Haluaisin erota miehestäni,mutta siitä tulee huoltajuuskiista:(??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja iihi
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
I

iihi

Vieras
ollaan avoliitossa, yksi yhteinen pieni lapsi. mies hoitanut paljon lasta, yhtä paljon kuin minä lähestulkoon ja lapsen suhde molempiin hyvä. mies haluaisi huoltajuuden itselleen, minä myös. vuoroviikkosysteemi tms ei noin pienelle lapselle toimi. miten tekisitte? minä ehdottomasti haluan lapsen itselleni.
 
Ompa itsekästä "minä ehdottomasti haluan lapsen itselleni" , eiköhän isälläkin ole oikeus nähdä ja olla lapsensa kanssa, kun ei kerta mitään väkivaltaa yms. ole ollut ja välitkin on kunnossa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Amp2:
Ompa itsekästä "minä ehdottomasti haluan lapsen itselleni" , eiköhän isälläkin ole oikeus nähdä ja olla lapsensa kanssa, kun ei kerta mitään väkivaltaa yms. ole ollut ja välitkin on kunnossa.

no tuskin ap meinaa ettei isä sais omaa lastaan nähdä. tarkoitti varmaan että haluaa lapsen kuitenkin asuvan pääasiassa hänen kanssaan. meillä yhteishuoltajuus ja lapsen asuminen on merkitty mun luokse. Koska lapsi on vielä pieni (alle 1v) isä käy meillä ja saa viettää niin paljon aikaa lapsen kanssa ku haluaa... minä olen joko kotona tai lähden pois viettämään sitä "omaa aikaa"...
 
Niin kannattaisko vielä katsoa tilannetta.Pienten lasten kanssa elämä nyt vaan on sellasta et parisuhde kovilla Tunteet välillä jäässä.Ja aina ei huvita ym. Kokemuksesta voin sanoa et kun lapsi 2v... niin tilanne helpottuu...Ero on lapselle aina tosi ikävä ja vaikuttaa lapsen loppuelämään aina.
 
aika äkkiä olette luovuttamassa. (jos ei siis ole petetty eikä väkivaltaa)
Pikkulapsiaika on raskas, ja se kestää useamman vuoden, mutta siten helpottaa!
Tästä vaan sinnitellään ohi! SINNITELKÄÄ!
 
Miehillekin voi tulla muuten synnytyksen jälkeinen masennus,outoa mut totta.
Ja niillä ottaa usein koville toi vauvan tulo ja kaikki se muutos.Kun naisesta tulee äiti ja ne jää tavallaan kakkoseksi.JOTEN MENKÄÄ YHDESSÄ.jonnekkin juttelemaan.Vaik lopulta päätyisittekin eroon.Niin tosta on teille paljon apua.Olette kuitenkin loppuelämänne tekemisisä keskenänne kun teillä on yhteinen lapsi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
no mies on täysi paska minua kohtaan, eikä välitä minusta enää lainkaan.

Mutta lapsesta välittää aidosti? Eli mitä tekisin... Yrittäisin tietysti ehdottaa itselleni yksinhuoltajuutta, kun noin pienestä lapsesta on kyse. Mutta jos mies ei suostuisi, asia menisi tietysti oikeuteen, koska pitäisin kiinni siitä, että lapsella on yksi koti ja mies saisi viikonloppuisin lapsen. Oikeus päättäisi mitä päättäisi. Jos oikeus päättäisi, että meillä on yhteishuoltajuus ja se päätettäisin niin, että vuoroviikoin lapsi kummallakin vanhemmalla, niin tekisin kaikkeni, että se kanssa onnistuisi ja lapsella olisi hyvä olla. Niin minä tekisin.
 
Miettisin mikä on lapselle oikeasti parasta. Jos isä on kerran osallistunut kokoajan paljon lapsen elämään, olisi lapselle väärin jättää tapaamiset vain viikonloppuihin. Ehkä pitäisi miettiä voisiko lapsella olla edelleen tasavertaisesti kaksi vanhempaa erosta huolimatta.
 

Nyt teillä menee taas sekaisin yhteihuoltajuus/yksinhuoltajuus ja vain tapaamisjärjestelyihin liityvät lähivanhempi/etävanhempi.

Huoltajuus jää miehellesi mitä todennäköisimmin, et siis saa yksinhuoltajuutta, koska kertomasi perusteella tähä ei ole mitään syytä. Isähän ilmiesesti hoitaa lastaan täysin asiallisesti ja hyvin.

