okei..ehkä en sittenkään harkitse. Mulla oli kaks viikkoa kaverin tenavat hoidossa ja sillon oli just tuota, et kun mä olin kaveri niin se haki ne tosi myöhässä ja sitte jäi vielä juoruamaan, vaikka mä en olis enää jaksanut jutella vaan olisin halunnu jo olla omanki perheen kanssa. Jos olis eri tilat samassa talossa niin ehkä olis eri asia, et olis vähän niinku "töissä". Olen aina ajatellut, et mun luonne ei sovi lasten hoitoon, ku mulla menee niin nopsaan hermot, jos ei esim. totella. Mut ku olen seurannut tossa naapurissa yhden kunnallisen hoitajan hommaa, niin en mä kyllä noin toimisi. Se puhuu lasten kuullen niistä lapsista, jos ne on esim. vaikeita ja on tosi tyly ja sellanen kylmä niille lapsille. Ja lisäks juoruaa mulle niitten asioita. Mä en toki niitä levittele, mut en kehtaa sille sanoo, et "sä et sais noita puhua" kun se on tosi kova suustansa. Et siihen olen verrannut ja ajatellu, et ehkä mä en kuitenkaan tollanen olis.
Mä vain ajattelin, et voisin sen koulun käydä, mut ku en tiedä, et kannattaako sellaseen alkaa, jos ei ole sydämestään sellanen "lapsfani" että jos sitte kaduttaaki koko homma. Kun mä olen työttömänä nyt niin meinasin, et voishan ton käydä, jos on pakko ittensä jotenki työllistää.