Haluaisin mielipiteitä aiheeseen "erityislapsen kiusaaminen päiväkodissa" + mahd. jatkotoimet

["nimetön"]

Lapsi menee eskariin ensi syksynä. On käynyt nykyistä pienryhmää kaksi vuotta, jolloin on toisaalta saanut paljon tukea mutta toisaalta myös joutunut viikottain kiusatuksi, enemmän tai vähemmän. Lapsen käytös päiväkodissa on stressaantunutta, aiemmin myös väkivaltaista. Käytökseen ei ole toistaiseksi löydetty syitä, mutta lapsen lääkäri sanoi suoraan että ongelmat päiväkodissa voivat vaikuttaa selvästi arjen sujumiseen. Kotona lapsi on oma, iloinen itsensä mutta päiväkodissa on yltynyt huolestuttavan vihaiseksi ja tehnyt sitten suutuspäissään vaarallisiakin juttuja muille sekä itselleen. Mm. purrut todella kovaa, rikkonut tavaroita, potkaissut päähän...tiedän sanonnan "muiden kakaroista ja omasta kullannupusta", mutta mielestäni kyse ei ole nyt siitä: lapsi ei koskaan käyttäydy muualla kuin päiväkodissa noin! Puistossa, kylässä jne. sujuu tosi kivasti.

Olen alkanut harkitsemaan jo keväällä, että ottaisin lapsen pois tuosta ryhmästä...vaan mitä sitten? Eskariin on kuitenkin mentävä, etenkin tässä tapauksessa, eikös? Lapsi on ihan oppimiskykyinen, tekee nyt jo vanhempien lasten tehtäviä parilla osa-alueella ja osallistuu joskus eskareidenkin puuhiin. Tuo kiusaamisasia on putkahdellut esille pitkin vuotta ja taas tänään se tuli puheeksi, kun ryhmän lapsista osa alkoi kutsumaan lastani "pahikseksi". Olin liian häkeltynyt sanomaan mitään- mutta myöskään vieressä seisova ryhmän aikuinen ei tehnyt tai sanonut mitään, vaikka varmasti kuuli nuo sanat. :O "Ollaan pyritty puuttumaan", kertoi hän. "Teidän X on ollut tosi herkällä tuulella viime aikoina..."

En tykkää tuosta vähättelystä sitten tippaakaan. Tiedän, että omakin lapseni on käynyt muiden kimppuun, mutta mielestäni on outoa vetää sitä mukaan jos puhutaan hänen kiusaamisestaan: "no joooooo, mutta kyllähän se teidänkin x...". Huom! Minun lapseni EI KIUSAA- väkivaltainen on kyllä, se on totta. Kiusaamista vähätellään naureskellen ihan opettajankin taholta. Olen neuvoton.

 

["..."]

No eikö se väkivaltaisuus muita kohtaan ole kiusaamista pahimmillaan? Tai muut lapset kokevat sen näin, vaikka omasi ei ehkä näin tarjoitakaan. Ja siksi sanovat esim "pahikseksi".

 

["nimetön"]

[QUOTE="...";27410520]No eikö se väkivaltaisuus muita kohtaan ole kiusaamista pahimmillaan? Tai muut lapset kokevat sen näin, vaikka omasi ei ehkä näin tarjoitakaan. Ja siksi sanovat esim "pahikseksi".[/QUOTE]

Vaan mistä se väkivalta tuli? Päiväkodin mukaan tyhjästä, minä en oikein usko. Kuten sanottu, tuollaista käytöstä ei ole missään muualla, edes silloin kun aikuinen ei vahdi vieressä.

Ja onko oikeutettua kostaa sitä kiusaamalla?

 

["..."]

Jatkan vielä, että eiväthän lapset ymmärrä, että joku käyttäytyy väkivaltaisesti esim. vammansa vuoksi vaan ajattelevat nimenomaan, että hän on ilkeä. Oma poikani muisti vielä kahden vuoden jälkeenkin yhden päiväkotiryhmänsä tytön, ja kuiskasi ekana koulupäivänä heti koulunpihalle tullessa kaverilleen, et tänne on tullut nyt yksi todella ilkeä tyttö..

 

["nimetön"]

Jos muut lapset tulkitsevat kiusaamiseksi tuon väkivallan, onko neuvoja miten kierteen saisi sitten katki? En missään nimessä hyväksy että lapseni on lyönyt jne. muita, olen sen hänelle selväksi tehnytkin (vailla vaikutusta). Ryhmässä on muitakin erityislapsia muutama, heillä myös ongelmaa satuttamisen kanssa- vaan eivätpä ole joutuneet kiusatuiksi tietojeni mukaan.

 

["..."]

[QUOTE="nimetön";27410540]Vaan mistä se väkivalta tuli? Päiväkodin mukaan tyhjästä, minä en oikein usko. Kuten sanottu, tuollaista käytöstä ei ole missään muualla, edes silloin kun aikuinen ei vahdi vieressä.

