Hei, maailma on niin epäreilu kun jotkut joutuvat käymään läpi raskaita hoitoja ja toiset taas raskautuvat vahingossa vaikka yrittivät sen estää, että haluan kysyä, saako tänne tulla vaikkei vauva (viides!) ollut haaveissa vai tuleeko jollekulle paha mieli? Ainakin otaksun että viidettä pukkaa, sillä kokeneelle äidille tämä aivan tajuton väsymys vaikka kuinka nukkuisi, arat rinnat ja aivan äkkiä viime viikolla vähentynyt maidoneritys (imetin vielä kuopusta, nyt pääsiäispyhinä aloitin vieroituksen) sekä kuvotus, joka sai tänään jo oksentamaankin, kertovat omaa tarinaansa. Aiemminkin raskausoireeni ovat alkaneet yleensä erittäin aikaisin, kauan ennen kuin on voinut testata. Minulla on neljä aivan ihanaa lasta, eikä tulisi mieleeni edes harkita aborttia, jos tuleekin viides. Ei siitäkään huolimatta että jos vauva on tulossa, se kyllä sotkee tulevaisuudensuunnitelmani täysin. Palasin tänä vuonna työelämään ja pää on surissut uraan liittyviä suunnitelmia ja pitkän kotiäitiysputken jälkeen on tuntunut aivan taivaallisen hyvältä päästä taas töihin... Edelliset lapset ovat kahta sarjaa, eka satsi on jo yläasteella, iltatähti -14 sai seurakseen toisen -17 (ja kesken menneitäkin on ollut kaksi eli raskaana olemisesta on tosiaankin kokemusta) ja täytän ihan pian 40 vuotta. Joka tapauksessa jos ja kun olen taas raskaana, toivon vauvalle kaikkea hyvää ja tiedän että hän on oleva yhtä rakas kuin isosisaruksensakin! Kaikki aiemmat lapseni ovat harkittuja ja olen ollut aika avoin hölösuu ystäville ja sukulaisille raskauksistani, mutta nyt jotenkin nolottaa ja haluan vaan olla hipi hiljaa ja katsoa mitä tästä seuraa... Yhtä aikaa haluaisin jutella jonkun kanssa aiheesta, joten palasin vuosien tauon jälkeen nyt tänne.