Haluan eron mutten pysty siihen taloudellisestikaan.. :/

[Kyllästynyt..]

Siis meillä 1 lapsi, toinen tulossa.
Mä en halua enää olla mieheni kanssa, mieheni on kuin yksi lapsi lisää. Joo, olisi pitänyt tietää naimisiin mennessä jne. ja ennen kun rupeaa lapsi tekemään. Mutta se ei nyt auta, kun tilanne on tämä..

Mutta, lainat on yhteiset eikä niistä pääse varmaan mitenkään eroon. Mieheni on juuri sellainen, että jos eron hänestä otan hän tekee elämästäni niin vaikeaa kuin pystyy, tahallaan.

Mieheni tulee ja menee miten huvittaa, eikä tajua että perheellisen pitäisi ainakin ilmoittaa. Tai ehkä vika on minussa, kun oletan että saisin apua yhteisen lapsen ja yhteisen kodin hoitamiseen. Siksi ehkä tää elämä onkin niin raskasta kun ODOTTAA sitä apua, eikä sitä tule. Jos ei odottaisi, ei tarvisi joka päivä pettyä niin säästyisi siinä aika paljolta. Siksi olen ajatellut elämää yksihuoltajana, ei ainakaan tarvisi pettyä joka päivä vaan tietäisi että asiat on hoidettava itse ja sillä hyvä!

Mieheni on rasittavan välinpitämätön huolehtimaan raha-asioistaan ja tästäkin syystä haluaisin pois, esim. yhteiset laskut mitkä minusta maksetaan puoliksi.. hänellä ei muka ole rahaa tai ei pidä huolta siitä että eräpäivänä olisi rahaa maksaa laskut. Hän käy töissä. Sitten minä maksan laskut yksin, etten itse saisi mitää muistutuksia ja perintäkirjeitä.

Huuh, mä en jaksa enää ees ajatella, tulee niin sekavaa tekstiä... :/

 

["vieras"]

Lainoista pääse aina eroon ja tehän velkaannutte jossakin vaiheessa ulosottoon asti jos meno jatkuu holtittomana eli pahemmaksi vaan menee. Mikään muukaan ei parane, vaan pahenee ja elämäsi on jo nyt helvettiä, että tuskin mies saa sinun yksineläjän elämääsi sen enempää vaikeammaksi. Laita asiat kuntoon, hae vaikka ammattilaisten tukea ja neuvoa asiolle ja lähde menemään.

Muista loppuvaiheessa huolehtia niistä laskuista, joissa on sinun nimesi, mutta jätä miehen maksamatta. Et kaipaa luottotietojen menettämistä uuden elämän alkaessa.

 

["aloittaja"]

En mä tajua miten voisin päästä lainoista eroon muutakun maksamalla ne pois! :/ Ja mies ei takuulla ota niitä omiin nimiinsä vaikka haluaa asua tässä talossa.. Ihan kiusallaan. Lisäksi mua harmittaa, että äitini on takaajana pienelle osalle lainasummasta, enkä haluaisi hänen joutuvan vaikeuksiin ja maksamaan mitään. Mutta tuntuu että en kestä tätä enää, itsetuntoni on nollassa eikä mikään keskustelu auta. Mies vaan loukkaa minua välittämättä tunteistani..

Ei minulla mitenkään ole varaa maksaa vuokraa jostain kämpästä mihin lapsineni muuttaisin ja samalla lainaa tästä vanhasta.. huh, ei tästä tunnu olevan mitään ulospääsyä.

 

["Vieras"]

Miksköhän se toinen lapsi piti tehä jos tilanne tuo ekan lapsen jälkeen? Jospa
Menisitte parisuhdeterapiaan? Mä oon lähtökohtasesti sitä mieltä että pikkulapsiaikana ei pitäis erota. Se on niin poikeava elämänvaihe ja muutaman vuoden jälkeen tilanne vois olla ihan toinen. Eri asia sitten jos mies on juoppo tai väkivaltainen tms.

 

["aloittaja"]

Ei mieheni lähde terapiaan koska kokee ettei meillä ole ongelmaa. Tai eihän hänellä olekaan vaan minulla, hänhän tekee mitä huvittaa ja hänen elämässään on kaikki hyvin. Musta tuntuu myös että kos jään, niin enemmän ne lapset kärsii siitä riitelystä ja huonosta ilmapiiristä.. eikö?

