Hei vain, ensimmäistä viestieäni palstalle kirjoitan. Aloitin tämän viestiketjun lukemisen jo kuukausi sitten ajatuksenani kirjoittaa sitten kun olen teidän tekstinne selannut läpi. Mutta voi kuinka se viekään aikaa! Nyt olen menossa sivulla 225 ja toivottavasti tämän viikon aikana viimein saavuttaisin ketjun pään ja pääsisin seuraamaan teidän kokemuksianne reaaliajassa.
Omaa tarinaani sen verran että esikoisesta haaveilen ja ikää minulla vähän alle ja miehellä pikkuisen yli 30. 2011 jätin ensimmäisen kerran hormonaalisen ehkäisyn pois ja kuukautisia ei sitten odottelusta huolimatta kuulunutkaan. Terveyskeskuslääkärien kanssa alun selvittelyn ja 9kk kuukautisten odottelun jälkeen gynekologeille tutkittavaksi, hormonitasoja mittailtiin ja useampaan otteeseen ultrattiin. Lopputulema oli ettei oma hormonitoiminta toimi normaalisti, syytä ei löydetty. Kuukautisia ei Teroluteillakaan saatu tulemaan. Primoluteilla jonkinmoinen vuoto kyllä, mutta niissäkään kierroissa raskautumisen mahdollisuutta ei oikein ultran mukaan ollut. Tämä järkytti, "mikä nainen minä olen jos estrogeeniä ei erity enkä voi raskaaksikaan tulla". Elämäntilanne muuttui ja päädyin sitten lääkärin suosituksesta aloittamaan yhdistelmäehkäisyn uudelleen jonka myötä kierto saatiin taas tulemaan. Estrogeeni lääkkeen muodossa oli kuulemma merkityksellinen luustoni säilymiselle.
Tuolloin puhuttiin että kun raskautuminen tulisi ajankohtaiseksi voisin suoraan hakeutua hoitojen puolelle, sillä luomusti todennäköisyyteni olisivat todennäköisesti pienet. Pyysin nähdäkseni tuon aikaiset tekstini noin vuosi sitten, eikä sinne ollut kuitenkaan asiasta mitään kirjoitettu. Suorasta tiestä odottelun ohi taitaisi siis olla turha haaveilla, mutta ei minulla onneksi hoitoihin vielä hinku ollutkaan, lähinnä vain kaipailin tutkimuksia olisiko tilanteeni muuttunut...
Keväällä 2015 tunsimme viimein mieheni kanssa olevamme valmiita (ajatukseni oli että noin vuosi tästä tulisi hakeutuminen lapsettomuushoitoihin), jätin yhdistelmäehkäisyn ja odottelin kuukautisia... Ensimmäiset sain 3kk sitten ja voi miten kuukautisista voikaan olla onnellinen! Mies totesi, että onkin tainnut valita itselleen aika sekopäisen naisen... "Onko ne noi hormonit sitten nyt kun ei ole enää pillerit mielialoja tasaamassa, ei kai kukaan voi iloita kuukautisistaan noin". <3 Ovulaatiotestit otin mielenkiinnosta käyttöön, mutta huippua en onnistunut tikuttamaan, olettaisin etten siis ehkä ole ovuloinut edellisinä kuukausina. Kierrot olleet 31-29vrk lyhentyen. Tässä kierrossa kuitenkin löysin mielestäni myös LH-huipun ja ovulaatio oli todennäköisesti 17.11.
Ja tähän porukkaan tunnen kuuluvani, sillä raskaustestejä olen tehnyt kiertojen viimeisinä päivinä vaikka olenkin uskonut ettei raskautumisen mahdollisuutta ole ollut. Pieni toivon kipinä yllä kuitenkin... Tässä kuussa sitten entistä suuremmalla innolla.
Teidän tekstejänne lupaan kommentoida sitten kun ketjun pään tavoitan, onnea yritykseen kuitenkin kaikille!
