@JasmiRubiini99 lle tsemppiä häävalmisteluihin ja myös paljon onnea!
Täällä ollaan oltu enemmän ja vähemmän taustalla, ihan rehellisesti jo senkin vuoksi, kun yritys on vain kestänyt ja kestänyt, ja tuntuu välillä todella pahalta lukea toisten helpoista raskautumisista. En todellakaan ole pystynyt olemaan joka kerta iloinen toisten plussista, vaan olen välillä kateellinen, välillä itkettää, välillä suututtaa. Ja on ihanaa, että joillakin raskautuminen käy helposti, mutta on myös hyvä vetää omia rajoja ja pitää täältä taukoja, silloin kun alkaa tuntua pahalta.
Halusin tuoda tänne näkyväksi näitä ei niin kivoja tunteita, koska varmasti tämänkaltaiset tunteet on monille tuttuja, eikä se tee kenestäkään huonoa tai katkeraa ihmistä jos ei aina pysty iloitsemaan toisten puolesta Tää on kaikenkaikkiaan tosi vuoristoratamaista hommaa. Myöskin on sanottava se, että täällä todellakin sopii hehkuttaa, olla onnellinen ja innoissaan onnistumisista, vaikka ne saatta aiheuttaa toisille vaikeita tunteita. Jokaisen polku on erilainen, mutta toivotaan, että jokainen täällä saa lopulta oman pienokaisen syliin
Voisin myös kerrata lyhyesti omat taustat: olen 33v, yritys aloitettu vuonna -22 loppuvuodesta ja ensimmäisestä kierrosta tuli kemiallinen raskaus. Sen jälkeen ei tapahtunut mitään 1,5 vuoteen. Kävin gynellä asian tiimoilta keväällä -24, ja siellä diagnosoitiin endometrioosi, joka on toistaiseksi ainoa raskautta vaikeuttava tekijä mitä on löydetty. Gyne laittoi lähetteen julkisen lapsettomuuspolille, sen jälkeen odoteltiin muutama kuukausi. Ensikäynnillä päädyttiin etenemään suoraan tehokkaimpaan hoitomuotoon eli IVfään, ja sitten jonoteltiin taas 3kk. Ensimmäinen IVF tuotti 2 alkiota, joista toisesta tuli kemiallinen raskaus, ja nyt huomenna siirretään toinen alkioista ja toivotaan parasta. Vielä on 2 julkisen tarjoamaa IVF kierrosta jäljellä.
Lopuksi vielä todettakoon, että on kiva, kun täällä on meitä kaikenlaisilla taustoilla ja syntyy erilaisia tarinoita: sekä niitä nopeita onnistumisia että sitten ”taisteluvoittoja”. Jokainen tänne tuleva toivottavasti löytää vertaistukea näistä tarinoista