H****tin noloa:( Aloin parkumaan eilen kun opinnäytetyön

[Nolona:(]

opponointi oli. Opponoija lyttäsi työn kokonaan ja rupesin ison porukan (n. 40 hlöä) edessä itkemään.. en enää ikinä kehtaa mennä mihinkään!! Hävettää, nolottaa. Äitiyslomalla tein opinnäytetyöni ja se ei ollut kovin hyvä, mutta että vain yhden hyvän asian opponoija sanoi työstäni ja kaikki muu negatiivista.. aloin itkemään. En enää ikinä mene koululle, enkä enää ikinä opiskele, hävettää, aikuinen ihminen ja pillittää kaikkien edessä!!

 

[älä välitä]

enemmän aihetta itkuun sillä opponoijalla on, sillä hän ei ole sisäistänyt koko homman ideaa alkuunkaan!! idea on nimittäin siinä, että opetellaan antamaan RAKENTAVAA PALAUTETTA, ei lyttämään toisen työtä.

 

[ImpiEllenAnna]

No mitä opettaja sanoi? Tai kommentoiko kukaan muu?

Rohkeasti menet vaan takasin ja jatkat työtä.. :hug:

 

[No kun]

enemmän aihetta itkuun sillä opponoijalla on, sillä hän ei ole sisäistänyt koko homman ideaa alkuunkaan!! idea on nimittäin siinä, että opetellaan antamaan RAKENTAVAA PALAUTETTA, ei lyttämään toisen työtä.

Jotkut ottaa sen rakentavankin palautteen tunteella, nimittäin minä myös..

 

[b]

Oletko huono ottamaan vastaan palautetta, eli oliko kyseessä tosiaan lyttäävä arviointi vai rakentava, mutta kriittinen palaute?

Mutta hei, kaikesta huolimatta häntä pystyyn ja päättäväisesti takaisin kehään! :hug:

 

[...]

Tiedätkös mitä? Minunkin opponoijani lyttäsi opinnäytetyön täysin. Hän ei löytänyt siitä mitään hyvää. Lopputulos oli kuitenkin se, että sain luokaltamme ainoan kiitettävän!

 

[Tuota]

Siis ettekö te tee sen ohjaajan kanssa yhteistyötä ja näytä sitä työtänne välillä sille?
Siinä ei voi siten paljon vikaan mennä kun jo tehdessä tulee se kritiikki ja voi tehdä korjaukset mieleisiksi.

 

[roosanäiti]

samoin meidän ryhmän päättötyö sai pelkkää kritiikkiä kirjalliselta osuudelta, meillä oli myös toiminnanosuus josta saimme kiitettävän, nyt kun myöhemmin luin työn, ei kirjallinen osuus todellakaan ollut hyvä ja kaikenlisäksi meidän ryhmän kemiat eivät toimineet, silti palautteen antajat antoivat tulla aika tylysti, silloin ärsytti mutta ei se mun elämässä ole vaikuttanut mihinkään työnsaantii tms. ja myöskään itku ei ole maailman loppu, pää pystyyn vaan.

 

[ap]

Tuo työ ei ollut viimeistelty (vielä mahdollisuus korjailla), ja opponoija lyttäsi sisällön (ei ymmärrettävää kieltä, epäjohdonmukainen, epäselvä, en vastaa tutkimuskysymyksiin), mutta myös etsi yhdyssanavirheitä ja luetteli kaikki pienet huolimattomuusvirheet kaikkien kuullen. Ainoa hyvä asia oli, että "aihepiiri on laaja". Ei siis tosiaan sanonut mitään hyvää.

Olen lähettänyt ohjaajalle aiemmin version ja hän ei keksinyt parantamisen varaa pahemmin.

Eniten mua hävettää oma reaktio, olen valvonut lapsen kanssa paljon ja jotenkin oli viimeinen pisara tuo opponointitilanne .

 

[manna]

häntä pystyyn! et todellakaan ole ensimmäinen julkinen pillittäjä. sehän on vapauttavaa kun voi itkeä silloin kun siltä tuntuu. aivan varmasti sait sympatiat puolellesi, toisin kuin se lyttääjä.

ole ylpeä siitä, että olet herkkä. minäkin olen pikkuhiljaa antanut itselleni luvan itkeä. kamalaahan se on, kun aina tulee vedet silmiin, oli se ilosta, surusta tai kiukusta.