Se on sitten ihan toinen juttu, että kuka on lapsen lähivanhempi, jonka luona lapsi asuu, ja uka etävanhempi, joka tapaa lasta sopimuksen mukaisesti.Tästäkin voidaan toki oikeutta käydä, jos ei päästä sopimukseen.

Ja lähivanhempi on kyllä kaikkia tukia ja maksuja laskettaessa yksinhuoltaja, vaikka molemmilla vanhemmilla olisi edelleen lapsen huoltajuus, ja vaikkei tällä "yksinhuoltajuudella" laillisen yksinhuoltajuuden kanssa mitään tekemistä olekaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Nyt teillä menee taas sekaisin yhteihuoltajuus/yksinhuoltajuus ja vain tapaamisjärjestelyihin liityvät lähivanhempi/etävanhempi.

Huoltajuus jää miehellesi mitä todennäköisimmin, et siis saa yksinhuoltajuutta, koska kertomasi perusteella tähä ei ole mitään syytä. Isähän ilmiesesti hoitaa lastaan täysin asiallisesti ja hyvin.

Se on sitten ihan toinen juttu, että kuka on lapsen lähivanhempi, jonka luona lapsi asuu, ja uka etävanhempi, joka tapaa lasta sopimuksen mukaisesti.Tästäkin voidaan toki oikeutta käydä, jos ei päästä sopimukseen.

Ja lähivanhempi on kyllä kaikkia tukia ja maksuja laskettaessa yksinhuoltaja, vaikka molemmilla vanhemmilla olisi edelleen lapsen huoltajuus, ja vaikkei tällä "yksinhuoltajuudella" laillisen yksinhuoltajuuden kanssa mitään tekemistä olekaan.

Nyt meni kyllä minulla jotain ohi, miten se huoltajuus jää miehelle, jos eivät ole vielä eronneet? Eli ei kait sitä ole vielä kummallekkaan annettu jos ovat edelleen yhdessä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja myy:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Nyt teillä menee taas sekaisin yhteihuoltajuus/yksinhuoltajuus ja vain tapaamisjärjestelyihin liityvät lähivanhempi/etävanhempi.

Huoltajuus jää miehellesi mitä todennäköisimmin, et siis saa yksinhuoltajuutta, koska kertomasi perusteella tähä ei ole mitään syytä. Isähän ilmiesesti hoitaa lastaan täysin asiallisesti ja hyvin.

Se on sitten ihan toinen juttu, että kuka on lapsen lähivanhempi, jonka luona lapsi asuu, ja uka etävanhempi, joka tapaa lasta sopimuksen mukaisesti.Tästäkin voidaan toki oikeutta käydä, jos ei päästä sopimukseen.

Ja lähivanhempi on kyllä kaikkia tukia ja maksuja laskettaessa yksinhuoltaja, vaikka molemmilla vanhemmilla olisi edelleen lapsen huoltajuus, ja vaikkei tällä "yksinhuoltajuudella" laillisen yksinhuoltajuuden kanssa mitään tekemistä olekaan.

Nyt meni kyllä minulla jotain ohi, miten se huoltajuus jää miehelle, jos eivät ole vielä eronneet? Eli ei kait sitä ole vielä kummallekkaan annettu jos ovat edelleen yhdessä.

Sori tajusin saman tien mitä tarkotit kun olin vastannut. Eli siis huoltajuus eron jälkeen jää yhteiseksi.

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Nyt teillä menee taas sekaisin yhteihuoltajuus/yksinhuoltajuus ja vain tapaamisjärjestelyihin liityvät lähivanhempi/etävanhempi.

Huoltajuus jää miehellesi mitä todennäköisimmin, et siis saa yksinhuoltajuutta, koska kertomasi perusteella tähä ei ole mitään syytä. Isähän ilmiesesti hoitaa lastaan täysin asiallisesti ja hyvin.

Se on sitten ihan toinen juttu, että kuka on lapsen lähivanhempi, jonka luona lapsi asuu, ja uka etävanhempi, joka tapaa lasta sopimuksen mukaisesti.Tästäkin voidaan toki oikeutta käydä, jos ei päästä sopimukseen.

Ja lähivanhempi on kyllä kaikkia tukia ja maksuja laskettaessa yksinhuoltaja, vaikka molemmilla vanhemmilla olisi edelleen lapsen huoltajuus, ja vaikkei tällä "yksinhuoltajuudella" laillisen yksinhuoltajuuden kanssa mitään tekemistä olekaan.


