hammaslääkäri pelko

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja TonyMarony
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="Vieras";27641207]
Sun pelkosi nimenomaan on tosiasia. Sen tuonne kirjoitinkin. Mutta se taitaakin olla suunnilleen ainoa tosiasia, mitä tähän ketjuun olen kirjoittanut. .[/QUOTE]

Argh, ennakoiva teksitinsyöttö on tosiasia! ;) p.o. Olet, ei olen.

Ja nyt nukkumaan, hyvää ja rauhallista yötä hammaslääkäripelosta huolimatta. :)
 
joka tapauksessa, otan yhteyttä kunnalliseen huomenna. en minä jaksa tästä asiasta tapella ja väitellä. jätän vieraan komentit omaan arvoonsa.

täällä on oli muitakin hammaslääkäri pelkoisia, joten heille kiitos neuvoista.
 
[QUOTE="Viera";27641189]Ootko tosissas? *hämmästelee*[/QUOTE]

Mun äitillä ei nyt ihan noin pahaksi mennyt,mutta oli tosi ´kipeä´;yleiskunto tod-huono,ei jaksanut kiivetä rappusia. Otti lopputilin,ei jaksanut enää siivota.
Aina oli jotain flunssaa.

Tulehtuneen hampaan poiston jälkeen kaikki oireet hävisivät!
 
Mee ihmeessä sinne lääkäriin, tässä männäkesänä hoisin pariakin potilasta joilla oli vähän 'venähtänyt' hammaslääkärissä käynti ja kumpikin sitten pöhisi useamman vuorokauden hengityskoneessa dreenit kaulassa, ihan nuoria työssäkäyviä ihmisiä.
 
[QUOTE="Vieras";27641176]Ei ole olemassa mitään "minun lääketieteellistä näkökulmaani". Älä kehittele mitään itsediagnosoituja allergioita, kiitos. Lääkkeelle ei voi olla "immuuni", se ei vain ole mahdollista mielikuvituksesi ulkopuolella. Miksi muuten olisit immuuni puudutteelle ja rauhoittaville lääkkeille, mutta et nukutukselle? Vai onko sulla samat osat elimistöstä immuuneja niille lääkkeille, joita et halua käytettävän? Ja kroppa vastaa niille lääkkeille, joita toivot käytettävän? Ymmärrätkö, että tämä ei ole ihan terveen mielen tuottama ajatus?

Kipukynnystä on muuten kaikilla ihmisillä samanlainen. Kaikilla käy kipeää, kun lyödään vasaralla sormeen. Ehkä tarkoitit kivunsietoa, joka on ihmisten välillä erilainen. :)

Jos ihan oikeasti epäilet, että kokonainen hammassairaala muutti sinun puhelinsoittosi johdosta, niin siitä sun ehdottomasti kannattaa jutella lääkärin kanssa. Ihan minkä tahansa luotettavaksi kokemasi lääkärin, esim. terveyskeskuksessa tai työterveydessä.[/QUOTE]

Anteeksi, mutta mun on nyt pakko kommentoida tähän lääkeasiaan. Lääkkeet vaikuttaa eri tavalla ihmisiin. Hyvänä esimerkkinä minä+deprakine: annoksella x valproaattipitoisuus tulisi olla veressä hoitotasolla, ja olikin, viikon-pari. Nostetaan annosta, sama juttu. Ja tätä saatanan oravan pyörää vaajaa kaksi vuotta. Loppupeleissä annos 6 kertaa keskimääräistä hoitoannosta suurempi. Diapamit ei jostain syystä tunnu minullakaan toimivan kunnolla, niitä kun mulle määrättiin ensimmäisenä lääkkeenä 14vuotiaana. Ketipinor/seroquel, ehei, turha edes yrittää. Selän hermotulehdukseen ja jäykkyyden Sirdalud, taas näitä mitä syödään kuin karkkia eikä mitään tapahdu.
 