 

[Kippuravarvas]

Mitä ne kirjoitusvirheet sille opponoijalle kuuluu, tais olla vähän yli-innokas hän

Ja ei itkemistä kannata hävetä, se on ihan normaalia ja luvallista :hug:

 

[manna]

Tuo työ ei ollut viimeistelty (vielä mahdollisuus korjailla), ja opponoija lyttäsi sisällön (ei ymmärrettävää kieltä, epäjohdonmukainen, epäselvä, en vastaa tutkimuskysymyksiin), mutta myös etsi yhdyssanavirheitä ja luetteli kaikki pienet huolimattomuusvirheet kaikkien kuullen. Ainoa hyvä asia oli, että "aihepiiri on laaja". Ei siis tosiaan sanonut mitään hyvää.

Olen lähettänyt ohjaajalle aiemmin version ja hän ei keksinyt parantamisen varaa pahemmin.

Eniten mua hävettää oma reaktio, olen valvonut lapsen kanssa paljon ja jotenkin oli viimeinen pisara tuo opponointitilanne .

kävikö sua kukaan lohduttamaan? kyllä varmaan sillä opponoijallakin on paska fiilis...

 

[manna]

ja mä oon seura-itkijä. jos olisin ollut yleisössä, niin olisin sit kompannut sua.

 

[-mila]

opponointi oli. Opponoija lyttäsi työn kokonaan ja rupesin ison porukan (n. 40 hlöä) edessä itkemään.. en enää ikinä kehtaa mennä mihinkään!! Hävettää, nolottaa. Äitiyslomalla tein opinnäytetyöni ja se ei ollut kovin hyvä, mutta että vain yhden hyvän asian opponoija sanoi työstäni ja kaikki muu negatiivista.. aloin itkemään. En enää ikinä mene koululle, enkä enää ikinä opiskele, hävettää, aikuinen ihminen ja pillittää kaikkien edessä!!

:hug:

Ainakin näytit että työ ei ollut ollut sinulle mitä välii-juttu. Jotkut opponoiat ovat sellaisia että he kokevat hirvätä pätemisen tarvetta ja siten kyllä tekevät kaikesta vähän huonommasta hirveätä numeroa ja sivuuttavat hyviä juttuja. Enkä usko, että kukaan sulle nauro tai pilkkas kun aloit itkemään, pikemminkin sait kaikkien sympatioita. Mulla on omassa opparissa palautus maantaina ja itekin jännitän vähän sitä esittämistä.

 

[Rieputarallaa]

No, miksi sä palautit viimeistelemättömän työn?

En tarkoita, että opponoija olisi toiminut oikein, mutta etkö yhtään psannut varautua tuonkaltaiseen palautteeseen?

 

[Kyllä]

Tuo työ ei ollut viimeistelty (vielä mahdollisuus korjailla), ja opponoija lyttäsi sisällön (ei ymmärrettävää kieltä, epäjohdonmukainen, epäselvä, en vastaa tutkimuskysymyksiin), mutta myös etsi yhdyssanavirheitä ja luetteli kaikki pienet huolimattomuusvirheet kaikkien kuullen. Ainoa hyvä asia oli, että "aihepiiri on laaja". Ei siis tosiaan sanonut mitään hyvää.

Olen lähettänyt ohjaajalle aiemmin version ja hän ei keksinyt parantamisen varaa pahemmin.

Eniten mua hävettää oma reaktio, olen valvonut lapsen kanssa paljon ja jotenkin oli viimeinen pisara tuo opponointitilanne .

Ajattele se niin että opponoinnin tarkoitus onkin antaa sinulle mahdollisuus nähdä työ toisen silmin. Omalle tekstilleen tulee aika sokeaksi kun sitä ees taas vääntää, eikä usein osaa esim. katsoa onko tekstissä selkeästi selitetty joku asia. Kun se itselle on päivänselvää mitä tarkoittaa, ei ehkä osaa katsoa onko se muillekin yhtä selvää.

Ja ethän halua palauttaa työtä jossa on kirjoitusvirheitä? Hyvähän se vaan on että joku viitsi sinun puolestasi tekstin oikolukea. Nyt vaan korjaat ne kirjoitusvirheet ja voit hyvillä mielin palauttaa tarkistettua tekstiä!

Ja voithan ihan oikeasti miettiä vastaako teksti tutkimuskysymykseen ja voiko opponoijan mainitsemat kohdat sanoa jotenkin selkeämmin. Aina voi parantaa vaikka olisi ihan hyvä työkin!

Jos opponoija vaan sanoisi että ihan kiva työ, kivasti tehty, et saisi mitään ideoita miten kehittää työtä, vaikka siinä ehkä sinun itsesikin mielestä oli ehkä hiottavaa. Nyt sait! Häntä pystyyn ja työtä viimeistelemään!

