Haaveena vauva 2025

Täällä vähän vajaa 2 viikkoa kierrukan poistoon! Ehdin jo ovulaatio- ja raskaustestit tilata. Jännää on! Jos olen niin onnekas, että tule vielä joskus raskaaksi niin toivoisin, että raskaus sujuisi ilman järkyttävää pahoinvointia.. Vaihdoin juuri roolia ja työt kyllä vaativat paljon tällä hetkellä. Toisaalta, kun ei ikinä voi olla varma tuleeko raskaaksi tai kauan siinä kestää, olisi tuntunut hölmöltä olla tarttumatta tarjottuun tilaisuuteen. Kuinka paljon muut täällä keskustelijat ovat sovittaneet elämää ajatuksella "jos tulee lapsi" (vaikka töiden, harrastusten tai elämänmuutosten suhteen) vai elättekö kuten tavallista ja sitten sopeudutaan jos onnellisesti käy ?

Meillä on tarkoitus ensi kesänä antaa kolmannelle lapselle lupa tulla. Mun on tarkoitus palata töihin 2026 alusta ja haluisin hakeutua siitä hyvin pian uuteen työhön, alan hakea töitä jo edellisenä syksynä. Uusiin töihin hakeutumista auttaisi yhden suht kalliin koulutuksen käyminen ja oonkin miettinyt, että kävisinkö sen jo keväällä 2025, jotta syksyllä voisin kertoa siitä työhakemuksessa, mikä voisi auttaa uuden työn saamista. Sitten jos tulisinkin jo ensi kesänä raskaaksi niin että l.a. helmi-huhtikuussa 2026 niin en ehtisi välttämättä edes saada uutta työtä, kun jäisin taas pariksi vuodeksi kotiin. Ja jos jäisin niin sitten kannattaisi käydä se koulutus vasta ennen kun palaan uudelleen/hakeudun uusiin töihin 2028. Sitten taas jos laskettu aika olisikin vasta 2026 loppupuolella niin voisin käydä koulutuksen sinä keväänä eli vuotta myöhemmin, sillä todnäk ehtisin 2026 alkupuolella hakeutua uuteen työhön, jonka haastatteluvaiheessa tuosta koulutuksesta olisi apua. Eli kyllä, arvon hyvinkin paljon sitä, miten järkätä muu elämä mahdollisen raskauden suhteen

 

Täällä tuntuu moni elävän jänniä aikoja omissa tilanteissaan

Täällä Dpo 7 tänään, ei sitten mitään oiretta mihinkään suuntaan. Ovulaatio on varmistettu tapahtuneen, joten ”the ihme” on mahdollinen tässäkin kierrossa, joskin usko siihen on täysi nolla Tämän yk:n jälkeen meille tulee taukoa yrittämisestä, kunnes päästään aloittamaan hoidot. Haikeaa, tämä on viimeinen yk vähään aikaan 🫶. 2 vuotta on elänyt tämän yrittämisen varjolla, niin tuntuu, että ihan uusi elämä on alkamassa Miten sitä osaa olla?!! Ei ovulaatiotestejä, ei raskaustestejä, ei mitään Tekee varmaan ihan hyvää

Ei sitä varmaa osaa olla Tai ite, jos lopettaisin nyt yrittämisen, mut ei olis mitää ehkäisyä, joka estäisi ovulaation, niin en varmasti osais olla. Keho jotenki kertoo liian selkeästi, missä vaiheessa kiertoa mennää, vaikka testejä ei tekiskää. Mut toivottavasti sä pystyt vaa olee ja nauttii loppuvuodesta

 

Täällä pitäs olla tänää dpo 1. Koska koko ajan pitää jotai pohtia tai olla huolissaan, niin tässäkään kierrossa ei oo tullut tissit vielä kipeiksi ovulaation jälkee. Mul oli 15 kiertoa, joissa tissit kipeytyi ovulaation jälkee. Nyt viime kierrossa ei, eikä tässä. Eli 2 kiertoa, jossa ei kipeydy. Mitäköhän tämä meinaa onko mun keltarauhanen heikentynyt vai, onko hormonit paremmassa tasapainossa, eikä siks tuu tissikipua?

 

Täällä yk2 käynnissä.