Ei tässä kenelläkään mitään sekaisin ole mennyt, ellei sitten sinulla. Ap aloitti huoltajuuskiistakysymyksellä. Siitä voi vetää johtopäätöksen, että molemmat vanhemmat haluavat yksinhuoltajuuden. Näin ainakin itse vedin. Ja ap mainitsi, että ei halua vuoroviikkosysteemiä eli ei halua, että lapsi asuu vuoroviikoin kummankin vanhemman luona. Eli oikeuteen asia varmaankin meneisi, jos toinen ei jousta ennen sitä. Oikeutta voidaan käydä sekä yhteis- ja yksinhuoltajuudesta että siitä, miten lapsen asuminen ja huolto järjestetään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja öpp:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Nyt teillä menee taas sekaisin yhteihuoltajuus/yksinhuoltajuus ja vain tapaamisjärjestelyihin liityvät lähivanhempi/etävanhempi.

Huoltajuus jää miehellesi mitä todennäköisimmin, et siis saa yksinhuoltajuutta, koska kertomasi perusteella tähä ei ole mitään syytä. Isähän ilmiesesti hoitaa lastaan täysin asiallisesti ja hyvin.

Se on sitten ihan toinen juttu, että kuka on lapsen lähivanhempi, jonka luona lapsi asuu, ja uka etävanhempi, joka tapaa lasta sopimuksen mukaisesti.Tästäkin voidaan toki oikeutta käydä, jos ei päästä sopimukseen.

Ja lähivanhempi on kyllä kaikkia tukia ja maksuja laskettaessa yksinhuoltaja, vaikka molemmilla vanhemmilla olisi edelleen lapsen huoltajuus, ja vaikkei tällä "yksinhuoltajuudella" laillisen yksinhuoltajuuden kanssa mitään tekemistä olekaan.


Ei tässä kenelläkään mitään sekaisin ole mennyt, ellei sitten sinulla. Ap aloitti huoltajuuskiistakysymyksellä. Siitä voi vetää johtopäätöksen, että molemmat vanhemmat haluavat yksinhuoltajuuden. Näin ainakin itse vedin. Ja ap mainitsi, että ei halua vuoroviikkosysteemiä eli ei halua, että lapsi asuu vuoroviikoin kummankin vanhemman luona. Eli oikeuteen asia varmaankin meneisi, jos toinen ei jousta ennen sitä. Oikeutta voidaan käydä sekä yhteis- ja yksinhuoltajuudesta että siitä, miten lapsen asuminen ja huolto järjestetään.

Niinhän mä sanonkin, että molemmista voidaan oikeutta käydä!
Mutta mä tulkitsin toisin tuon "ehdottomasti haluan lapsen itselleni" -kohdan, ja käsitin se tarkoittavan asumista/tapaamisia :)
Mut ap tse varmaan osaa sitten selventää, tarkoittiko tosiaan _huoltajuus_kiistaa :)

 
Siis totta kai huoltajuus olisi yhteinen, mutta haluaisin olla se lähivanhempi, jonka luona lapsi pääosin asuu. Olen huolissani, voiko mies viedä sen minulta. Mies on paska monellakin tapaa, mm. hänellä menee jatkuvasti hermot lapseenkin ja siihen kun "vapaus on menetetty"...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja öpp:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Nyt teillä menee taas sekaisin yhteihuoltajuus/yksinhuoltajuus ja vain tapaamisjärjestelyihin liityvät lähivanhempi/etävanhempi.

Huoltajuus jää miehellesi mitä todennäköisimmin, et siis saa yksinhuoltajuutta, koska kertomasi perusteella tähä ei ole mitään syytä. Isähän ilmiesesti hoitaa lastaan täysin asiallisesti ja hyvin.

Se on sitten ihan toinen juttu, että kuka on lapsen lähivanhempi, jonka luona lapsi asuu, ja uka etävanhempi, joka tapaa lasta sopimuksen mukaisesti.Tästäkin voidaan toki oikeutta käydä, jos ei päästä sopimukseen.

Ja lähivanhempi on kyllä kaikkia tukia ja maksuja laskettaessa yksinhuoltaja, vaikka molemmilla vanhemmilla olisi edelleen lapsen huoltajuus, ja vaikkei tällä "yksinhuoltajuudella" laillisen yksinhuoltajuuden kanssa mitään tekemistä olekaan.


