Harmittaa ja pelottaa

[taustalla]

Olen yh ja lapseni on nyt 8kk. En millään haluaisi vielä lähteä töihin, mutta emme pärjää taloudellisesti muuten. Menoja on ja minulla ei ole mitään tuloja, lapsi saa minimit ja kotihoidontuki ei ole suuren suuri, kun siitä menee vielä verotkin. Sossun luukku ei tule kysymykseenkään!

Tajuan kyllä, että lapsi tarvitsee äidin eikä tavaroita, mutta jostakinhan ne rahat on asumiseen ja ruokaan revittävä...

Harmittaa, kun en voi jäädä kotiin hoitamaan lasta ja pelottaa, miten hän suhtautuu, kun äiti on poissa. Mietityttää myös se miten itse jaksan 3-vuorotyössä ja vielä pitäisi sitten työpäivän jälkeen jaksaa olla lapsenkin kanssa.

Onko työssäkäyvän äidin arki pelkkää syyllisyyttä?! Jos taas ei mene töihin, onko arki pelkkää euronvenytystä ja harmia siitä, kun mitään ei voi ostaa?

 

[Emmi]

Vaihtoehtoja löytyy työelämässäkin. voit tehdä vain päivätyötä ja vaikka 6 h/päivä niin kauan kuin lapsesi on 10 v. Ystäväni perheessä vanhemmat tekevät 3 vuorotyötä ja äiti meni takaisin työelämään kun tytär oli 3 v. Äiti tekee töitä vain arkena 8-14. Palkka ei paljoa häviä tekeekö 6 vai 8 tuntia. Toki vuorotyössä ansaitut vuorolisät jäävät luonnollisesti pois. Sinä saat itse päättää tuosta työajasta. Tarkoitan tällä että työantana EI voi sanoa ettet saa tehdä tuota ratkaisua. Ota selvää vaikkapa kelalta näistä vaihtoehdoista.

Kyllähän muksu selviää hoidossa ä-loman jälkeen, mutta selviääkö äiti olla erossa muksustaan Itse vein lapseni hoitoon äitiysloman jälkeen ja vaikka alussa tuntui pahalta kun lapsukainen itki ja takertui äitiin, niin nyt parin kuukauden jälkeen lapsi jää mielellään hoitoon ja kun tulen hakemaan hänet, niin heti kiire äidin syliin. Toki illalla kotona kritisoi sitä että on päivät hoidossa -> roikkuu äidissä koko ajan kiinni eikä ilman protestia päästä äitiä näkyvistään. Mutta se kuuluu tähän lapsen kehitykseen.

Hyvin se sielläkin menee :flower:

 

[aito blondi]

\

Vaihtoehtoja löytyy työelämässäkin. voit tehdä vain päivätyötä ja vaikka 6 h/päivä niin kauan kuin lapsesi on 10 v. Ystäväni perheessä vanhemmat tekevät 3 vuorotyötä ja äiti meni takaisin työelämään kun tytär oli 3 v. Äiti tekee töitä vain arkena 8-14. Palkka ei paljoa häviä tekeekö 6 vai 8 tuntia. Toki vuorotyössä ansaitut vuorolisät jäävät luonnollisesti pois. Sinä saat itse päättää tuosta työajasta. Tarkoitan tällä että työantana EI voi sanoa ettet saa tehdä tuota ratkaisua. Ota selvää vaikkapa kelalta näistä vaihtoehdoista.

mistä löytyisi faktaa tuosta työajan valitsemisesta? se nimittäin kiinnostaisi, jos se olisi mahdollista mutta en ole koskaan moisesta kuullut???

 

[taustalla]

mielestäni itse voi tietenkin anoa tiettyä työaikaa, mutta ei työnantajan tarvitse juuri haettua työaikaa myöntää. Myös 4 päiväinen työviikko on mahdollinen, kun lyhennetty työaika on yleensä 30h/vko.

 

[Emmi]

Mielestäni laki velvoittaa työnantajaa tähän, että on mahdollista tehdä 6 h/päivä eli onko se nyt 30 h/viikko vai kuinka se määrätään. Ja lyhennettyä päivää on mahdollista tehdä siihen asti kun lapsi täyttää 10 v. Olikohan tuo nyt 10 v ikään asti, siitä en ole ihan varma. Mutta kannattaa kysyä asiaa kelalta tai varmaankin neuvolasta osataa antaa myös faktatietoa. Vaikkei neuvola nyt mikään kela ole, niin luulisin heidän tietävän myös asiasta. Vastaava asiahan on sairaanlapsen hoidosta johtuva poissaolo. Valitettavasti minulla ei ole henk.kohtaista kokemusta asiasta, mutta ystäväpiirissäni tätä lyhennettyä työviikkoa on tehty.
tietoa löytyy varmasti netistäkin googlettamalla asiaa. Jos joku löytää netistä ihan faktatietoa, voisi laittaa sen tänne linkiksi.