Kyllä minuakin pelottaa mennä hammaslääkäriin, ja olen sinne menoa jo lykännytkin muutaman vuoden. Enkä saa todellakaan mitään rauhoittavia, olen kysynyt. Lähinnä ovat naureskelleet mulle että vai ihan rauhoittavaa pitäisi saada.
 
[QUOTE="Vieras";27640939]On ihan fysiologisesti täysin mahdotonta, että puudutteet eivät juuri sinuun vaikuttaisi. Toki juuri sinä olet tosi erikoinen ja spesiaali, mutta kellään nyt vaan ei ole sellaisia hermosoluja, että ne eivät puudutteelle reagoisi.[/QUOTE]

Puutunpa minäkin tähän sen verran, että taidan olla toinen "fysiologisesti mahdoton" tapaus. Ei puutunut enää hammas, kun oli tarpeeksi tulehtunut. Useampi puudutus laitettiin, ei tehoa. Hammas siis varmasti puutuu, mutta ei läheskään kokonaan. Ja tulehtuneen, "tuntevan" hampaan poistaminen on kivuiltaan ehkä kauheinta, mitä tiedän. Lisäksi tiedän omassa kaveripiirissäni useita "fysiologisesti mahdottomia" tapauksia, mutta mehän olemme ilmeisesti vain poikkeuksia jotka vahvistavat säännön.

Toki hampaan saa puudutteella tunnottomaksi, jos puudutus pistetään suoraan hermoon. Silloin tosin puutuu suusta laajempi osa, eikä takeita palautumisesta ole. Mutta tämänhän sinä jo varmasti tiesitkin ;)
 
laita korvakuulokkeista musa täysille ku istut hammaslääkärin tuoliin!
mieti, miten se kipu, mitä koet hampilekurissa, on kun sukkaan puhaltas sen rinnalla, mitä koet kipeitten hampaiden kanssa kotona jatkuvasti!!
hampaiden reikiintyminen EI ole geeneissä, paskempaa puhetta en hetkeen ole kuullut! Pitää muistaa harjaamisen lisäksi langata hampaita, koska bakteerit pesii siellä ikenen ja hampaan välissä, kun putsaat langalla sieltä, niin pöpöt "hajoaa tms" ja niiden pitää taas alkaa "pesiminen alusta" oikeasti kannattaisi langata joka päivä. kysy tarkempia neuvoja suuhygienistilta tmv..
 
Mulla on aina ollut pelko mennä hammaslääkärille, mutta sitten päätin rohkaista mieleni kun vaihtoehdot oli aika vähissä. Multa poistettiin kerralla kymmenen hammasta, Sain esilääkityksen tuntia ennen toimenpidettä ja vielä pintapuudutetta ennen varsinaista puudutusta. Ei muuta voi sanoa kuin että kyllä ammatilaiset osaa työnsä ja mihin muuhun sitä voisi luottaa. Proteesit tulee ylös ja alas. Vielä lähtee ylhäältä viisi hammasta.
 
mul oli viisaudenhammas pahasti tulehtunut ja olen myös pelkopotilas.. kävin hammaslääkärille juttelemassa asiasta, tää määräs antibioottikuurin ja reseptin diapamiin, joka piti ottaa tunti ennen hampaan poistoa.. pintapuudutus ennen varsinaista piikkiä. hampaanpoisto sujui.. no silleen ku kierteisten kolmen juuren kanssa.... oliki olo että ei olla ihan tällä planeetalla, ja puudutus tehos ku hammas ei ollu tulehtunu enää.. yksin en saanu sieltä lähtee, kiltti hoitajatäti soitti taksin ja pyys kuskia hakee mut sisältä asti.. niin ja tää oli kunnallisella, paikassa nimeltä Valkeakoski
 
Terve!

