Täällä huhuilee 26 v avoliitosta eronnut 2v2kk vesselin äiti. Pojan isän kanssa yhteishuoltajuus mutta lapsi asuu kanssani.
Kävi vahinko ja päädyimme petiin ja jälkiehkäisy ei sitten toiminutkaan, tänään muutenvain tehtyyn testiin pärähti kaksi viivaa. En todellakaan osannut odottaa tätä eli tämä tapatestaaja sai kp 29/28 aikamoisen yllätyksen.
Fiilis on sekava, haluaisin kiljua riemusta ja taidan sisäisesti vähän hykerrellä mutta ympäristön ja lapsen isän reaktio pelottavat, ja tietysti jaksaminen pienen lapsen ja uuden vauvan kanssa YKSIN.. Voi apua..
Kyllä tässä on pakko vielä vähän miettiä sitä toistakin vaihtoehtoa mutta jotenkin se ei vaan sovi periaatteisiini, en usko että pystyisin.
Uudet keskustelukumppanit ja ystävätkin ovat enemmän kuin tervetulleita, saa ehdottaa myös sopivaa ryhmää. On vaan tosiaan asioita jotka vain toinen äiti voi ymmärtää ja meidän tukiverkosto on aika olematon :/
Kävi vahinko ja päädyimme petiin ja jälkiehkäisy ei sitten toiminutkaan, tänään muutenvain tehtyyn testiin pärähti kaksi viivaa. En todellakaan osannut odottaa tätä eli tämä tapatestaaja sai kp 29/28 aikamoisen yllätyksen.
Fiilis on sekava, haluaisin kiljua riemusta ja taidan sisäisesti vähän hykerrellä mutta ympäristön ja lapsen isän reaktio pelottavat, ja tietysti jaksaminen pienen lapsen ja uuden vauvan kanssa YKSIN.. Voi apua..
Kyllä tässä on pakko vielä vähän miettiä sitä toistakin vaihtoehtoa mutta jotenkin se ei vaan sovi periaatteisiini, en usko että pystyisin.
Uudet keskustelukumppanit ja ystävätkin ovat enemmän kuin tervetulleita, saa ehdottaa myös sopivaa ryhmää. On vaan tosiaan asioita jotka vain toinen äiti voi ymmärtää ja meidän tukiverkosto on aika olematon :/