 

[Itsekkin lähes itkenyt vastaavassa tilanteessa, ja]

Ei sitä palautetta saisi ottaa niin henkilökohtaisesti. Opponoitsijan tarkoitus on etsiä virheitä ja väittää kaiken mahdollisen vääräksi, kun taas opponoitavan tehtävä on seistä tekemisiensä takana ja puolustaa työtänsä viimeiseen asti. Ja lopuksi kiittää rakentavasta palautteesta.

Työstäsi oli kysymys, ei sinusta.

 

[Rukoilijasirkka]

:hug:

Kuule, menet sen uusimaan ja teet paremmin. Älä välitä. Paineen alla voi olla herkkänä.

 

[Non compos mentis]

Ainakin meillä yksi osa-alue arvioinnista on myös se opponointi. Miten siihen vastaa, miten pystyy puolustamaan työtään jne. Ei se ole henkilökohtaista.

 

[Kyllä]

Ainakin meillä yksi osa-alue arvioinnista on myös se opponointi. Miten siihen vastaa, miten pystyy puolustamaan työtään jne. Ei se ole henkilökohtaista.

Niin, eikös siinä ole ideana että ap olisi sitten kertonut missä kohden työtä hän vastaa tutkimuskysymyksiin ja miten jne.

 

[Rieputarallaa]

:hug:

Kuule, menet sen uusimaan ja teet paremmin. Älä välitä. Paineen alla voi olla herkkänä.

 

[Rukoilijasirkka]

:hug:

Kuule, menet sen uusimaan ja teet paremmin. Älä välitä. Paineen alla voi olla herkkänä.

Eiks sitä voi uusia vai? IKINÄKÖ?

 

[Non compos mentis]

Tekstinkäsittelyohjelmissa on mahdollisuus käyttää spell checkiä. Mä tein omaan opinnäytetyöhön sellaisen kaavion, jossa näkyi suoraan se kulloinenkin tutkimuskysymys ja missä sitä käsiteltiin (eli luku). Meillä oli käytettävissä aihementori sekä tutkimusmentori. Kieliasukin tarkastettiin pariin kertaan (eri tyypit asialla) ennen lopullista opinnäytetyön luovuttamista.

On jotenkin turhaa menettää pisteitä huolimattomuusvirheiden tms. takia, jotka olisi niin helppo ollut korjata. Oliko teillä miten järjestetty tämä opinnäytetyön tekeminen? Meillä piti käydä kaksi seminaaria aiheesta (toisessa esiteltiin se työ ), kolme kurssia kielestä (kirjoitin englanniksi) sekä kaksi kurssia tutkimuksen tekemisestä/tilastoista jne.

 

[Rieputarallaa]

:hug:

Kuule, menet sen uusimaan ja teet paremmin. Älä välitä. Paineen alla voi olla herkkänä.

Eiks näyttöö voi uusia vai? IKINÄKÖ?

Ensinnäkin taidettiin puhua kirjallisesta osiosta, ts. opinnäytetyöraportista - ei näytöstä.

Toiseksikin yleinen käytäntö on, että tuon seminaari-istunnon jälkeen työtä voi vielä korjailla ennen kuin palauttaa lopullisen version, mutta käsittelykertoja kullakin työllä on yksi (tai kaksi itse asiassa, jos tutlimussuunnitelmavaihe lasketaan mukaan).

 

[Kyllä se siitä!]

Ainakin meillä yksi osa-alue arvioinnista on myös se opponointi. Miten siihen vastaa, miten pystyy puolustamaan työtään jne. Ei se ole henkilökohtaista.

mutta opponoijan sävy, millä kritiikkinsä antaa vaikuttaa suuresti siihen, miten henk.kohtaisesti sen palautteen ottaa. Asiat voi sanoa niin monella eri tavalla! Esim. itse sain kuulla aikoinani ihan suoranaista vittuilua ja sitä en pidä rakentavana kritiikkinä.

Opponointi on aika haastavaa ja ehkä ap:n opponoija on epätoivoissaan takertunut kaikkeen, mistä on suinkin pysytynyt jotain sanomaan ja kun ei ole enää muuta keksinyt, on viilannut pilkkua myös noiden kirjoitusvirheiden osalta. Hän ei myöskään ole osannut etsiä/löytää niitä myönteisiä puolia. Hyvää palautetta on aina vaikeampi antaa kuin negatiivista.
Ap, kuivaa kyyneleet ja mene pystypäin ja rinta rottingilla koululle!