Kuulostaa tosi monimutkaselta noi ovistikut...
Mä oon vuosia sitten mielenkiinnosta niitä tehny. Ja en tehny kun yhtenä tai ehkä kahtena kuukautena. Ja vaik silloin oli tosi vilkas s-elämä, niin kyllä siinä heti tuli pientä stressii, että nyt on H-hetki nyt PITÄÄ harrastaa, että tärppi käy. Mä en näistä asioista oo hirveesti koskaan stressannu, niin kyl noi tikut sai aikaan sellasen pakko pakko just nyt, sänkyyn ja äkkiä hommiin.
ja ei se enää ollu ihan niin ihanaa ja rentoo se homma.
Nyt on onneksi vieläkin sen verran aktiivista makkarissa, että ei kyl senkään puolesta tarvi ovistikkuja. Harrastellaan silloin, kun mieli tekee, oli ovis tai ei.
Ja me saadaan pieni vielä joskus, jos niin on tarkoitettu.
Vaikka en näistä asioista stressaa, niin kyllä ne menkat aina harmittaa, kun alkaa. Mutta kyllä mä heti nään niissä sitten sen positiivisen puolen, kun ne alkaa.
Esim.just että saan vielä nauttii salmiakkia, lakritsia ja lauantaina yhen sidukan..
Ja koko ajan seuraava kk tulee "parempi" laskettuaika, jos just nyt ei tärppää. Toukokuu parempi ku huhti jne.
Mut joo, tottakai paras ois mahd.pian tärppi, kun huomio meidän iän jne.
Yritän kovasti ajatella asioista näin (aina ei tod.onnistu
)
"Mitä asioita et voi muuttaa/itse niihin vaikuttaa, älä niistä stressaa."
Ja pimenevät illat
ja joulunaika, laittaminen ja kaikki, ai että...
Mä oon vuosia vuodelta, enempi hurahtanut jouluun.
Sori, nyt lähti ihan raiteilta nää jutut..
Mut pointti, että kivoja asioita on koko ajan ja lisää tulossa.
P.S.Mut tää nykyinen epäsäännöllinen kierto saa jopa mutkin pienesti tuskastuu ja jännittämään.
Noh, pitäähän se olla välillä mitä jännittää.