Joo miksi piti tehä, eipä olis sitte ensimmäistäkään pitäny tehä.. Voihan sitä hetken mennä hyvin ja sitten taas huomaa, ettei toinen ole halunnutkaan muuttua.. Ja silloin kun menee hyvin, tekee virhearviointeja..

 

[Neljän Äiti]

Asuntolainasta voi varmasti maksaa vain korkoja, jos asunto on myynnissä.
Onko asunto ja laina sinun nimissäsi?

 

["Sanna"]

[QUOTE="aloittaja";28359201]En mä tajua miten voisin päästä lainoista eroon muutakun maksamalla ne pois! :/ Ja mies ei takuulla ota niitä omiin nimiinsä vaikka haluaa asua tässä talossa.. Ihan kiusallaan. Lisäksi mua harmittaa, että äitini on takaajana pienelle osalle lainasummasta, enkä haluaisi hänen joutuvan vaikeuksiin ja maksamaan mitään. Mutta tuntuu että en kestä tätä enää, itsetuntoni on nollassa eikä mikään keskustelu auta. Mies vaan loukkaa minua välittämättä tunteistani..

Ei minulla mitenkään ole varaa maksaa vuokraa jostain kämpästä mihin lapsineni muuttaisin ja samalla lainaa tästä vanhasta.. huh, ei tästä tunnu olevan mitään ulospääsyä.[/QUOTE]


Mitä lainoja sinulla on asuntolainan lisäksi.
Siitä lainasta pääsee eroon kun myy asunnon, mutta mitä sitten vielä on, mistä lainoista olet huolissasi.

Sen jälkeen hankit asunnon itsellesi ja lapsillesi.

Jos sinulla vielä on äiti, niin varmasti saat häneltä henkistä tukea erossa

 

["aloittaja"]

Talo ei ole myynnissä, koska se on yhteinen. Enkä siis ole vielä puhunut tästä miehelleni, tai olen puhunut aikoja sitten ja useastikin mutta aina hän kääntää pääni ja lupaa muuttua.

Nyt tuntuu, etten enää jaksa ja koska lapset ei mielestäni ansaitse tälläistä kotia..
Tänäänkin mies vain ilmoitti työpäivän aikana että lähtee johonkin työpaikan saunailtaan, asiaahan olisi ihan fine jos edes keskusteltaisiin mutta tuo ilmoitus tuli viestinä eikä minun viestiini sen jälkeen edes vastattu.. :/

 

["aloittaja"]

[QUOTE="Sanna";28359334]Mitä lainoja sinulla on asuntolainan lisäksi.
Siitä lainasta pääsee eroon kun myy asunnon, mutta mitä sitten vielä on, mistä lainoista olet huolissasi.

Sen jälkeen hankit asunnon itsellesi ja lapsillesi.

Jos sinulla vielä on äiti, niin varmasti saat häneltä henkistä tukea erossa[/QUOTE]

Siis ei mulla ole kuin omasta autosta lainaa tämän yhteisen asuntolainan lisäksi, mutta autosta olen valmis luopumaan heti jos saisin asunnon jostain muualta. Täällä missä nyt asutaan, on auto välttämätön, kauppaankin on 15km.

Asunto.. joo, myyntiin, mutta jos ei menekään? Se mua tässä myös kovasti ahdistaa! Asutaan ihan syrjässä, korvessa..

 

[.......]

Siis häh? Itsellä oli sama tilanne ja talo laitettiin myyntiin. Jäi kivat rahat käteen vielä, sillä arvo oli noussut. Muutin lasten kanssa vuokralle ja nyt harkitsen oman ostoa. Mieheltä saan kuussa hyvät elarit ja korotetut lapsilisät, koska olen yksinhuoltaja. Menee taloudellisesti hyvin jne.

 

[piiukka]

No jos laina on yhteinen niin talokin on yhteinen ja sinun poismuuttaessasi sinulla on oikeus talon myyntiin, joko miehellesi tai ihan vieraalle. Laki on kyllä asiassa sinun puolella, kunhan kysyt asiasta. Ei siinä mies voi vaan sanoa, että jää tähän asumaan, jos puoli lainaa on nimissäsi.

 

[Höpö höpö]

Talo myyntiin ja se kumpi siihen jää asumaan on velvollinen maksamaan pois muuttaneelle "vuokraa" jonka voidaan katsoa olevan puolet lainan lyhennyksestä eli lyhyesti. Taloon asuva maksaa lyhennykset. Ja tietenkin muutkin kulut. Sikäli jos lyhennys ei ole kohtuuttoman suuri...Näin meillä homma meni ihan lakimiehen vaatikuksen mukaisesti.