Olis kiva kuulla, mitä alottajalle kuuluu? Ootko uskaltautunut hammaslääkäriin ja miten, milloin ja minne? Minkälainen kokemus se oli? Miten siitä on selviydytty?

Tästä aiheesta tuntuu olevan monia mielipiteitä ja siksi uskaltaudun kommentoimaan minäkin. Minulla siis myös on hammaslääkäripelko, vaikkakin ihan eri mittasuhteissa kuin aloittajalla, siis mulla se ei ole lähellekään niin paha onneksi. Tosin usein hammaslääkäripelko ei ole ainut "vaiva", vaan se linkittyy johonkin muuhun pelkoon/häiriöön, kuten mulla paniikkihäiriöön ja yleiseen hoitohenkilökunnan/auktoriteetin pelkoon. Vähän samaa ajatusta mulla tuli myös alottajan kokemuksista. Onko sulla todettu muita fobioita tai mielenterveyden "häiriöitä" kuin tuo hammaslääkäripelko? Sananahan nuo kuulostavat huomattavan paljon leimaavammilta ja vakavammiltakin kuin mitä todellisuus on. :)

Mulla ehkä parhaiten hammaslääkäripelkoon on auttanut kunnollinen mielenterveyshoito ja -lääkitys. Kun saa jonkin nimen sille, että miksi juuri minä pelkään näin älyttömästi joitakin asioita, se helpottaa jo oloa. Toki akuutti hammashoito on paljon kiireellisempää ja tärkeämpää kuin pitkäkestoinen ja epävarma fobioiden hoito, mutta se ei poista itse ongelman ydintä. Kuitenkin yksittäisillä hammaslääkärikokemuksilla (kuten monista esimerkeistäkin jo huomaa) on ratkaiseva merkitys myös jatkohoitoon. Siksi "ekan kerran" tuliskin olla mahollisimman miellyttävä kokemus (ja tätä ei nukutus läheskään aina oo), ehkä jopa vaan pelkkä juttelukerta, jossa vois ikään kuin sivumennen vaan vähän vilkasta suuhun, että lääkäri saa jonkinnäkösen käsityksen tilanteesta.

En tiedä paikkakuntaa, jossa aloittaja asuu, mutta ainakin Helsingissä on mielestäni toimiva akuuttihoitosysteemi. Viimeksi kävin hammaslääkärissä, kun oli pakko lohjenneen hampaan takia, ja menin akuuttiin päivystykseen huolella täytetyn esitietolomakkeen (jossa seikkaperäiset tiedot peloista jne.), rauhoittavien lääkkeiden ja saattajan (oman mieheni) avulla. Meinasin pariinkin otteeseen karata pois paikalta, kun piti odotella pääsyä tutkimushuoneeseen, mutta onneksi henkilökunta osasi suhtautua tilanteeseen luontevasti ja rauhallisesti varsinkin esitietoni luettuaan. Kai he ovat ennenkin hammaslääkäripelkoisia kohdanneet. Saattaja toimi osittain "puhemiehenäni" ja koin, että mies oli ikään kuin jonkinlainen turvakilpi mulle, ettei mun tarvinut asioida suoraan henkilökunnan kanssa. Jostain syystä koen aina tämmösissä tilanteissa jääväni alakynteen, ettei mua ymmärretä tai uskota tai ettei mua oteta todesta ja ettei ammattihebkilöt ole koskaan mun "puolella". Hammaslääkäripelko on kuitenkin tosiasia ja se on aina pakko ottaa todesta. Eri asia sitten on, kuinka hyvin muut ihmiset ymmärtävät minua ja tuntemuksiani...