 

[Emmi]

lyhyt teksti kelan sivuilta:
hoitovapaa...

Työntekijä voi saada lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata koulun toisen lukuvuoden eli heinäkuun loppuun saakka. Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen on, mikäli työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa yhteensä vähintään puoli vuotta viimeisen vuoden aikana. Työnantaja voi kieltäytyä työntekijän vuorokautisen tai viikoittaisen työajan lyhentämisestä vain, jos järjestelystä aiheutuu työnantajan toiminnalle vakavaa haittaa.

Eli tarkempaa määritystä kelan toimistosta

 

[taustalla]

Tuohon lyhennettyyn työviikkoon tarvitaan kai vakituinen työpaikka? Jos on pätkätyöläinen, sitä ei varmaan saa...

 

[aito blondi]

toki tiesin tuon lyhennetyn työajan, ja oikeuden siihen. lainasin vähän huonosti tarkoittamaani kohtaa, tarkoitin kysyä, että millä perusteella voi olla oikeutettu vaatimaan ja saamaan pelkkää päivävuoroa? en minä ainakaan öistä, illoista ja viikonlopuista niin paljon palkkaa saa ettenkö niistä lisistä olisi valmis luopumaan
\

Vaihtoehtoja löytyy työelämässäkin. voit tehdä vain päivätyötä ja vaikka 6 h/päivä niin kauan kuin lapsesi on 10 v. Ystäväni perheessä vanhemmat tekevät 3 vuorotyötä ja äiti meni takaisin työelämään kun tytär oli 3 v. Äiti tekee töitä vain arkena 8-14. Palkka ei paljoa häviä tekeekö 6 vai 8 tuntia. Toki vuorotyössä ansaitut vuorolisät jäävät luonnollisesti pois. Sinä saat itse päättää tuosta työajasta. Tarkoitan tällä että työantana EI voi sanoa ettet saa tehdä tuota ratkaisua. Ota selvää vaikkapa kelalta näistä vaihtoehdoista.

 

[äiti-81]

Elämä on valintoja. Sinä itse olet vastuussa niistä, turha on kitistä että harmittaa jos olet päättänyt valita töihinmenon. Nyt sinun pitää sitten vain hyväksyä tosiasiat ja kestää syyllisyys. Itse samassa tilanteessa olleena täytyy sanoa että kyllä sitä tottuu siihen euron venyttämiseen tai pikemminkin sentin! Minä päätin jäädä kotiin ja pari kertaa kun on tullut joku yllättävä meno, olen joutunut nielemään ylpeyteni ja käymään siellä sossussakin! Sen kaiken kestää kuitenkin kun miettii vaan että tekee sen kaiken lapsen takia. Kahden vuoden jälkeen en enää edes muista millasta elämä oli kun pystyi ostamaan sellasta ruokaa kuin teki mieli tai pystyi ostamaan itselleen uusia vaatteita.. Nyt aion vielä lähteä opiskelemaan, että kituuttamiselle ei näy loppua.. Puheet verorahoilla elämisestä jne. menee toisesta korvasta ulos kun olen vahvasti sitä mieltä että tämä on juuri mun lapselle parasta. Lapsi on pieni vain kerran ja töitä ehdin sitten tehdä yllin kyllin myöhemminkin kun hän ei enää tarvitse minua jatkuvasti lähelleen!
Nämä on kovin arkoja aiheita, ja kukin tekee niinkuin parhaaksi näkee- pointtini olikin vain sanoa että kotiin jääminen kyllä onnistuu muutamilla uhrauksilla ja elintason laskulla. Mutta ei sitä jaksa jos ei ole vakuuttunut siitä että lapsen paikka on kotona äidin kanssa. Silloin alkaa äiti vaan ahdistua eikä kotona olemisesta ole enää kenellekään mitään hyötyä. Silloin on parempi tietysti lähteä töihin ja viedä lapsi päiväkotiin.
Toivottavasti keksit toimivan ratkaisun teille molemmille!