Hammas puhkesi kesken tassuttelun

Aloitimme viikko sitten vierottamaan lastamme yösyömisistä ja rinnalle nukahtamisesta. Mieheni hoiti tassuttelun ja minä olen seurannut sivusta. Vierotus sujui yllättävän helposti. Muutamassa päivässä oltiin jo siinä tilanteessa, että lapsi nukahti yksin tyytyväisenä sänkyyn miehen makoillessa vieressä meidän sängyllä.

Mutta mutta...toissapäivänä lapsellemme puhkesi ensimmäinen hammas ja tähän loppui yksin nukahtamiset ja rauhalliset yöt. Eilen yönukutus ei onnistunut millään, reppana huusi niin paljon ja niin kauan rintaa, että me luovutimme. Yöllä jouduin myös antamaan maitoa kerran. Tänään aamu-unille nukahti hyvin, mutta äsken päivän toiset unet tulivat pitkän yrityksen ja järkyttävän huudon jälkeen vasta rinnalla. Tosi surkeaa. Inhottaa, että annoimme periksi, mutta lapsi ollut todella itkuinen hampaan takia ja en ole koskaan nähnyt hänen itkevän niin paljon kuin nyt nukuttaessa. Ja hän oli sentään koliikkivauva, joten pienenä itki paljon...

Onko kenelläkään tullut vastaavaa takapakkia tassuttelun kanssa? Alkaako koko homma nyt alusta jahka hammastilanne rauhoittuu? Onko muilla ollut ylipäänsä nukuttamisongelmia hampaan puhjetessa? Mietin jo nimittäin sitäkin, että voisiko lapsi alkaa nyt viikon nukutuksien jälkeen vasta protestoida uutta nukahtamistapaa. Kerettiin jo iloita onnistuneesta tassuttelusta. Joka kuuseen kurkottaa...
 
Meilläkin oltiin jo tosi hyvällä mallilla mut sit hampaita alkoi tulla jatkuvalla syötöllä ja korvatulehdus siihen lisäksi, niin kaikki meni ihan pieleen.. :snotty: Nyt vielä lopetin toissapäivänä imettämisen, eli rytmiä taas haetaan..
 
Ja meillä. Itsekseen nukahtaminen ja helpponukahtaminen katkesivat sairasteluun+samoihin aikoihin olleisiin hammasvaivoihin. Nyt ei millään meinaa nukahtaa, ei yksin eikä nukuttamalla. Tekee toista hammasta ja uni levotonta+samat oireet kun ekan kanssa. En luovu toivosta että se uni taas löytyy jossain vaiheessa. Viis mistään unikoulusta kun pieni oli kipeä ja vain syli kelpas torkkumiseen. Nyt palaillaan raiteille vähitellen.
 
Itkettiin äsken loppujen lopuksi molemmat nukutuksessa pojan kanssa. Mieheni ei saanut lasta nukahtamaan, vaan lapsi itki hysteerisesti. Lopulta otin rinnalle, johon poika nukahti. Olen niin pettynyt. Takana on 10kk yösyöttöjä, luulin, että nyt helpottaa. Sellainen muutos sentään on tapahtunut, että poika imee rintaa nukahtaessa tosi vähän, kääntää sitten minulle selkänsä ja nukahtaa unilelun kanssa.
 
eiköhän se siitä vielä tasaannu.. Jos toista sattuu ihan kauheasti ja tarvii äitin läheisyyttä silloin niin musta se kuulostaa ihan normaalilta lapselta. Varsinkin jos imee tosi vähän ja sitten nukahtaa itsekseen niin en ottaisi stressiä.
 
meillä myös 7,5 kk tyttö lopetti yösyömisen ja kaksi viikkoa meni tosi kivasti, nukkui yöt inahtamatta. Nyt taitaa tulla sitten ne hampaat, herää pari kertaa keskellä yötä kitisemään. Yleensä en oo antanut muuta kun syliä ja tassua ja on rauhottunut ihan kivasti. pari kertaa on ollut niin pinnoissaan että on rauhottunut vaan tissillä. Tuskin tosiaan kauheeta stressiä kannattaa ottaa, pienten yöunet on semmosta aaltoliikettä on hyviä öitä ja huonoja öitä jatkatte vaan tassuttelua ja jos ei auta/ lapsi itkee lohduttomasti niin tissiä vaan kehiin. Poikkeushan vahvistaa säännön, eiks?
 
ihan tuttua.nukahtamisopettelut kariutuivat hampaisiin ja korvatulehduksiin.
nyt taas opetellaan uudestaan.erona on se että meillä nukkuu rinnalle yöunille mennessä mutta yritän aina havahduttaa kun siirrän omaan sänkyyn.nyt herääkin usein sit 1-2 tunnin päästä huutamaan ja sit tassutellaan uneen ja viime yönä otti tutinkin kun vissiin tas tekee hampaita.yöllä syö kerran.