Akuuttipäivystys oli yllättävän positiivinen kokemus, vaikka hirveää se oli, ei siitä pääse yli eikä ympäri. Ei kuitenkaan niin hirveää kuin mitä pelkäsin, ja se on pääasia. Ehkä tähän vaikuttaa ottamieni rauhoittavien lääkkeiden määrä. En ottanut niin paljoa, etten ois tajunnut tilanteesta mitään (näin kykenin olemaan kuitenkin jollain lailla tilanteen herra), mutta kuitenkin sen verran, että pelon pahin kärki katkesi. Olisin halunnut ottaa lääkkeitä huomattavan paljon enemmän, vaikka koko purkillisen, mutta onneksi mies toppuutteli. Tutkimuksessa oli sitten sopivan unisen raukea olo, eikä toisen ihmisen ronkkiminen niin paljoa hetkauttanut, kun en pystynyt lääkeiden vaikutuksesta niin paljon asiaa miettimään. Akuuttitutkimus oli tosi nopeasti ohi ja sain Helsingin kaupungilta palvelusetelin, jolla pystyin menemään valitsemaani yksityiseen paikkaan siten, että kaupunki maksoi välistä oman osuutensa ja mulle jäi maksettavaa vain erotus. Lopputulos: menin hammaslääkäripelkoon erikoistuneelle, tosi taitavalle ja osaavalle lääkärille ja juurihoidon hinta 0€! Maksoin ekalla kerralla vain puudutteista eli 20€. Yhteensä kävin tällä yksityisellä lääkärillä muistaakseni 4 kertaa ja maksettavaa oli ehkä yhteensä n. 150€, vaikka tosi järeitä toimenpiteitä jouduttiin tekemään ja puudutusaineita laitettiiin moninkertainen määrä "tavalliseen" potilaaseen verrattuna. Kunnallisella puolella olisin joutunut maksamaan ainakin saman verran, joten palvelusetelillä tämä tuli oikeastaan halvemmaksi, kun osasi valita lääkärin oikein. Tosin mulla oli mukana myös paljon hyvää tuuria.

Ei mun hammaslääkäripelko oo silti mihinkään kadonnut, vaikka hyviä kokemuksia onkin, mutta lieventynyt ehkä kyllä ainakin siitä, mitä se pahimmillaan on ollut. Toki se pelko on aina kaikkein järjettömintä juuri silloin, kun sinne hammaslääkäriin on vain pakko mennä eikä millään uskaltaisi. Ymmärrän siis hyvin aloittajan ajatuksia ja tuntemisia, vaikka toki näin ulkopuolisena jotkin aloittajan kuvailemat asiat tuntuvat tosi hassuilta ja järjellä ajateltuina ihan typeriltä. Mutta kun järki ja tunteet ovat aina tosi pahasti ristiriidassa, ainakin tämmösissä asioissa, ja omaa pelkoaan on liki mahdotonta kuvailla toisille ihmisille. Aina ne pelot ja ajatukset tuntuvat tosi naurettavilta ääneen sanottuina ja ehkäpä vielä enemmän vielä kirjoitettuna tekstinä. Siksi ymmärrän myös "Vieraan" kommentteja, vaikka ne ovatkin täysin epäasiallisia tähän ketjuun kirjoitettuna. Pelkoon kun auttaa kaikkein vähiten järkipuhe, varsinkaan näsäviisastelu.
 
''Älä mieti että ´tulehtunut ei puudu´,kyllä mulla on joka hemmetin kerta puutunut eikä ole sattunut yhtään tämän nykyisen hammaslääkärin aikaan! On ollut tosi pahoja reikiä,juurihoitoa,tulehtunut hammas......
Itse saan ennen varsinaista puudutepiikkiä sen ikeneen siveltävän puudutteen hammaslääkäri laittaa sen ihan pyytämättä Näin ollen puudutepiikin laittokaan ei satu..''

Vähän aikaa sit kävin kunnallisella revittämässä tulehtunutta alahammasta, laittoivat 8 puudutuspiikkiä siihen ikeneen eikä puutunut YHTÄÄN, no ei muuta ku hammas 3 osaan ja revittiin irti. Se että nuorempana multa katkes sääriluu jalasta oli niiin minimaalista verrattuna tuohon kipuun ku se tulehtunu hammas revittiin 3 osassa pois. Ja omaan korkean kipu kynnyksen.
 
