle on tärkeintä että lapseni ovat onnellisia ja tyytyväisiä valintoihinsa. Jos välttämättä tarvitsee lukiopaperit, niin ne voi hommata myöhemminkin.

Jep jep, voi toki opiskella myöhemminkin ne lukiopaperit, siskon lapset just tekee niin kun eivät aikanaan tehneet. Ei oo kuulemma lysti istuskella vanhemmalla naamalla junioreiden joukossa. Mutta tänkin voi joku kokea ihan toisin.
Minusta ei ole ollenkaan paha istua vanhalla naamalla nuorten joukossa amk:ssa, ja meitä on monta 40+ tätiä!
 
Kerkii se myöhemminkin. Mun mies kävi ensin amiksen jonku "johtojen liitäntä linjan". Sit opiskeli veturinkuljettajaks ja kävi iltalukion. Sit lähti Tekniseen korkeakouluun, eli on nyt DI. Työssään pystyy hyödyntämään lähes kaikkea oppimaansa (en tiedä tosta amistosta). Ei se oppi ojaan kaada, ehkä sunkin laps myöhemmin hoksaa et yleissivistyksestä ei oo mitään haittaa =)
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 26.05.2007 klo 13:40 qwerty kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 26.05.2007 klo 13:35 Vieras kirjoitti:
No meillä ei elettäs tällaista elämää kuin nyt jos ei oltais lukiota miehen kans molemmat aikanaan käyty. Nyt hyvät korkeakoulututkinnot ja sen verran mellevät tilipussit nykyisissä haasteellisissa ja arvostetuissa töissä, että ei käy harmittaan. Ei olis tullu lähettyä vaihtoon ja ulkomaille työharjoitteluihin, ei olis tullu opittua näin laajasti kieliä jne. Ei olis mahiksia tyydyttää omaa kunnianhimoa samalla lailla. Voi toki ilman lukiota päästä tälle väylälle, mutta kansainvälisiin vaihto-ohjelmiin ja ulkomaisiin yliopistoihin ei mun käsittääkseni pääse ammattikoulun kautta. Mun mielipide on, että jos lukion käy, niin siitä ei haittaakaan oo. Siltikin voi mennä sen jälkeen amikseen ja ihan perusduuniin jos sitä elämältään haluaa. Mutta jos sitten mieli muuttuukin ja haluaa joskus muuta, niin on paremmat lähtökohdat lähteä sitten sille linjalle. On ainakin helpompaa.

Ketään on vaikea pakottaa ja murkut ei ymmärrä useinkaan asioiden pitkän tähtäimen merkityksen päälle. Mutta tietysti hän on oman elämänsä herra tietyssä mielessä ja hänen täytyy saada tehdä omat valintansa ja omat virheensä tai ne oikat valinnat. Aika vasta näyttää onko ne valinnat sitten olleet hänen kohdallaan hyviä. ovat voineet ollakin vaikkei lukioon oo mennytkään.
pääseehän ammattikoulusta jatkamaan amk:hon, ja sieltä noihin kansainvälisiin vaihto-ohjelmiin (erasmus jne) jos se on se päämäärä... ei siihen lukiota tarvitse. ja amk:sta voit jatkaa korkeakouluun jos mieli tekee.

Joo, mut lukiosta voi päästä suoraan opiskelemaan täyttä tutkintoa johonkin tasokkaaseen ulkomaiseen yliopistoon, jos sitä haluaa. Amiksesta ei voi niihin käsittääkseni pyrkiä.

