[QUOTE="vieras";24539970]Mä en kestä töissäkään niitä perhanan tavoitekeskusteluja (ja varttivuosittain väliarviointeja) ja kehityskeskusteluja ja osavuosikatsauksia.
Miten ois, et mä vaan teen niitä töitä mitä varten mut on sinne palkattu?
Mun koulutuksella ei pääse "ylemmäs", mulla ei ole mitään mielenkiintoa lähteä enää opiskelemaan ja mut valittiin hommaan hyvän kielitaitoni takia - eli siinäkin on vaikea "kehittyä" kun oon osaston paras.
Ja sama juttu koulussa. Kai ne OPET ny tietää miten opetetaan jsätipäisintäkin kersaa. näen kyllä todistuksesta jos jotain on pielessä.
OIKEAT ongelmatilanteet on asia erikseen, niistä haluankin tietää. Sitten ne korjataan. Mutta muuten ope hoitaa asiat koulussa ja minä hoidan asiat kotona.[/QUOTE]
Mä ajattelin omien lasteni kohdalla ihan samoin. Päiväkodissa oli töissä ammattilaiset. Minä olin ihan muun alan ammattilainen ja lapsiini nähden heidän äitinsä. Luotin siihen, että päiväkodissa työskentelevät ammattilaiset osasivat hoitaa lastani. Heillä sentään oli koulutus siihen, mulla ei
Ymmärtäisin erilaiset hosut ja vosut, JOS niiden mukaan lasta voisi suuressa ryhmässä hoitaa yksilöllisesti. Mutta ainakin silloin ryhmäkoot olivat niin isoja, että lapsen piti sopeutua sihen ryhmään eivätkä vanhemmat voineet sanoa, miten juuri heidän kultamussukkaansa piti hoitaa. Eihän siitä olisi tullut yhtään mitään, jos joka tenavaa olisi pitänyt hoitaa eri tavalla. Yksilöllistä kohtelua sai sitten kotona.