Vierailija kirjoitti:
Edellisen aikana velkaa tuli +40%, inflaatio nousi 6+ prosenttiin ja korot yli 4%. Nyt sentään inflaatio ja korot saatu laskettua.
Oho! Siis yritysten hinnan nostotkin Marinin hallituksen syytä
Taidat luulla että elämme sosialismissa jossa hallitus päättää hinnatkin
Todellisuudessa Ukrainan sodan venäjäpakotteiden aiheuttamaa energiakriisiä ahneeseen rahastamiseen käyttänyt yritysten ahneusinflaatio - greedflation nosti hintoja ja EKP:n inflaation estotoimien kautta korkoja.
Samalla tämän yritysten järkyn ahneusinflaation takia myös suomalaisten (muiden kuin kauppiaiden) ostovoima koki romahduksen.
Edelleenkään nousseet hinnat eivät ole laskeneet, niitä ei vain nosteta yhtä paljon kuin 2022-2023. OrpoPurran yleisen ALV:n nosto EU-maiden toisiksi korkeimmaksi Unkarin jälkeen 25,5%:iin vie lisää ostovoimaa ja nostaa inflaatiota, kun kauppa hinnoittelee hinnat seuraavaan sopivaan kaupan käyttämään *.99€ jne. summaan, ei koskaan alaspäin.
Vuodenvaihteessa myös alemmat ALV-kannat nousevat, eli taas suomalaisten ostovoimaa alemmas ja kaupan inflaatiopyöristys.
Inflaation syy - Palkansaajaa syyllistetään palkankorotuksista, mutta todellinen syy nykyinflaatioon on muualla ekonomisti Anni Marttinen haastaa puhumaan greedflationista
Yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat nyt inflaatioon enemmän kuin palkankorotukset, ekonomisti Anni Marttinen sanoo.
www.apu.fi
"Usein sanotaan, että korkeat palkankorotukset ajavat inflaatiota ylös. Ekonomisti Anni Marttisen mukaan nyt pitäisi puhua siitä, miten paljon yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat inflaatioon.
Suomessakin on väläytelty palkkamalttia ratkaisuksi inflaatioon. Samalla ihmisten ostovoima on kärsinyt huomattavasti niin inflaation kuin korkojen nousun myötä.
Tämän hetken jätti-inflaatiossa ei kuitenkaan enää ole kyse energiakriisistä tai komponenttipulasta inflaation perinteisistä perisyistä, joissa kysyntä ylittää tarjonnan. Nyt inflaatiota ajaa ennen kaikkea yritysten voitontavoittelu, sanoo Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTEn pääekonomisti Anni Marttinen.
Marttinen on Suomessa nostanut tiettävästi ensimmäisenä julkiseen keskusteluun käsitteen
greedflation. Sen voi vapaasti suomentaa
ahneusinflaatioksi. Ulkomailla termiä on näkynyt kevään aikana lehtiartikkeleissa, joissa nykyiselle tilanteelle on haettu syitä.
Talouspoliittisessa keskustelussa puhutaan usein palkkamaltista ja siitä, että korkeat palkankorotukset ajavat inflaatiota ylös. Marttisen mukaan vähemmän puhutaan siitä, miten paljon yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat inflaatioon.
Inflaation alkuaikoina sen syitä on vaikea analysoida, mutta nyt on tullut jo dataa siitä, että palkkojen nousu ei johtanut vuoden 2022 inflaatioon. Tuolloin Euroopassa ei oikein edes nostettu palkkoja. Inflaation kiihtyminen on johtunut yritysten voittomarginaalin noususta, Marttinen sanoo.
Kun yleinen inflaatio on nousussa, voittomarginaalin nostoon on pienempi kynnys. Kun tuotannon kustannukset nousevat, mukaan lisätään vain pieni pykälä itselle, Marttinen kuvailee.
Pienten nostojen kokonaisvaikutus ei kuitenkaan ole pieni. Euroopan keskuspankin EKP:n arvion mukaan vuoden 2022 inflaatiosta noin kaksi kolmasosaa johtui nimenomaan yritysten voittomarginaalin kasvusta.
Se on jo iso pykälä.
Kaikki yritykset eivät toki hyödy tilanteesta. Ne kärsivät, joiden alalla ei voida nostaa hintoja.
Yleinen konsensus firmoilla on kuitenkin nostaa hintaa. Se käy nyt helpommin kun muutkin nostavat niin itsekin.
Palkansaajille ei meinata saada edes kolmen prosentin korotuksia, kun inflaatio laukkaa jo 10 prosentissa."