 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 26.05.2007 klo 13:51 Vieras kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 26.05.2007 klo 13:40 qwerty kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 26.05.2007 klo 13:35 Vieras kirjoitti:
No meillä ei elettäs tällaista elämää kuin nyt jos ei oltais lukiota miehen kans molemmat aikanaan käyty. Nyt hyvät korkeakoulututkinnot ja sen verran mellevät tilipussit nykyisissä haasteellisissa ja arvostetuissa töissä, että ei käy harmittaan. Ei olis tullu lähettyä vaihtoon ja ulkomaille työharjoitteluihin, ei olis tullu opittua näin laajasti kieliä jne. Ei olis mahiksia tyydyttää omaa kunnianhimoa samalla lailla. Voi toki ilman lukiota päästä tälle väylälle, mutta kansainvälisiin vaihto-ohjelmiin ja ulkomaisiin yliopistoihin ei mun käsittääkseni pääse ammattikoulun kautta. Mun mielipide on, että jos lukion käy, niin siitä ei haittaakaan oo. Siltikin voi mennä sen jälkeen amikseen ja ihan perusduuniin jos sitä elämältään haluaa. Mutta jos sitten mieli muuttuukin ja haluaa joskus muuta, niin on paremmat lähtökohdat lähteä sitten sille linjalle. On ainakin helpompaa.

Ketään on vaikea pakottaa ja murkut ei ymmärrä useinkaan asioiden pitkän tähtäimen merkityksen päälle. Mutta tietysti hän on oman elämänsä herra tietyssä mielessä ja hänen täytyy saada tehdä omat valintansa ja omat virheensä tai ne oikat valinnat. Aika vasta näyttää onko ne valinnat sitten olleet hänen kohdallaan hyviä. ovat voineet ollakin vaikkei lukioon oo mennytkään.
pääseehän ammattikoulusta jatkamaan amk:hon, ja sieltä noihin kansainvälisiin vaihto-ohjelmiin (erasmus jne) jos se on se päämäärä... ei siihen lukiota tarvitse. ja amk:sta voit jatkaa korkeakouluun jos mieli tekee.

Joo, mut lukiosta voi päästä suoraan opiskelemaan täyttä tutkintoa johonkin tasokkaaseen ulkomaiseen yliopistoon, jos sitä haluaa. Amiksesta ei voi niihin käsittääkseni pyrkiä.

mutta kaikkihan ei tuota halua!
ei mulla oo käyny ees mielessä vaik lukion kävinkin :eek:
 
vapaa valinta
Samaa mieltä olen kuin "kukin tyylillään". Menestyä voi, saada arvostetun aseman ja hyvän työn ja palkan ammattikoulupohjaltakin. Kaikki riippuu ihmisestä itsestään. Ei korkeakoulututkinto, yo-tutkinnosta puhumattakaan ole mikään tae minkäänlaisesta työpaikasta.

Käytännön ihmisille, sellaisesti jotka saavat oikeasti jotain aikaiseksi, ammattikoulu on hyvä valinta. Kaikille ihmisille lukion päähän pänttäämiset eivät sovi. Ammattikoulun kautta tällainen ihminen pääsee varmasti parempaan lopputulokseen kuin lukion kautta. Ammattikoulun kautta käytännön ihmiselle jatko-opintoihinkin pääsy on helpompaa. Työelämässä osaaminen ratkaisee. Työnhaussa todistuksia ei välttämättä edes pyydetä näyttämään, ellei ole ensimmäisistä työpaikoista kyse.
 
Keittiönoita
Mun mielestäni on hyvä kunnioittaa nuoren omia toiveita. Yks haluaa lukioon, toinen ei. Mun äitini halusi 2 lyyraa rintapieleensä ja siksi mun oli aikoinaan pakko lukio käydä. Ei lukion käynti nyt ihan turhaakaan ollut, selvisinpähän sairaanhoito-opistosta 2,5 vuodessa kun ilman yo-tutkintoa se olisi kestänyt 3,5 vuotta. Tosin lukio + sh-opisto = 5,5 v kun taas ilman lukiota koko opiskeluaika olisi ollut 3,5. Noh, tulipahan lukiokin käytyä =)

Omat muksuni ovat saaneet päättää ihan itse ja hassua kyllä, nuo kaksi valitsivat ihan päinvastoin kuin olisin kuvitellut. Junnu on mielestäni enemmän tekijä ja likka taas enemmän lukija. Oli likkakin 2 vuotta lukiossa, mutta jätti sen kesken ja meni amikseen. Sieltä tavoitteena ammattikorkeaan. Ja jos joskus taideteollisen ovet avautuvat, niin sitten sinne, mutta siellä painaa pääsyvaatimuksissa ihan muut asiat kuin yo-tutkinto. Junnu taas haluaa lukioon ja koska heräsi koko koulunkäyntiin liian myöhään, nyt on edessä ensin kymppiluokka ja vasta sitten lukio.