Ei tässä kenelläkään mitään sekaisin ole mennyt, ellei sitten sinulla. Ap aloitti huoltajuuskiistakysymyksellä. Siitä voi vetää johtopäätöksen, että molemmat vanhemmat haluavat yksinhuoltajuuden. Näin ainakin itse vedin. Ja ap mainitsi, että ei halua vuoroviikkosysteemiä eli ei halua, että lapsi asuu vuoroviikoin kummankin vanhemman luona. Eli oikeuteen asia varmaankin meneisi, jos toinen ei jousta ennen sitä. Oikeutta voidaan käydä sekä yhteis- ja yksinhuoltajuudesta että siitä, miten lapsen asuminen ja huolto järjestetään.

Niinhän mä sanonkin, että molemmista voidaan oikeutta käydä!
Mutta mä tulkitsin toisin tuon "ehdottomasti haluan lapsen itselleni" -kohdan, ja käsitin se tarkoittavan asumista/tapaamisia :)
Mut ap tse varmaan osaa sitten selventää, tarkoittiko tosiaan _huoltajuus_kiistaa :)


Niin, mikä meni sitten kellä sekaisin? Ap puhui ensin huoltajuuskiistasta. Sitten asumisjärjestelyistä eli siitä, että ehdottomasti haluaa lapsen itselleen = sekä huoltajuuden että lapsen asumisen. Ja jutun otsikko oli huoltajuuskiista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Siis totta kai huoltajuus olisi yhteinen, mutta haluaisin olla se lähivanhempi, jonka luona lapsi pääosin asuu. Olen huolissani, voiko mies viedä sen minulta. Mies on paska monellakin tapaa, mm. hänellä menee jatkuvasti hermot lapseenkin ja siihen kun "vapaus on menetetty"...

Kuullostaa tosi ikävältä.. kuinka pieni lapsenne siis on?
Kovin pienelle, siis vaikka rintaruokinnassa olevalle, ahrvemmin määrätään isää lähivanhemmaksi. Ja jos kysyys on tuollaisesta "vapaus on menetetty# -ongelmasta, niin tuskinpa oikeasti haluaa olla yksin hoitaa lasta, jota sä vain tapaat? Sittenhän se vapaus vasta olisikin mennyttä!
Ja arveletko, ettei tämä ole miehellesi vain jokin ohimenevä kriisi, vai onko jo kestänyt pitempään?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ui:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
no mies on täysi paska minua kohtaan, eikä välitä minusta enää lainkaan.

Mutta lapsesta välittää aidosti? Eli mitä tekisin... Yrittäisin tietysti ehdottaa itselleni yksinhuoltajuutta, kun noin pienestä lapsesta on kyse. Mutta jos mies ei suostuisi, asia menisi tietysti oikeuteen, koska pitäisin kiinni siitä, että lapsella on yksi koti ja mies saisi viikonloppuisin lapsen. Oikeus päättäisi mitä päättäisi. Jos oikeus päättäisi, että meillä on yhteishuoltajuus ja se päätettäisin niin, että vuoroviikoin lapsi kummallakin vanhemmalla, niin tekisin kaikkeni, että se kanssa onnistuisi ja lapsella olisi hyvä olla. Niin minä tekisin.

Tämä tummennettu osa ei menis läpi edes oikeudessa!!!

Vai menikö sulla kaksi eri sopimusta sekaisin?
Huoltomuodolla ja tapaamissopparilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Voit olla yh, mutta silti teillä voi olla isän kanssa vko/vko systeemi. Tai voi olla yhteishuolto ja silti etä ei näe lapsiaan koskaan.

Ap:lle. Ei ole mitään järkeä jatkaa lapsen kanssa. Mä olen lapsuudessa katsonut rakkaudetonta parisuhdetta ja riitelyä. Siitäpä sitä tulee itsellekin tietty malli perhe-elämästä - ei hyvä!

Ehdotan vko-vko -systeemiä. Ette tosin noudata sitä heti, vaikka se jo paperiinkin kirjataan. Vaan pikkuhiljaa siirrytte siihen. Kuulostaako hullulta ens alkuun, että lapsi aluisi samassa paikassa (jos on siis tosi pieni) ja vuorotellen isä/äiti kävisi hänen kanssa siinä olemassa. Sit pikkuhiljaa siirrytte vko/vko systeemiin molempien luona.

Ja mitä väliä sillä sit olis, kumpi on lähihuoltaja? Kun huoltomuodolla ja tapaamisilla ei ole mitään tekemistä keskenään.

 

Yhteistyössä