Haluan tunnustaa

[Oksikodoni]

Haluan tunnustaa että teininä söin syöpään kuolleen sukulaiseni oksikodoni tabletit. Varmaan läpilyöntikipuihin määrätty. Olivat sellaisia kielen alla sulavia.

Äiti sen sitten huomasi ja käyttö loppui ns. Kylmä kalkkuna tyylillä.

Söin niitä ahdistukseen.

 

["vieras"]

Hui. Varmaankin fentanyyli -resorbletteja. MIten uskalsit. Onneksi äitisi huomasi. Saitko apua ahdistukseen.

 

[MorbidMama]

Okei. Painoiko asia mieltäsi kaikki nämä vuodet (?)?

 

[Birgitte]

Tunnustaminen vapauttaa. Pitäisikö tästä tehdä sellainen virallinen tunnustus-ketju?

 

[MorbidMama]

Jooo, virallinen tunnustus-ketju...mulla oli äsken joku mielessä..mut hitsi unohtui jo...

 

[Oksikodoni]

Painaa se mieltä. Vieroitus oli aika karu ja kaipasin sitä tunnetta kun tabletti sulaa ja paha olo häviää.
Kaipasin vuosia.

Ahdistus tulee ja menee, tänään vähän kurja fiilis. Siitäkö mieleen sitten tuli.

Tämä oli 90 luvun alussa. Muistaakseni oli ihan oksikodonia?!

Onneksi asuin pienellä kylällä ja en ajautunut sekakäyttöön. Ja enkä kuollut saati tappanut ketään kun kotibileissä niitä tarjoilin

 

[Birgitte]

Jospa aloitan uuden ketjun tunnustuksille. Pieni hetki.

 

[hh...]

hah on muuten niin totta... Vanhuksillakin voi olla julmettu arsenaali ties ja vaikka mitä pillereitä ja omaisillehan ne jää kun toinen kuolee

 

[Ap.]

Niitä tosiaan oli monta sataa tablettia. Ehdin käyttää niitä kuukausia ennen kuin jäin kiinni.