 
Jokainen kulkee sitä tietä minkä valitsee. Itse kävin ensin lukion ja sitten lähihoitajaksi. Minulle lukio oli ikimuistoista aikaa. Penkkarit sun muut toivat yhteishenkeä porukan kesken, mitä ei juurikaan tuolla terveydenhuolto-oppilaitoksen puolella ollut, siellä kun oli vaan sitä pelkkää opiskelua.
Lukion Biologian kurssit antoivat paljon suuremman tietomäärän kuin mitä lähihoitajien biologian ja anatomian kursseista sain, tosin sieltä sai tietenkin sen hoidollisen näkemyksen asioihin. Peruskoulussa en niin välittänyt päntätä, mutta lukiossa into iski, ja esim ruotsin kieli avautui minulle ihan eri silmin. Myös englanti ja ranska vahvistuivat kummasti. Meillä lähihoitajakoulussa sai paperit läpi myös sellainen oppilas joka ei ennen lähihoitajakouluun ollut ruotsia opiskellut päivääkään... eli tuollaiset tapaukset ovat kyllä saaneet minut vähän epäilemään ammattikoulujen yleissivistävien aineiden tiedon määrää.
Lukiossa käytin aikaa päivittäin läksyihin ja pänttäämiseen tunteja, ja tein sen kyllä mielelläni, oppimisen into oli silloin suuri. Lähihoitajaksi opiskellessa riitti kun kerran viikossa koulukirjat vapaa-ajalla avasi, lopputyö tietysti asia erikseen. Lukiosta sain keskiverto paperit, lähihoitajakoulusta kiitettävät.
Itse menin lukioon sen takia että jatkosuunnitelmani olivat sellaiset missä osa oppikirjoista oli saatavilla vain ruotsin ja englannin kielillä ja kiekitaitoa siis tarvitsin lisää. En kuitenkaan päässyt kyseiseen kouluun, keskiarvoni ei riittänyt. Ehkäpä haen nyt uudelleen kun on sekä kielitaitoa ja ja hyvät arvosanat vähän helpommalla saatuna tästä toisen asteen koulusta.
Tarkoituksenani ei ollut vähätellä lähihoitaja tutkintoa, se on hyvä siihen ammattiin missä lähihoitajat toimivat. Itsekkin hoitajana nyt
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 26.05.2007 klo 13:53 sähläri kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 26.05.2007 klo 13:51 Vieras kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 26.05.2007 klo 13:40 qwerty kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 26.05.2007 klo 13:35 Vieras kirjoitti:
No meillä ei elettäs tällaista elämää kuin nyt jos ei oltais lukiota miehen kans molemmat aikanaan käyty. Nyt hyvät korkeakoulututkinnot ja sen verran mellevät tilipussit nykyisissä haasteellisissa ja arvostetuissa töissä, että ei käy harmittaan. Ei olis tullu lähettyä vaihtoon ja ulkomaille työharjoitteluihin, ei olis tullu opittua näin laajasti kieliä jne. Ei olis mahiksia tyydyttää omaa kunnianhimoa samalla lailla. Voi toki ilman lukiota päästä tälle väylälle, mutta kansainvälisiin vaihto-ohjelmiin ja ulkomaisiin yliopistoihin ei mun käsittääkseni pääse ammattikoulun kautta. Mun mielipide on, että jos lukion käy, niin siitä ei haittaakaan oo. Siltikin voi mennä sen jälkeen amikseen ja ihan perusduuniin jos sitä elämältään haluaa. Mutta jos sitten mieli muuttuukin ja haluaa joskus muuta, niin on paremmat lähtökohdat lähteä sitten sille linjalle. On ainakin helpompaa.