Ja onko oikeutettua kostaa sitä kiusaamalla?[/QUOTE]

Ei se tietenkään oikeutettua ole, mutta päiväkodin näkökulmasta voi olla turhauttavaa puuttua muiden lasten kiusaamiseen lastasi kohtaan, jos kuitenkin näkevät asian niin, että lapsesi alunperin on aiheuttanut tilanteen ikävällä käytöksellä muista kohtaan. Muista, että lapsesi rauhallinen käytös kotona ei tarkoita sitä etteikö hänellä olisi päiväkodissa vakavia ongelmia taidoissa toimia ryhmässä ikätovereiden kanssa. Ja jostain tällaisesta sitten kumpuaa ravivoaminen ym.

 

["..."]

[QUOTE="nimetön";27410577]Jos muut lapset tulkitsevat kiusaamiseksi tuon väkivallan, onko neuvoja miten kierteen saisi sitten katki? En missään nimessä hyväksy että lapseni on lyönyt jne. muita, olen sen hänelle selväksi tehnytkin (vailla vaikutusta). Ryhmässä on muitakin erityislapsia muutama, heillä myös ongelmaa satuttamisen kanssa- vaan eivätpä ole joutuneet kiusatuiksi tietojeni mukaan.[/QUOTE]

Ehkä voisit selkeämmin tehdä selväksi päiväkodin henkilökunnalle, että toivot oman lapsesi käytökseen puututtavan vieläkin tiukemmin näissä tilanteissa, ja sitä kautta lapsei pikkuhiljaa oppisi, että väkivaltainen käytös muita kohtaan ei ole hyväksyttävää. Puhuminen kotona ei välttämättä auta, koska tilanne ei silloin ole päällä ja lapsi on kuitenkin loppujen lopuksi vielä aika pieni ja ymmärtämätönkin.

 

[Sos]

Kiva että teillä kotona sujuu! Mutta juurikin erityislapsilla monesti nuo ongelmat ovat kodinulkopuolella ja on vaikeuksia toimia ryhmässä monellakin eri tavalla. Kyllä sinun lapsesi on kiusaaja pahimmillaan, väkivalta on kiusaamisen pahin muoto ja muut lapset juurikin ajattelevat että sinun lapsesi on ikeä ja "pahis" kun potkii, lyö jne. muita lapsia. Ja kuten joku edellinen sanoikin voi myös päiväkodin puolelta olla turhauttavaa jatkuvasti puuttua tuollaisiin sanomisiin koska tavallaan tottahan se on... Ei lapset unohda päivässä sitä että sinun lapsillesi rikkoi tavaroita ja potki ja löi muita lapsia. Toki pk:n tädit voisivat muille lapsille sanoa , että asia sovittiin jo ja nyt ei muistella vanhoja! Meidän tytön pk:ssa oli poika joka oli väkivaltainen ja nyt vuoden ollut poissa maisemista ja vieläkin tyttö muistaa mitä poika teki ja miten olisi toiminut joissakin tilanteissa eli lapset saattavat kokea toisen lapsen jatkuvan raivoamisen ja väkivaltaisuuden rankastikkin. Ja ymmärrän että muu ryhmä "asettunut lastasi vastaan" koska haluavat suojella itseään ja toisiaan ja ehkä jopa pelkäävät. Varmastikkin olisi nyt syytä jutella lapsenkanssa miksi käyttäytyy noin ja millä tavalla hän kokee päivät tarhassa? Mistä hän siellä pitää ja minkä kokee vaikeana tai tyhmänä asiana? Kuinka pitkiä lapsen päivät ovat? Onko väsynyt? Sitten palaveria tarhaa ja vaikka erityislastentarhan opettaja seuraamaan tilanteita? Häneltä voi tulla hyviäkin vinkkejä. En usko että toiseen ryhmään siirtäminen ratkaisee lapsen ongelmia. Ja sinuna ottaisin yhteyttä vaikka perheneuvolaan ja juttelisin asioita. Monestikkaan ongelma ei ole pk:ssa vaan saattaa vain purkaa pahaa oloaan siellä jos kokee sen olevan turvallista. Kyllä kaikki varmasti järjestyy! Tsemppiä!

 

[näinn]

[QUOTE="nimetön";27410489] Huom! Minun lapseni EI KIUSAA- väkivaltainen on kyllä, se on totta. Kiusaamista vähätellään naureskellen ihan opettajankin taholta. Olen neuvoton.[/QUOTE]

Kenenkään lapsi ei oman vanhemman mielestä kiusaa toisia. Hän vain on impulsiivinen ja vain päiväkodissa vähän stressaantunut... juu

Mutta on aika yleistä ilmeisesti, että lapset ovat päiväkodeissa riiviöitä. Ja omien vanhempiensa kertoman mukaan kaikkialla muualla suloisia kuin tikkukaramellit.