Muun elämän ja lapsen saamisen suunnitteluun omia ajatuksia:
Itsellä ikää 39, mies muutaman vuoden vanhempi. Yk2 menossa, aiemmin 1 kouluikäinen lapsi.

koen olevani varsin työorientoitunut ja viimeiset +10-15v niin sanotussa uraputkessa ovat osoittaneet että koskaan ei ole hyvä hetki olla kotona ja poissa töistä. Aina on jotain. Taloudellisesti ja muun elämän suhteen sopiva hetki on ollut lähes 20v eli ihan kiva asunto ollut, vakaa parisuhde, vakityö, tulotaso hyvä jne.
itse tulin ekaa kertaa äidiksi yli 30vuotiaana. Se oli oikea ikä mulle. Nyt yritämme toista. Tulee jos on tullakseen. Tiedostan, että aikaa ei ole enää paljon.
Ja jälleen kerran työelämässä on aika, jolloin ei missään tapauksessa voisi jäädä pois.. tänä vuonna olemme miehen kanssa valinneet kuitenkin yrittää toista lasta. Katsotaan miten käy. Kaikki muuten on valmiina jos onni käy ja pääsemme odottamaan toista. Sitä odotellessa jatkan uraputkessani yhden lapsen äitinä.

 

Me ei olla ns varauduttu lapseen mitenkään. Haluttaisiin lapsille lopulta omat huoneet mutta kolmannelle ei ole omaa. Pitkään aikaan ei tietysti tarvitsekaan. Edellisten jäljiltä ei ole myöskään tarvikkeita tallessa, kun ei silloin vielä suunniteltu kolmatta lasta. Työt ja arki rullailee, mahdollisia töiden muutoksia ei olla mietitty lapsen kannalga

Täällä pari viikkoa keskenmenosta. Vuoto loppui viidessä päivässä kuin seinään, mutta tuli tiputtelua muutaman päivän päästä uudestaan. Taas muutama päivä taukoa ja nyt taas tullut vähän. Soitin terveyskeskukseen, mutta sanoi että jos ei ole vatsakipuja tai kuumetta, niin ei tarvitse huolestua. Ärsyttävää. Haluaisin jo vaan unohtaa koko jutun.

/kolmattakehiin

 

Yritin kirjoittaa, että ei olla töitä mietitty lapsen kannalta, kun ei tiedä tuleeko sitä edes.. samaa mieltä edellisen kanssa, että aina on jollain tavalla huono hetki. /kolmattakehiin

 

Me ollaan etsimässä uutta kotia, jossa olisi oma huone kolmelle lapselle. Nyt siis meillä kaksi pientä. Jos kävisi niin, ettei kolmatta tule niin sittenpähän olisi molemmilla, puolisolla ja minulla, omat työhuoneet. Eli sikäli ollaan varauduttu, mutta tilanne sitten elää, jos tilanne sellainen. Puoliso haki uusia töitä silloin reilusti ennen ekaa lasta, lopetti työnhaun, kun eka lapsi syntyi, koska ajatteli, ettei halua vaihtaa just kun lapsi syntynyt ja itsekin jää ekasta lapsesta isyysvapaalle. Nyt hän on taas aktivoitunut työnhaussa ja toivoo löytävänsä uuden työn ennen seuraavia isyysvapaita, joihin on vielä reilusti aikaa. Minulla myös mielessä työnhaku, mutta nyt olen vanhempainvapaalla. En sitten tiedä voisiko raskaana ollessa hakea töitä. Ehkä sitten, kun vanhempainvapaan loppu alkaa häämöttää, nyt siihen on vielä yli vuosi.

 

Täällä pitäs olla tänää dpo 1. Koska koko ajan pitää jotai pohtia tai olla huolissaan, niin tässäkään kierrossa ei oo tullut tissit vielä kipeiksi ovulaation jälkee. Mul oli 15 kiertoa, joissa tissit kipeytyi ovulaation jälkee. Nyt viime kierrossa ei, eikä tässä. Eli 2 kiertoa, jossa ei kipeydy. Mitäköhän tämä meinaa onko mun keltarauhanen heikentynyt vai, onko hormonit paremmassa tasapainossa, eikä siks tuu tissikipua?

Mulla oli aiemmin yleensä aina tissit kipeät, mutta kesällä/loppukesästä en huomannut sitä enää juurikaan ovulaation jälkeen. Mietinkin jo, ettenkö ovuloinut, mutta ehkä vain hormonitasapaino parantui. Luinkin jostain, että kun hormonit on tasapainossa niin ei pitäisi kauheasti oireita olla. Sitten plussakierrossa taas rinnat kipeytyikin oikein kunnolla.