haluaisin olla kaivattu tai tarpeellinen jollekin edes jollain tasolla.

["vieras"]

aika synkältä varmaan kuulostaa, mutta olisi hienoa jos joku taho edes huomaisi jos en olisi olemassa. Ei ole miestä, ei töitä tai opiskelupaikkaa, ehkä edes kavereita. Jos nytkin joutuisin johonkin onnettomuuteen, ei kukaan varmaan kaipaisi minua tai tulisi katsomaan sairaalaan. Mikäli loukkaantuisin kotonani pahasti enkä pääsisi puhelimen luokse, varmaan vuokranantaja tulisi parin kuukauden päästä selvittämään miksei vuokraa ole maksettu.

Jos saisin edes töitä tai opiskelupaikan, pystyisin suunnittelemaan rahankäyttöä ja tekemään muutakin kuin olla vain kotona. Nyt ei ole mitään käryä mistä ja milloin rahaa kun työkkäri ei saa mitään aikaiseksi.

 

[elämään sisältöä]

Et varmasti ole ainoa, kuuluu ihmisen perustarpeisiin tuo halu tuntea itsensä tarpeelliseksi.

Onko sulla sitten taito tehdä itsesi tarpeelliseksi? Monella ei ole, ja nuorena aikuisena ei ole vielä mitään käryä siitäkään, miksi ei. Itsetuntemus tulee valitettavasti vuosia jälkijunassa. Nuorena aikuisena kun pitäisi kyetä nuo ihanuudet kaikki hankkimaan.

Tai sitten voi lykätä niitä perusprojekteja suosiolla, ja aloittaa tappelemalla saadakseen sen itsetuntemuksen hiukan nopeammin kasaan, ja sitten kykenee sekä hankkimaan että säilyttämään ne ammatit, miehet, ystävät ja lapset.

Huomenna voit avata ulko-oven, lähteä kävelylle ja etsiä jonkun vapaaehtoistyön. Tai jotain muuta kivaa. Elämä on avoin, mutta se kuluu koko ajan.

 

["aapee"]

täytyisi joskus lähteä ulos tästä kämpästä, mutta masentaa kun ei ole edes rahaa käydä ruokakaupassa. Olisi mulla yksi kaverin tapainen 200km päässä, mutta ei ole varaa matkustaa sinne kun pari kertaa vuodessa. Alkoholiin en ole onneksi sortunut koska tiedän ettei siitä ole mitään apua, vaan se pahantaa loppupeleissä oloa.