Gradu tekemättä?

  • Viestiketjun aloittaja Saamattomuuttako
  • Ensimmäinen viesti
Saamattomuuttako
Ajattelinpa epätoivoisuuden vallassa kysäistä pyöriikö tällä palstalla kohtalotovereita.Elikkä,ikää 30+,eka muksu 1v ja opinnot gradua vaille valmiit.Lähinnä kyselisin käytännön vinkkejä miten sais maisterin paperit taskuun "helpoiten",kun tuntuu ettei aika riitä nykyään mihinkään omaan?Nyt olen hoitovapaalla,saaneeko sen aikana opiskella.Opintotukikuukaudet ovat loppuneet jo kesken opintojen...Toivoisin kovasti vinkkejä ja käytännön kokemuksia!!!
 
Matkailija
Ei sua mikään estä opiskelemasta hoitovapaalla.

Lastenhoidontuen saa jos lapsi EI ole kunnallisessa hoidossa. Elikkä jos lapsi on sun kanssa kotona ja opiskelet siinä ohella niin on ok.

Onnea gradun tekoon. Tiedän että se on sellainen HIRVIÖ, ainakin mulle oli. Mä tein omaani sellasen puolitoista vuotta. Ja siinä sivussa. Tein haastatteluja, keräsin pikkuhiljaa aineistoa ja ennenkaikkea pyörittelin mielessä.. Samalla opiskelin ja tein töitä.

Sitten kun rauhoitin ajan kirjoittamiseen, tekstiä tuli kuin itsestään. Ja juuri sen takia että se aihe pyöri mielessä niin kauan. Kahdessa viikossa oli sitten valmis kun loppujen lopuksi kävin siihen käsiksi.

t.Kela-mamma
 
Itse alotin kunnolla gradun teon kun tyttöni oli lähemmäksi kahta. Siihen mennessä olin kyllä kerännyt aineistoa, lukenut kirjoja ym. Tyttö meni sitten osa-aikahoitoon, niin sain aikaa ja mies auttoi myös hoidossa vapaa-aikana. Kun tyttö meni nukkumaan yritin valvoa energiajuomien avulla. Välillä kyllä oli aika tuskaista, mut kai kaikilla. Mutta itse asiassa itse gradun tekeminen on helpompaa kuin mielessä pähkäileminen: PITÄIS JA PITÄIS.... Ja mahtavaa on kun saa vihdoin sen valmiiksi.

Hyvä kirja oli Iso G, lohduttavia tarinoita. En tiiä onko vielä, mutta ainakin silloin luin jostain graduhautomosta, jossa autettiin jos gradun teko oli venähtynyt. Ja grasunohjaajaa kannattaa vaivata, kun sitä varten kerran ovat.
 
Älä pidä sitä gradua mörkönä, koska se ei sitä ole.

Minä suosittelen, että ajattelet gradua normaalina työnä. Laita lapsi hoitoon kahden kuukauden ajaksi, joka päivä kuudeksi tunniksi. Se riittää. Sen jälkeen sinulla on valmis gradu käsissäsi. Tämä vaatii tietysti mieheltäsi ymmärrystä, ja talous menee aivan varmasti tosi tiukalle, mutta se on sen arvosta! Aseta itsellesi aikataulun jota sitten noudatat.

Tällä hetkellä "työsi" on olla äiti. Se on täyspäiväpesti! Älä sen lisäksi ota itsellesi toista työmaata vääntämällä gradua öisin. Se ei ole järkevää, koska se sinun "päätyö", eli äitinäolo, kärsii siitä.

Itse valmistuin maisteriksi kesällä 2004. Gradun tein alusta loppuun noin kolmessa kuukaudessa. Gradua tehdessä en tehnyt mitään muita kursseja, vaan keskityin siihen totaalisesti. Lapsi oli hoidossa noin kuusi tuntia päivässä, ja jaksoin iltasin elää normaalia lapsiperheen elämää.
 
Minä aloitin ison G:n tekemisen syksyllä 2004, kun esikoisemme oli vähän yli vuoden ikäinen. Lapsi oli koko ajan kotona ja lueskelin lähteitä, keräsin aineistoa jne. iltaisin pojan mentyä nukkumaan. Joulun alla aloitin kirjoittamisen ja alkuvuodesta 2005 vielä keräsin lisää aineistoa ja aloitin myös aineiston analysoinnin. Kirjoittaminen tapahtui niin, että äitini kävi hoitamassa esikoista kotonamme joka toinen viikko kolmen päivän ajan. Nuo päivät urakoin koneella aamu seitsemästä puoleenyöhön. Väliviikot taas tein analyysia, luin lähdekirjallisuutta iltaisin lapsen nukkuessa. Rankkaa oli, varsinkin kun aloin odottaa helmikuussa 2005 vielä toista lastamme, joten tein gradua välillä valtavassa raskauspahoinvoinnissa :) Ensimmäisen version sain proffalle kesäkuun alussa. Jouduin onneksi tekemään vain vähän muutoksia, joten syksyllä oli valmista. Tänään tippui postiluukusta arviointi ja voi vain kuvitella miten helpottunut olen. Kuulun niihin, joita stressaa tekemättömät työt ja joiden on tehtävä hommat hullulla urakoinnilla, jotta jotakin valmista tulee.

Ei muuta kuin onnea gradun tekooon, varmasti selviät siitä!!! Minua kannusti tieto tästä suunnattomasta helpotuksen tunteesta. Nyt saa sitten keskittyä kunnolla lapsiin ja nauttii kotona olosta ilman sitä "ikuista painetta takaraivossa" :)))
 
Itse tein kypsyyskokeen viime viikolla ja nyt vain odottelen, että saan paperit ulos!!! Todella helpottunut olo. Nuorimmainen syntyi samana syksynä kun aloitin opinnot (vanhempi silloin 2,5vuotta). Nyt lapset siis reilut 2 ja 5vuotta. Kotona heidät on hoidettu koko ajan. Opiskeluni monimuoto-opiskelua. Vaati perheeltä ja etenkin mieheltä 150% tuen , mutta onnistui kun motivaatio riitti.
Älä ota gradua elämää suurmpana asiana vaan hommana joka on vaan tehtävä pois. Valitse tarpeeksi kiinnostava aihe ja tapa joka on itsellesi mieluinen (vaikkei olisi ohjaajan ala). Sitten vaan järjestät itsellesi tehokasta aikaa. meillä minä opiskelin kirjaston työhuoneessa (siellä ei kukaan häirinnyt, eikä voinut tehdä mitään muuta) 3-9tuntia aina kuin vaan miehen töihin sopi tai saimme jonkun muun lasten hoitajan. Kotona tein vain satunnaisia yöhommia sillä meillä ei ainakaan ollut päivisin rauhaa.
Ota gradun teko omana juttunasi ja aika joka siinä menee vaihteluna lasten hoidosta...
Positiivinen ajattelu auttaa ja sitten vaan rankasti töitä!!!!!
Tsemppiä!
 

Yhteistyössä