Ketään on vaikea pakottaa ja murkut ei ymmärrä useinkaan asioiden pitkän tähtäimen merkityksen päälle. Mutta tietysti hän on oman elämänsä herra tietyssä mielessä ja hänen täytyy saada tehdä omat valintansa ja omat virheensä tai ne oikat valinnat. Aika vasta näyttää onko ne valinnat sitten olleet hänen kohdallaan hyviä. ovat voineet ollakin vaikkei lukioon oo mennytkään.
pääseehän ammattikoulusta jatkamaan amk:hon, ja sieltä noihin kansainvälisiin vaihto-ohjelmiin (erasmus jne) jos se on se päämäärä... ei siihen lukiota tarvitse. ja amk:sta voit jatkaa korkeakouluun jos mieli tekee.

Joo, mut lukiosta voi päästä suoraan opiskelemaan täyttä tutkintoa johonkin tasokkaaseen ulkomaiseen yliopistoon, jos sitä haluaa. Amiksesta ei voi niihin käsittääkseni pyrkiä.

mutta kaikkihan ei tuota halua!
ei mulla oo käyny ees mielessä vaik lukion kävinkin :eek:
Ei tietystikään halua. Mutta lukion käyneellä on sekin vaihtoehto avoinna jos sellaista haluaa kun taas ammarilla ei. Ammattikoulun valinneella on musta suppeemmat mahdollisuudet sikäli, että jos hän haluaa sittenkin muuta kuin sen perusduunin, on hänen vielä tehtävä pirusti töitä. Silti lukion käyneellä on vielä molemmat mahikset, voi tähdätä korkeelle tai suunnata siihen perusduuiin, jos se on se mitä elämältä haluaa. En oo sanonu, että perusduuiin haluamisessa mitään väärää on.


Moni toitottaa täällä, että voihan sitä jälkikäteen jne. jne. Voi toki, mutta tiedän enemmän tyyppejä jotka tyytyvät siihen mitä ovat aikaiseksi saaneet viitsimättä lähteä jatko-opiskelemaan, vaikka haluja olisikin. Moni vaan ei saa aikaiseksi. Osalla elämäntilanne jo sanelee sen, ettei voi jättää palkkaduunia ja lähteä uudestaan koulunpenkille. On esim lapsia elätettävänä ja vaimo jo kotona pikku tuloilla. Ei jää muuta vaihtoehtoa käteen kuin jatkaa sitä alussa valittua tietä, vaikkei se mieluisa enää olisikaan. On toki heitä, jotka pinnistelee uuden tutkinnon esim työn ohessa tai jotka tosiaan saa muuten asiat järjestymään ja jotka löytävät tahtoa, mutta paljon on niitä, joilla rahkeet ei riitä. Jos todella tietää, mitä elämält haluaa ja tietää mitä haluaa opiskella, niin siitä vaan haaveiden perään, mutta jos on epävarma vähääkään, kannustaisin opiskelemaan mielummin enemmän kuin vähemmän.


Ja niin, kertokaa mulle minkä pankin johtokunnassa tai menestyvän ja tunnetun kv-firman johtokunnassa istuu niitä lukion käymöttömiä ammareita?? Juu, vanhoja herroja kyllä, mutta ei sinne nykysukupolvilla niin helposti asiaa olekaan jos ei oo hyvä koulutuksellinen pohja.


 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 26.05.2007 klo 13:38 loppuun käynyt kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 26.05.2007 klo 13:21 fjonga kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 26.05.2007 klo 13:15 Töllin Ruusa kirjoitti:
Provotutka suorastaan ulvoo.
älä ny, mun mutsi on tuommonen... hän tosin pakotti hakemaan lukioon!!! nyt veli joka rämpii 6 keskiarvolla joutuu samaan kohtaloon...
Jospa veljesi sitten päättäisikin itse tai keskeyttäisi. Kävitkös sinä lukion loppuun? :whistle:
ei ole valinnan varaa meidän mutsin nyrkin alla... joten EI VOI PÄÄTTÄÄ ITSE!!! lukio jäi katkolle äitiyden vuoksi... kirjoilla olen yhä jos joskus päätän jaksaa jatkaa.
 