Täällä kans yksi pelkopotilas. Olen löytänyt kunnaliselta yhden hammaslääkärin joka on aivan mahtava, nytkin tulee itku kun kirjoitan koska hän on ainut kuka ei ole minua polkenut maahan "pesisit ja hoitaisit niitä hampaitasi"- lässytyksellä. Hän ottaa minut joka kerta niin vastaan että ensin menen pelkkään puudutukseen, se tehdään välillä jopa seisaaltaan jos minusta tuntuu kurjalta istua siihen viralliseen tuoliin. Pääsen hetkeksi huoneesta pois ja menen puolen tunnin päästä takaisin. Silloin hoidetaan rauhallisesti mutta nopeasti,eikä puhuta koodi kieltä hoitajan kanssa vaan kerrotaan minun ymmärtävälläni tavalla mitä tehdään. Välillä saan nousta istumaan jos alkaa tuntumaan pahalta.

Hoitojakson aluksi sain esilääkityksen joka kerta, annostusta nostettiin kun se normi ei auttanut. Nyt olen ollut ilman alkulääkitystä koska olen päässyt ensinmäisen askeleen yli.

Kerran särki pahasti ja soitin kunnalliseen, vastaanottaja sanoi ettei ole aikoja vasta kun kolmen päivän päähän. Pyysin jättämään soittopyynnön hammaslääkärilleni ja muutaman tunnin päästä hän soitti että ottaa minut vastaan venyttämällä päiväänsä.

Olemme keskustelleet ko. hammaslääkärin kanssa paljon, hän antaa ainakin ymmärtää että ottaa minun pelkoni vakavasti. Voi olla että on joutunutkin ottamaan kun kerran sain rytmihäiriön kesken hoidon ja hoito jouduttiin keskeyttämään hetkeksi että lääkäri tuli ensiavusta rauhoittamaan pumppua.

nukutus, nukutus pelottaa myös ja luulen että sen jälki pyykki on vielä kamalampaa kun siihen penkkiin totutteleminen hiljakseen.
 
Tulee ehken edullisimmaksi kun kertanukutuksessa poistattaa kaikki hampaat ja hankkia proteesit. Ei tarvitse sitten enää hammalääkärissa rampata. Sen kun teettää uudet proteesit kun vanhat kuluu loppuun.
 
Jos hampaisiin on tulossa monta poistoa ja ne on järkyttävän huonossa kunnossa, niin itse ottaisin lainan/joustoluoton pankista ja poistattaisin nukutuksessa kaikki ja laittaisin tekohampaat kuten edellinen ehdotti. Oikein sovitetut tekohampaat on ihan normihampaiden näköiset, eikä ne lonksu tai näy muille.

Muuten pelkoon auttaa minulla se että otan yhden rauhoittavan jo kotona että pääsen lähtemään koko laitokseen. Joskus mies tai kaveri varaa minulle ajan kun jo soittaminen on huisin hankalaa ja en osaa kuin itkeä puhelimeen. Hammaslääkäripäivän otan töistä vapaaksi kokonaan jotta saan rauhoittua kunnolla ennen lähtöä. Hammaslääkärissä saan kunnon rauhoittavaa (ei mitään diapamia joka on loppujen lopuksi aika mieto jos oikein pelottaa). Saan suuren annoksen hyvissä ajoin (tuntia ennen toimenpidettä), minulla on saattaja mukana koska melkein nukun kun toimenpide alkaa. En muista mitään käynnistä. Huono puoli on että olen pökkyrässä koko päivän, mutta ei minua enää pelota mennä ja saan hoidettua hampaani säännöllisesti ettei tule aloittajan tilannetta kun ainoa vaihtoehto on poistaa hampaat.
 

Yhteistyössä