eipä noista asioista kannata kamalaa stressiä ottaa koska ekat 1.6 vuotta on levotonta aikaa, ainakin meillä oli esikoisen kanssa ja samaa on kaverit sanoneet.sairastelut ym. sotkee aina kuvioita ja mun mielestä harvassa on ne lapset jotka nukkuis aina hyvin...kyllä kaikilla mun kavereilla järjestään on ekat 2 vuotta ollut aikamoista säätämistä nukkumisien kanssa.
me ollaan vasta nyt saamassa tuo 3.5 v tyttö oppimaan kunnolla omaan huoneeseen nukkumaan.toivon tietty että toisen kanssa ei ihan niin kauaa tarvii säätää... :)
 
Meillä just tänään puhkesi toinen hammas, jospa se yöelämä taas rauhottus ja ruoka maistus. Ennen seuraavaa hammasta/uutta taitoa. Tätähän se on lapsen kanssa että aina tulee jotain ja systeemit muuttuvat.
 
Lohdullista kuulla, että kaikilla muillakaan ei nukuttaminen suju ohjekirjan mukaan :p Omat ystäväni ovat omien sanojensa mukaan onnistuneet helposti tassuttelussa. Poika tekee tällä hetkellä täyden stopin, jos edes yritän laittaa hänet sänkyyn. Nukutin taas äsken rinnalle ja nostin sitten omaan sänkyynsä. Sitä ennen yritin pari minuuttia rauhoittaa sängyssään hysteerisesti itkevää lasta. Kuinkahan ihmeessä pystyn lopettamaan imetyksen, kun en saa edes rinnalle nukahtamista pois? Tuntuu liian kovalle keinolle, lopettaa kerralla imetys, yösyönti ja rinnalle nukutus. Pojalle ei kelpaa edes tutti tai tuttipullo.
 
en haluis olla ilkee mut pakko vaan sanoo että olisi varmaan kannattanut opettaa omaan sänkyyn nukkuminen jo paljon paljon ennemmin. Ja vaikka imettämistä suositellaan jatkettavaksi 6kk asti ja osittain sen jälkeenkin, niin varmasti monet uniongelmat johtuu siitä. Ei sillä, että tiedän kyllä myös hyväunisia tissinsyöjiä. Omalla kohdallani kuitenkin unet alkoi vauvalla parantua huomattavasti kun jäi pelkälle korvikkeelle. Mutta jokainen taaplaa tyylillään ja toivon todellakin ap:lle jaksamista nukuttamispuuhiin! :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja sulotar:
en haluis olla ilkee mut pakko vaan sanoo että olisi varmaan kannattanut opettaa omaan sänkyyn nukkuminen jo paljon paljon ennemmin. Ja vaikka imettämistä suositellaan jatkettavaksi 6kk asti ja osittain sen jälkeenkin, niin varmasti monet uniongelmat johtuu siitä. Ei sillä, että tiedän kyllä myös hyväunisia tissinsyöjiä. Omalla kohdallani kuitenkin unet alkoi vauvalla parantua huomattavasti kun jäi pelkälle korvikkeelle. Mutta jokainen taaplaa tyylillään ja toivon todellakin ap:lle jaksamista nukuttamispuuhiin! :hug:
niin...omani oppi hyvin pois aikasemmin yötissistä ja siihen nukahtamisesta. Silti meni kuviot sekaisin ja tullut takapakkia. Ei se aikaseen opettaminen ole mikään sellanen asia joka kaikille sopii ja toimii vastakin. Turha lause "oisit jo aikasemmin sitä ja tätä"..
 
Meillä opeteltiin nukahtamaan omaan sänkyyn vasta 1 v 8 kk iässä. Imetin (yölläkin) vielä 1 v 5 kk ikäiseksi. Ja ollaan oltu tähän meidän menetelmään tosi tyytyväisiä ihan kaikki, myös mieheni. Pienempänä kun yritettiin omaan sänkyyn nukuttaa, se oli yhtä huutamista koko homma, mutta nyt taaperoiässä kaikki meni ilman huutoa ja kenenkään hermojen kiristymistä kahdessa illassa. Esikoisemme kipuaa illalla omaan taaperosänkyynsä pötköttelemään ja nukahtaa sinne ihan itse joka ilta. Yöllä jos herää pääsee edelleen meidän väliimme pötköttelemään. Silloin kun on rytmi hukassa reissujen ja muiden tapahtumien vuoksi, poika tulee vielä väliimme jossain vaiheessa yötä. Muuten nukkuu omassa sängyssään.

Ap:lle: niitä kaikenlaisia takapakkeja tulee. Minä en jaksanut lasta huudattaa (ollaan tähän päivään mennessä käytetty pinnasänkyä nukkumiseen yhteensä ehkä kuukauden verran), mieluummin nukutin perhepetissä (ja meillä se viereen nukuttaminen kesti aika tavallisesti puolisen tuntia). Kyllä se lapsi aikanaan oppii nukahtamaan itse omaan sänkyyn. Ei kannata liikaa mennä muiden kehittelemien "sääntöjen" mukaan vaan tehdä asiat niinkuin teidän perheessä ja teidän yksilöllisessä tilanteessanne parhaalta tuntuu. Tietysti, jos vain itse jaksatte nukuttaa syliin tai viereen.
 

Yhteistyössä