Miuski harmailee
Meilläpä taas vanhemmat eivät olisi halunneet päästää mua lukioon. Monta monituista istuntuoa istuttiin aiheesta, ettei sinne kannata mennä enkä mä siellä pärjäisi (peruskoulun päästötodistuksen ka 8,6). Pidin pintani ja lukion kävin. Koko lukioaikana en saanut vanhemmiltani tukea opiskeluun ja kun valkolakin painoin päähäni oli äiti sitä mieltä, että nyt ainakin on opiskelut opiskeltu... Oli tosi kurjaa yrittää rämpiä siinä suossa eteenpäin ja pyrkiä elämässä muuallekin kuin kaupan kassalle (jota työtä lukioaikana tein). Usein olen miettinyt, mihin asti olisin päässyt, jos minua oltaisi tuettu. Mutta ihan hyvin olen pärjännyt näinkin...

 
loppuun käynyt
[/quote]
älä ny, mun mutsi on tuommonen... hän tosin pakotti hakemaan lukioon!!! nyt veli joka rämpii 6 keskiarvolla joutuu samaan kohtaloon...


[/quote]

Jospa veljesi sitten päättäisikin itse tai keskeyttäisi. Kävitkös sinä lukion loppuun? :whistle:

[/quote]
ei ole valinnan varaa meidän mutsin nyrkin alla... joten EI VOI PÄÄTTÄÄ ITSE!!! lukio jäi katkolle äitiyden vuoksi... kirjoilla olen yhä jos joskus päätän jaksaa jatkaa.
[/quote]

:whistle: aivan :whistle:
 
Vanhemmathan sitä ei voi päättää, mihin nuori jatkaa, mutta luulenpa ettei kovin moni 15-16-vuotias ole niin kypsä, että tietäisi 100% varmuudella mitä haluaa loppuelämänsä tehdä.
Onneksi valinnat eivät ole lopullisia. Amiksesta voi edetä ammattikorkeaan ja sitten yliopistoon tai voi käydä lukion myöhemmin. Lukiosta voi mennä amikseen tai jatkaa muualle. Minusta lukio kuitenkin avaa enemmän ovia ja antaa aikaa miettiä mitä haluaa. Amis ei ole sillä tavalla yleissivistävä, vaan tarjoaa kapeamman väylän. Eteneminen ammattikorkeakouluun on mahdollinen, mutta yleensä vain sillä valitulla alalla.
Kaikkien alojen osaajia tarvitaan ja hyvä ammattimies on varmasti arvostettu tulevaisuudessakin.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 26.05.2007 klo 17:16 Verenpisara kirjoitti:
Tiesittekös, että nykyään voi käydä myös kaksoistutkinnon?
Lukio ja ammatti yhtä aikaa ja kestää 4 vuotta.

Ja fiksu minustakin on tullu ja väittelytaitonen vaikka lukioo en oo käyny.
Tuota just minäkin meinasin! Amis ja lukio yhtäaikaa on mahdollista!!

Silloin kun minä olin amiksessa niin se kesti 2 vuotta se pelkkä ammattikoulu. Mutta luokkakaverit (2) kävi amiksen ja lukion 3 vuodessa. Nythän se on että amis kestää 3 vuotta ja amis ja lukio 4 vuotta.
 