 

[Doves]

Mä en nää tossa mitään ongelmaa. Talo myyntiin tai mies maksaa sulle sun osuuden. Jos kerran jo nyt maksat kaikki laskut niin miksi et muka pärjäisi. Ihme meininkiä kun tollaseen elämään suostuu. Jos mun mies ei maksais omaa osuuttansa sais painua omilleen, en alkais ketään muuta kuin lastani elättämään.

 

["aloittaja"]

Mä en nää tossa mitään ongelmaa. Talo myyntiin tai mies maksaa sulle sun osuuden. Jos kerran jo nyt maksat kaikki laskut niin miksi et muka pärjäisi. Ihme meininkiä kun tollaseen elämään suostuu. Jos mun mies ei maksais omaa osuuttansa sais painua omilleen, en alkais ketään muuta kuin lastani elättämään.

Niin, en maksa hänen laskujaan vaan pidän huolta että ne laskut joissa on myös oma nimeni tulevat ajallaan maksetuksi, vaikka sitten yksin maksan ne. Hän antaa kyllä jotain rahaa sitten takaisin mutta jos pennilleen ruvetaan laskemaan ei hän ikinä ole maksnut puoliksi yhteisiä laskuja esim. sähkölaskua. Lainan on jotenkuten saanut hoidettua, oman osuutensa lainanhoitotilille eräpäivänä.

Tuntuu niin pahalta että joku joka on ollut se rakkain ja tärkein, voi niin välinpitämättömästi kohdella ja tahallaan loukata sanoin ja teoin. Ja lapsi.. huh, välillä mieheni on lastakin kohtaa niin välinpitämätön ja toisena hetkenä leikkii niin hyvää isää. Kyllähän lapsikin vaistoaa tuollaisen peli..

 

[lähtenyt]

Mikset pystyisi? Itse juuri vastaavan tempauksen tehneenä voin sanoa että onnistuu. Vuokrasin itselleni ja lapsille asunnon. Mies jäi yhteiseen ja vastaa talon kuluista. Meillä tosin oli alkoholismia, väkivaltaa ja pettämistä joten miehellä ei ollut paljoa sanomista kun ilmoitin lähdöstäni. Toisesta asunnosta käsin on pirun helppo hoitaa talon myyntiasioita. Kun ei tarvitse elää pelossa, että mitä mies seuraavaksi keksii.
Nyt on rahallisesti vähän tiukkaa, mutta kunhan talo myyty niin johan helpottaa. Voimia sinulle! Aluksi itsestäkin tuntui etten selviä muutosta tai mistään, mutta kun alkaa vaan toimeen niin kaikki kyllä järjestyy

 

["aloittaja"]

Miten sitä eroa haetaan, ihan käytännössä? Mihin pitää mennä?

 

["Vieras"]

[QUOTE="aloittaja";28359240]Ei mieheni lähde terapiaan koska kokee ettei meillä ole ongelmaa. Tai eihän hänellä olekaan vaan minulla, hänhän tekee mitä huvittaa ja hänen elämässään on kaikki hyvin. Musta tuntuu myös että kos jään, niin enemmän ne lapset kärsii siitä riitelystä ja huonosta ilmapiiristä.. eikö?

Joo miksi piti tehä, eipä olis sitte ensimmäistäkään pitäny tehä.. Voihan sitä hetken mennä hyvin ja sitten taas huomaa, ettei toinen ole halunnutkaan muuttua.. Ja silloin kun menee hyvin, tekee virhearviointeja.. [/QUOTE]

No luulisin että mies lähtis terapiaan jos asettaisit eron vaihtoehdoksi?

 

["aloittaja"]

[QUOTE="Vieras";28359800]No luulisin että mies lähtis terapiaan jos asettaisit eron vaihtoehdoksi?[/QUOTE]

No, ainahan voi kokeilla.. Mä en vaan jotenkaan usko että siitä olisi ees apua. Ollaan oltu tässä pisteessä ennenkin ja mies vakuuttaa että muuttuu jne. mutta aikaa kun kuluu niin asiat on taas näin..

Nykyään musta jopa tuntuu, että hänkin haluaa erota, ei kyllä myönnä. Miksi sitten aivan kuin tahallaa ajaa mua pois ja antaa ymmärtää ettei paljon välitä? Jos ei pysty vaan tekemään sitä päätöstä? Ehkä minä nyt viimein pystyn..