Gallup

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tammi
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

tammi

Vieras
jos olisitte raskaana noin viikolla 20 ja rakenneultrassa paljastuisi että lapsi on pahasti kehitysvammainen eikä ehkä selviäs.Ottaisitteko keskeytyksen vai pitäisittekö lapsen?perusteluja..
 
Erittäin vaikea paikka olisi. Ehkä keskeytys...Mutta sitten taas toisaalta miettisin varmaan aina, että MITÄ JOS...esim. lääkärit olisi erehtyneet, tai jotain...

Voimia kaikille, jotka ovat moisen päätöksen joutuneet tekemään...
 
Munkin olis varmaan keskeytettävä. Olen niin raskaasti ottanut molempien lasten syntymät, kummaltakin kärsin pahan synnytyksen jälkeisen masennuksen. Lapsilla ikäerokin sen vuoksi iso kun pelkäsin toisen lapsen tekemistä tuon masennuksen takia ja niinhän se iski toisellakin. En pystyisi ajattelemaan miten koko perhe selviäisi siitä jos meille syntyisi pahasti vammainen lapsi. Tosin kolmatta lasta meille ei enää tule koska näemmä musta ei ole synnyttämään/ mulla ei voimat riitä vauva-arkeen (tai sitten mun hormoonitoiminta on mallia hurja...)
 
Alkuperäinen kirjoittaja hoya bella:
Keskeytys ehdottomasti.
Ei ole lasta kohtaan oikeen antaa hänen kärsiä elämässä. Eikä minusta olisi vammaisen lapsen äidiksi, olen liian herkkä :'(


Entä jos lapsi vammautuisi syntymässä? Tai jossain onnettomuudessa? Tai syntymän jälkeen paljastuisikin joku erikoinen kehitysvamma tmv?
Sittenhän se olisi vain pakko olla.
 
Mua taas hirvittäis ottaa keskeytys mutta ei sitä vois enää elää normaalisti itse..Mun tuurilla lääkäri olis tehnyt virheen ja oliskin tullut terve lapsi..Mut kyllä ottaisin keskeytyksen,elämä siinä joka tapauksessa menisi pilalle kun miettisin et teinkö varmasti oikean päätöksen.:(
 
Alkuperäinen kirjoittaja Beep:
Alkuperäinen kirjoittaja hoya bella:
Keskeytys ehdottomasti.
Ei ole lasta kohtaan oikeen antaa hänen kärsiä elämässä. Eikä minusta olisi vammaisen lapsen äidiksi, olen liian herkkä :'(


Entä jos lapsi vammautuisi syntymässä? Tai jossain onnettomuudessa? Tai syntymän jälkeen paljastuisikin joku erikoinen kehitysvamma tmv?
Sittenhän se olisi vain pakko olla.

Sitä mä pelkäänkin ja välillä se ihan ahdistaa. Sen kans olisi vaan tultava toimeen, enhän mä lasta silloin antaisi pois, vaan olisi pakko sopeutua tilanteeseen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja BootyPeppi:
Riippuu miten vaikeasti. Jos tiedetään, että heti kuolisi tai joutuisi hetken kitumaan niin kyllä abortoisin. Muutoin en näe ongelmaa.

Samaa mieltä, vaikeasti kehitysvammainen-määreen alle mahtuu kuitenkin vielä hurja variaato vammoja.
 
Keskeyttäisin:( Hirveä päätös olisi, mutta tiedän omat voimavarani. olen työskennellyt eritasoisten vammaisten parissa ja se on ihan helvetin rankkaa. Sitä taakkaa en haluaisi koko loppuelämäksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja avantasia:
Tää ei nyt oikeastaan liity tuohon kysymykseen,tai no tavallaan..Jos raskaus keskeytetään rv 20-22 niin saako lapsen haudata itse vai tuhkataanko se vai mitä sille tehdään.. :|

Yleistä käytäntöä en tiedä mutta kaverin vauva vietiin patologille ja sen jälkeen he hautasivat itse.
 
Erittäin vaikea päätös...jos olisi tiedossa että menehtyisi heti syntymän jälkeen tai jo ennen syntymää, niin ehkä keskeytys...hetkessä en tuollaista päätöstä pystyisi tekemään :/ koska olen kuitenkin ns elämän kannalla
 
Alkuperäinen kirjoittaja BootyPeppi:
Alkuperäinen kirjoittaja avantasia:
Tää ei nyt oikeastaan liity tuohon kysymykseen,tai no tavallaan..Jos raskaus keskeytetään rv 20-22 niin saako lapsen haudata itse vai tuhkataanko se vai mitä sille tehdään.. :|

Yleistä käytäntöä en tiedä mutta kaverin vauva vietiin patologille ja sen jälkeen he hautasivat itse.

Meidän pikkuinen meni yhteistuhkaukseen syntymänsä rv 20+4 jälkeen.Siellä hän on naapurikaupungin hautausmaalla muistolehdossa. Aika-ajoin tulee vieläkin kyyneleet silmiin, kun muistelen tapahtunutta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hoya bella:
Sitä mä pelkäänkin ja välillä se ihan ahdistaa. Sen kans olisi vaan tultava toimeen, enhän mä lasta silloin antaisi pois, vaan olisi pakko sopeutua tilanteeseen.


Ymmärrän kyllä mitä meinasit, tarkoitus ei ollut olla mitenkään ilkeä. Itse uskon, että asiat menee kuten on tarkoitettu.

 

Yhteistyössä