Mielipiteeni
Ex-amislaisen mielipide: amiksessa opiskellaan ihan yhtä sivistäviä aineita kuin lukiossakin, ei vaan yhtä laajasti. Esim. omassa todistuksessani ensimmäiseltä vuodelta löytyi sellaisia aineita kuin matematiikka, taide & kulttuuri, liike-elämän alkeet, keittiöhygienia, äidinkieli, liikunta jne. Eli ihan hassua kuvitella amislaisten olevan jotenkin tyhmempiä. Jos tietää mitä haluaa tehdä ja pääsee haluamalleen linjalle amiksessa, saa tehdä töitä jotta työpaikka tulevaisuudessa olisi taattu. Suhteet erilaisiin yrityksiin jne. muodostetaan varhain, sana kiirii ahkerasta työharjoittelijasta ja monella alalla käytännön näyttö merkitsee vähintään yhtä paljon kuin teoreettinen osaaminenkin. Älkää siis vähätelkö ammattikoulua, joohan?

Ps. Lukio on toki yleissivistävä eikä sen käymisessä mitään pahaa ole, mutta ehtiikö kaiken sen opiskelun lomassa ollenkaan miettimään että mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa? Kysyn tätä siksi, että moni ystäväni joka meni lukioon "miettimään", ei loppujen lopuksi löytänyt aikaa pohtia sitä sopivaa alaa, koska koko ajan oli kiire opiskella.
 
mun mies ei ole käynyt lukiota, mutta silti toimii yliopistolla "opena"

ja muuten kuoli hytitehtaalla öissäpalka oli paljn parempi kuin esim jollakin lukion käyneellä

ja kun isäntä opiskeli cnc-koneistajaksi, hän opettti myös opettajaa, aj oppilain oli myös paljon inssejä,joilla ol ollut kyseistä oppianetta vain 2viikkoam aj sitäei kylä siinä ajassa opi.
hän oli itse omatoimisesti kotona harjoitellut
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 26.05.2007 klo 13:29 haaskalintu kirjoitti:
Oli provo tai ei niin kerrompa tarinan.

Mun mies kävi amatsun ja valmistui sähkömieheks, haki ammatti korkeakouluun. Valmistui sieltä sähköpuolen automaatio insinööriksi. Tällä hetkellä opiskelee teknillisessä yliopistossa DI:ksi. JA mitä todennäköisimmin jatkaa vielä senkin jälkeen opintoja eli valmistunee tulevaisuudessa tekniikan tohtoriksi ja siis ilman ylioppilastutkintoa.

Ei se lukio ole mikään autuaaksi tekevä ihmelaitos. Ilman lukiotakin voi osata podhiskella, väitellä ja muuta sellaista, sanoisin että koti vaikuttaa moiseen paljon enemmän kuin mikään koulu.
aivan samaa mieltä!!!! onneksi nykyajan nuoret ovat jo tajunnuut sen että ylioppilas ei nyt mikään ihmeellinen ja erikoinen saavutus ole...
yleissivitäviä aineita on myös ammattikoulussa, ja voihan sitä sivistystä hakea ihan itsekin oppimalla..
 
vieraana
\
Alkuperäinen kirjoittaja 27.05.2007 klo 09:15 HERNETÄTI kirjoitti:
mun mies ei ole käynyt lukiota, mutta silti toimii yliopistolla "opena"

ja muuten kuoli hytitehtaalla öissäpalka oli paljn parempi kuin esim jollakin lukion käyneellä

