Mietin miltä haluttomuus tuntuu?
Minähän olen halukas aina, tai ainakin seksuaalisenhalukkuuden voi herätellä esiin milloinvaan.
Kulkevatko erektio ja halu käsikädessä.
Kuvitellaan ettei miestä haluta, mutta päättää ottaa erektiolääkettä, niin syntyykö erektionmyötä myös seksuaalinehalu?
Tai jos mies on haluton, niin tuleeko hänelle edes halua ottaa sitä viegraa?
Haluttomuus on olotila, joka vielä kymmenen vuotta sitten olisi tuntunut uskomattomalta. Sen jälkeen se on vain hiljalleeen hiipinyt elämään, ja pari viime vuotta olen ollut täysin haluton.
Haluttomuus merkitsee sitä, ettei tunne halua fyysiseen seksiin. Seksi inhimillisenä ilmiönä kyllä kiinnostaa edelleen (sen takiahan vilkaisen joskus tätäkin palstaa), mutta asenne on täysin ulkokohtainen. Vähän kuin harrastaisi sosiologista tutkimusta.
Haluttomuus merkitsee, ettei mikään kiihota. Sen enempää visuaaliset kuin verbaalisetkaan ärsykkeet eivät tehoa. Siitä on vuosia, kun esimerkiksi mikään eroottinen materiaali tai vaikkapa fyysinen läheisyys naisen kanssa sai aikaan erektion. Aamuerektiot ovat kyllä tallella, joskin niiden kesto on lyhentynyt. Masturboinut en ole aikoihin, ja ne viimeiset kerrat olivat lähinnä sellaista halutonta muodon ja kunnon vuoksi tumputtelua.
Voin ihailla kaunista naista, mutta en tunne mitään fyysistä vetoa. Ne ajat ovat olleet ja menneet, kun mielikuvistusta saattoivat askarruttaa ne sulot, joita vaikkapa kevyen kesätopin alle kätkeytyy. Jos ajattelen, kuinka olisin reagoinut nuoruudessani, niin minun on vaikea kuvitella itseäni samaksi ihmiseksi.
Selvyyden vuoksi, olen tupakoimaton, melkein täysraitis, ulkoilua harrastava normaalipainoinen mies. Parta kasvaa, ja lihasvoima on tallella.
No, miten suhtaudun haluttomuuteeni? Rehellisesti sanoien, en toivo haluja takaisin ja olen tyytyväinen nykytilaan. Ensimmäistä kertaa eläissäni sitten lapsuuden jälkeen tunnen olevani vapaa ja luonteva ikäisteni ja nuorempien naisten kanssa (siis voin todella unohtaa heidän olevan naisia ja lähestyä heitä kuin ihmisiä).
Elän parisuhteessa, mutta vaimoni (hieman minua vanhempi) kadotti omat halunsa jo vaihdevuosissa, joten tilanne on tässäkin suhteessa harmoninen.
Haluttomuudesta tekee parisuhdeongelman juuri haluttoman huono motivaatio muuttua. Kun ei tunne halua, niin ei tunne jäävänsä mistään paitsi, ja sen halukkaamman osapuolen lähestymisyritykset tuntuvat kiusallisilta ja noloilta. Ei yksinkertaisesti tajua, että mitä se toinen hänkyää, olohan on niin mukavaa ja leppoisaa.