ja kun isäntä opiskeli cnc-koneistajaksi, hän opettti myös opettajaa, aj oppilain oli myös paljon inssejä,joilla ol ollut kyseistä oppianetta vain 2viikkoam aj sitäei kylä siinä ajassa opi.
hän oli itse omatoimisesti kotona harjoitellut
:eek: :eek:
Nyt on mulla luetun ymmärtämisessä vaikeuksia,en tajua kyllä puolta sanaa... :whistle: :ashamed:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 26.05.2007 klo 13:12 vieras kirjoitti:
Olisin niin toivonut, että poikani olisi hakenut lukioon, mutta hän haki nyt sitten amikseen :/ Keskiarvo olisi riittänyt lukioon. Arvostan opiskelua ja lukio antaa hyvän yleissivistävän koulutuksen. Amiksessa ei taideta kovin paljon opiskella aineita, ainakaan yhtä pitkälle? Lukio olisi tehnyt hyvää, saisi sivistystä asioista, oppisi ajattelemaan asioita laajasti ja pohtimaan syvällisesti...ammattiin ehtisi opiskella lukion jälkeenkin, kun taas amiksessa opiskellaan suoraan ammattiin. Olen huomannut, että lukion käyneet ihmiset tietävät enemmän asioista ja osaavat paremmin keskustella/väitellä :\| Tuleeko pojastani amismusaa jumputtava, karvanoppia käyttävä hurjastelija? :\|
Kuule amiksessa opiskellaan ihan yhtä paljon kuin lukiossakin, se on itsestään kiinni, mä ainakin suoritin yhden kurssin psykaa amiksessa ja sitä paitti mitä tehä lukiolla jos sielt ei kirjoita L papruja?!
Amiksessa saa sen ammatin ja monet niistä ovat viel hyvin palkattuja ja todella kysyttyjä, esim kokit, sähkömiehet, putkimiehet, raksalaiset, yms

Laajennappa vähän elämänkatsomustasi :D
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 26.05.2007 klo 13:21 fjonga kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 26.05.2007 klo 13:15 Töllin Ruusa kirjoitti:
Provotutka suorastaan ulvoo.
älä ny, mun mutsi on tuommonen... hän tosin pakotti hakemaan lukioon!!! nyt veli joka rämpii 6 keskiarvolla joutuu samaan kohtaloon...
täällä pitää keskiarvo olla yli 7.8 että pääsee edes lukioon...
että taitaa veljes päästä pälkähästä...
 
Fiksu poika, kuka enää tänäpäivänä menee lukioon? Ammattikoulusta on hyvillä papereilla samat jatko-opiskelumahdollisuudet, kuin lukiosta ja on kuitenkin ammatti jo valmiina. Lukiosta, ei ole kädessä vielä mitään kun se loppuu.
 
Lukiosta ei ole mitään hyötyä jos ei aio jatkaa pidemmälle opiskeluja.

Itse tiedän tusinoittain lukion käyneitä ihmisiä, jotka edelleenkään, 27-v:nä, eivät tiedä mitä tekisivät, haahuilevat vaan. Monet haki korkeakouluihin uudelleen ja uudelleen ja uudelleen ja eivät päässeet. Siinäpä sitten oltiin Mäkkärissä töissä 25-v:ksi asti. Osa pääsi korkeakouluun, mutta ilman motivaatiota, edelleen 27-v:nä alle puolet tutkinnosta tehty ja Mäkkärissä töissä... Osalla on ollut töissä missä milloinkin, täysin eri aloilla, 27-v:nä siis edelleen koulutus: YO.

Se, että keskiarvo riittää lukioon, ei vielä tarkoita mitään muuta, oikeasti, moniin korkeakouluihin on_vaikea_päästä. Ja korkeakouluun pääseminen on vasta askel nro 1, sen jälkeen se lukeminen vasta alkaa. Jos siis motivaatio on alun perinkin jossain muualla kuin lukemisessa, niin miksi hitossa väkisin sinne mennä.

Eikä se lukio ja korkeakoulutus esim. taloudellista toimeentuloa turvaa, meillä Suomessa korkeakoulutetaan ihmisiä aivan liikaa, ja duunareista on jo nyt, ja ainakin kohta, pula. Itselläni on kaksi (!) yliopistotutkintoa, töitä sentään riittää mutta palkka vain himpun yli 2000 euroa kuussa, laske siitä kannattiko 9 v:n yliopisto-opiskelu taloudellisesti. (Työstäni toki tykkään.)

Yleissivistystä saa vaikka lukemalla Hesaria, lukio ei siihen auta kuin sen 3 vuoden ajan, ne kurssit, jotka eivät olleet omaa kiinnostusalaa, unohtuvat sen samantien kun koulun ovet sulkeutuu takana.
 

Yhteistyössä